Valtion nettoluotonotto pieneni 0,5 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä

Valtionhallinnon käypähintaiset kokonaistulot kasvoivat 0,9 miljardia euroa (4,7 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,3 miljardia euroa (1,6 %) vuoden takaisesta neljänneksestä.

Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tuotannon ja tuonnin verot. Menoista eniten kasvoivat maksetut tulonsiirrot.

Kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 2,3 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Paikallishallinnon rahoitusaseman kohentuminen jatkui

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointihallinto, kokonaistulot kasvoivat 0,5 miljardia euroa (7,6 %) ja kokonaismenot 0,3 miljardia euroa (3,8 %) vuoden takaisesta neljänneksestä.

Hyvinvointialuehallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,4 miljardia euroa (7,1 %), kokonaismenojen kasvaessa 0,1 miljardia euroa (1,5 %) vuoden takaisesta neljänneksestä.

Sisältöä ladataan

Paikallishallintosektorin tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat saadut tulonsiirrot. Menoista kasvoivat eniten palkansaajakorvaukset. Paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä (nettoluotonotto) vuoden kolmannella neljänneksellä oli 2,3 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni vuoden takaisesta neljänneksestä

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,2 miljardia euroa (1,6 %) ja kokonaismenot kasvoivat niin ikään 0,2 miljardia euroa (2,7 %) vuoden takaisesta neljänneksestä.

Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat omaisuustulot. Menoista kasvoivat eniten rahamääräiset sosiaalietuudet. Työeläkelaitosten rahoitusasema oli 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä vuoden takaisella tasolla

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot ja kokonaismenot pysyivät molemmat vuoden takaisen neljänneksen tasolla. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä oli 0,3 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.