Koulutukseen hakeutuminen 2024

Kevään 2024 ylioppilaista 67 % jäi koulutuksen ulkopuolelle

tiedote

Tilastokeskuksen mukaan kevätlukukaudella 2024 uusia ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 26 000. Uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain joka kolmas jatkoi välittömästi opintoja. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 %, ammattikorkeakoulutuksessa 11 % ja ammatillisessa koulutuksessa 1 % uusista ylioppilaista.

Keskeisiä poimintoja

  • Kevään 2024 ylioppilaiden välitön hakeutuminen vähentyi lähes prosenttiyksikön edellisvuoteen nähden.
  • Kevään ylioppilaista 67 % jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.
  • Vuonna 2021 valmistuneista ylioppilaista 79 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
  • Vuonna 2021 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 22 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.

Kevään uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin vähentyi edellisvuoteen nähden

Kevään 2024 uusista ylioppilaista 77 % haki välittömästi jatko-opintoihin. Miehillä välitön hakeutuminen vähentyi 1 prosenttiyksikön ja naisilla vajaan 1 prosenttiyksikön verrattuna vuoteen 2023.

Suurin osa, 47 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulukseen vuonna 2024. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 1 prosenttiyksikön. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus, 12 %, väheni 1,5 prosenttiyksikköä. Sekä ammattikorkeakoulutukseen että yliopistokoulutukseen hakeutui samanaikaisesti 16 %, 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 46 %. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus oli 13 % ja naisylioppilaiden osuus oli 11 %. Sekä ammattikorkeakoulutukseen että yliopistokoulutukseen hakeneiden miesten osuus oli 15 % ja naisten osuus 17 %. Miehistä 24 % ja naisista 23 % ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin.

Miesten osuus, jotka eivät hakeneet jatko-opintoihin, on 15 vuoden tarkasteluaikana aina ollut suurempi kuin naisten osuus. Se on kasvanut 15 vuodessa 4 prosenttiyksikköä. Kuitenkin naisten osuus, jotka eivät hakeneet jatko-opintoihin, on kasvanut vielä jyrkemmin, 15 vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä.

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden osuus kasvoi edellisvuodesta

Kevään 2024 ylioppilaista yhteensä 67 % jäi ilman opiskelupaikkaa, naisista 69,5 % ja miehistä 63 %. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus pysyi ennallaan ja miesten osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä. Erityisesti miesten osuus niistä, jotka jatkoivat ammattikorkeakoulutuksessa, väheni 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden.

Uusista ylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa miehiä ja naisia jatkoi lähes sama määrä, 4 100 miestä ja 4 300 naista, vaikka näissä koulutuksissa naisylioppilaista jatkoi pienempi osuus, 29 %, kuin miesylioppilaista, 37 %.

Vuonna 2024 miehistä yliopistokoulutuksessa jatkoi 24 % ja naisista 18 %. Vuonna 2010 osuudet olivat samat ja miesten ja naisten välinen ero oli yhtä suuri, 6 prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulutuksessa miehistä jatkoi 13 % ja naisista 10 %. 15 vuotta aiemmin, vuonna 2010, sekä miehistä että naisista ammattikorkeakoulutuksessa jatkoi 19 %.

Vuonna 2021 valmistuneista ylioppilaista 79 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen joko Suomessa tai ulkomailla

Kun tarkastellaan vuonna 2021 valmistuneiden ylioppilaiden (30 293) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan Suomessa sai 32 %. 58 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2022 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 31 %, ammattikorkeakoulututkinnon 21 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 3 %.

Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 71 %:iin. Vuoden 2024 loppuun mennessä opintonsa oli aloittanut 77 % kolme vuotta aiemmin valmistuneista ylioppilaista. 42 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa, 31 % ammattikorkeakoulussa ja 3 % ammatillisessa koulutuksessa. Näiden Suomessa opiskelua jatkavien lisäksi ulkomailla opiskeli 3 %.

Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2021 suorittaneista 22 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen

Kun tarkastellaan vuonna 2021 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (43 984) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 5 %. Valmistuneista 4 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 21 % ja kolme vuotta valmistumisen jälkeen 22 %. Ammattikorkeakoulussa oli aloittanut opintonsa 14 %, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 4 %, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 3 % ja yliopistossa 1 %. Aiemmasta kohortista, vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, opiskelemassa oli 2 prosenttiyksikköä enemmän, 24 %.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) opiskelijoista seuraavana vuonna opiskeli 61 %

Kun tarkastellaan vuonna 2023 tutkintokoulutuksen valmentavan koulutuksen (TUVA) opiskelijoita, vuotta myöhemmin opintoja jatkoi 61 %. Miehistä opintoja jatkoi 62 % ja naisista 59 %. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi 52 %, lukiokoulutuksessa 4 %, edelleen TUVA-koulutuksessa 4 % ja perusopetuksessa alle 1 %. 39 % ei jatkanut opintoja lainkaan. Alle 18-vuotiaista opintoja jatkoi 80 %, 18-vuotiaista 46 % ja 19-vuotiaista 54 %. Mukana tarkastelussa olivat poikkileikkausajankohtana 20.9. tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijat, joilla oli suomalainen henkilötunnus.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Aiempi tutkinto
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Aiempi tutkinto
  • Koulutusala
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutukseen hakeutuminen
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Jatko-opinnot
  • Oppilaitoksen sijaintialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Oppilaitoksen sijaintialue
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutussektori
  • Kohdejoukko
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Opiskelutilanne
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
  • Sukupuoli
  • Jatkokoulutuksen koulutusaste
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Aiempi tutkinto
  • Koulutus
  • Aiemmin suoritetun tutkinnon koulutusala
  • Koulutusala
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Viittausohje

Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2024. ISSN=1799-4500. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 29.4.2026].
Saantitapa:

Liittyy aiheisiin

Yhteystiedot

Palvelusähköposti
koulutustilastot@stat.fi

Tiedustelut ensisijaisesti

Anna Loukkola
yliaktuaari
029 551 3678

Muut asiantuntijat

Helena Wilskman
yliaktuaari
029 551 2697

Vastaava osastopäällikkö

Harri Lehtinen
osastopäällikkö
029 551 3403

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.