Julkisyhteisöjen menot yhteensä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 159,4 miljardia euroa vuonna 2024. Sulautetuista menoista on poistettu julkisyhteisöjen alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 6,8 miljardia euroa eli 4,4 % edellisvuodesta. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen nousi 1,8 prosenttiyksikköä.

Miltei puolet kokonaismenojen kasvusta selittyy sosiaaliturvan tehtäväluokan menoilla, jotka kasvoivat 3,0 miljardia euroa eli 4,3 % edellisvuodesta. Sosiaaliturva on suurin julkisyhteisöjen menojen tehtäväluokka, joka koostuu enimmäkseen maksetuista eläkkeistä sekä Kelan maksamista sosiaaliturvaetuuksista ja -avustuksista. Sosiaaliturvamenojen sisällä suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli vanhuuden tehtävän menojen kasvu, joka johtui pitkälti eläkemenojen noususta.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2024 toiseksi eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon tehtäväluokan menot. Kasvu oli 0,9 miljardia euroa eli 4,9 % edellisvuodesta. Kasvu johtui yksinomaan julkisen velanhoidon tehtävän eli korkomenojen kasvusta. Muut yleisen julkishallinnon menot, muun muassa Suomen EU-maksut, laskivat edellisvuoteen nähden.

Prosentuaalisesti eniten kasvua menoissa oli puolustuksen tehtäväluokassa, joka kasvoi 10,1 % edellisvuodesta. Huomattavasti nousivat myös menot liikenteeseen, jotka kasvoivat edellisvuodesta 8,8 % eli noin 0,6 miljardia euroa. Liikenteen menoja kasvattivat ennen kaikkea valtion tieinvestoinnit.

Alasektoreiden menot

Vuonna 2024 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 26,5 % oli valtionhallinnon, 40,4 % paikallishallinnon ja 33,1 % sosiaaliturvarahastojen menoja. Julkisyhteisöjen menoja on koko sektorin tasolla tapana tarkastella sulautettuina menoina, mutta julkisyhteisöjen alasektoreiden menoja sen sijaan tarkastellaan yleensä sulauttamattomina, eli poistamatta alasektoreiden välisiä tulonsiirtoja.

Valtiosektorilla menot kasvoivat edellä mainitun julkisen velanhoidon tehtävän lisäksi puolustuksen ja sosiaaliturvan tehtäväluokissa. Puolustusmenot kattavat vain noin 5 % valtion sulauttamattomista kokonaismenoista, mutta kasvu on jatkunut prosentuaalisesti suurena jo usean vuoden ajan. Vuodesta 2021 puolustusmenot ovat kasvaneet 1,4 miljardia euroa eli 46 %.

Paikallishallinnossa eniten kasvua oli sosiaaliturvan tehtäväluokassa, kokonaisuudessaan 0,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Lisäksi kasvua oli koulutuksen ja terveydenhuollon tehtäväluokissa. Paikallishallintosektori pitää sisällään muun muassa kunnat sekä hyvinvointialueet. Paikallishallinnon menojen tehtäväjakoa on korjattu vuodesta 2023 alkaen, jonka vuoksi kollektiivisten tehtävien osuus kasvoi ja yksilöllisten väheni. Yksilölliset tehtävät sisältävät yksilöille kohdennettuja menoja kuten sosiaalietuudet, kun taas kollektiiviset tehtävät käsittävät koko yhteiskunnan tarpeisiin käytetyt varat kuten maanpuolustuksen.

Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitossektorin menot ovat pääasiassa vanhuustehtävälle kohdistuvia eläkemenoja. Nämä kasvoivat 6 % eli 1,7 miljardia euroa edellisvuodesta. Muiden sosiaaliturvarahastojen sektorilla avohoitopalvelut kasvoivat 12,7 % edellisvuodesta sekä muualla luokittelemattoman sosiaalisen syrjäytymisen tehtävä 14,5 % edellisvuodesta. Terveydenhuollon tehtäväluokkaan kuuluvia avohoitopalveluita kasvatti lääkärikäyntien Kela-korvauksien kasvu. Muualla luokittelematon sosiaalinen syrjäytyminen kasvoi toimeentulotukimenojen noustua edellisvuodesta.

Netto- ja kulutusmenot

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, joissa ei huomioida tehtäville kohdistuvia tuloja. Tilaston nettomenot saadaan, kun kokonaismenoista vähennetään myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Tällöin esimerkiksi julkisyhteisöjen yrityksiltä, kotitalouksilta tai toisilta julkisyhteisöiltä saamat myyntituotot ja palvelumaksut vähentävät kyseisen tehtävän menoja. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja, kuten arvonlisäveroa tai sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Vuonna 2024 julkisyhteisöjen sulautetut nettomenot olivat 142 miljardia euroa. Nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 51,4 %, joka oli 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat 72 miljardia euroa vuonna 2023. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kulutusmenot olivat 26,1 %, eli 0,4 prosenttiyksikköä edellistä vuotta vähemmän.