Ensisijaisesti tutkintoon johtaviin koulutuksiin haki 96 %

Vuonna 2024 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 61 700, heistä 0,5 % ei hakenut yhteishaussa tutkintoon johtavaan tai muuhun nivelvaiheen koulutukseen. Tutkintoon johtavaan koulutukseen ensisijaisesti haki 96 %, lukiokoulutukseen haki 53,2 % ja ammatilliseen koulutukseen 42,4 %. Lukiokoulutukseen hakeneiden osuus kasvoi prosenttiyksikön ja ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus väheni prosenttiyksikön vuoteen 2023 verrattuna.

Ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 63 % ja pojista 44 %. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 33 % ja pojista 52 %.

Valmentaviin koulutuksiin ensisijaisesti haki 4 %, tytöistä ja pojista yhtä suuri osuus.

Sisältöä ladataan

Tytöistä suurin osa jatkaa lukiokoulutukseen ja pojista ammatilliseen koulutukseen

Lukiokoulutuksessa jatkoi tytöistä 62 % ja pojista 43 %. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi tytöistä 30 % ja pojista 49 %. Lukiokoulutuksessa jatkaneiden osuudet pysyivät sukupuolittain ennallaan. Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuudet vähentyivät prosenttiyksikön sekä tytöissä että pojissa edellisvuoteen nähden.

Isoimmista kaupungeista eniten lukiossa jatkaneita oli Espoossa, 71 %, Helsingissä 69 % ja Tampereella 58 % peruskoulun päättäneistä.

Valmentavassa koulutuksessa jatkoi 7 %, tytöistä ja pojista yhtä suuri osuus. Valmentavassa koulutuksessa jatkaneiden osuus oli prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2023. Valmentavat koulutukset sisältävät tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVA), Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutuksen (TELMA) ja kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämän oppivelvollisuuskoulutuksen (opistovuosi oppivelvollisille).

Sisältöä ladataan