Huumeisiin kuolleet olivat edellisvuotta vanhempia

Vuonna 2024 eniten huumekuolemia oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumekuolemia oli runsaasti myös 25–29- ja 30–34-vuotiaiden ikäryhmissä. Lähes joka kolmas huumeisiin kuollut menehtyi 25–34 vuoden iässä.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi edellisvuoden 35 vuodesta 38 vuoteen.

Alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemat olivat vuonna 2023 ennätyskorkealla tasolla, mutta vuonna 2024 niiden määrä väheni selvästi. Huumeisiin kuoli 40 alle 25-vuotiasta nuorta, mikä on 51 nuorta vähemmän kuin vuonna 2023. Suotuisasta kehityksestä huolimatta vuonna 2024 lähes joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin. Huumeet ovat nuorilla keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolleisuus muihin syihin on vähäistä.

Huumausaineisiin kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna 2024 huumausaineisiin kuoli 197 miestä ja 50 naista. Noin 80 % huumausaineisiin kuolleista oli miehiä.

Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 100 000 asukasta kohden 4,4.

Sisältöä ladataan

Tapaturmaisia huumausainemyrkytyksiä edellisvuotta vähemmän

Huumausainekuolemat jaetaan neljään ryhmään: tapaturmaisiin myrkytyksiin, huumeriippuvuuden tai huumeiden pitkäaikaisen käytön haittojen aiheuttamiin kuolemiin, huumeilla tehtyihin itsemurhiin ja tahallisuudeltaan epäselviin huumeiden aiheuttamiin myrkytyksiin.

Vuonna 2024 tapaturmaisiin huumausainemyrkytyksiin kuoli 140 henkilöä, mikä on 51 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävä väheneminen selittyy erityisesti sillä, että alle 25-vuotiaiden huumausainekuolemien määrä laski. Koska nuorten huumekuolemista valtaosa johtuu tapaturmaisista yliannostuksista, heidän kuolemiensa väheneminen vaikutti tapaturmaisten yliannostuskuolemien kokonaismäärän laskuun.

Suotuisasta kehityksestä huolimatta selvästi yli puolet kaikista huumausainekuolemista oli yhä tapaturmaisia myrkytyksiä.

Vuonna 2024 huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 63, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka huumeriippuvuuteen liittyvien kuolemien määrässä ei tapahtunut suurta muutosta, niiden osuus kaikista huumekuolemista kasvoi. Vuonna 2024 joka neljäs huumeisiin kuollut menehtyi huumausaineiden pitkäaikaisen käytön aiheuttamiin syihin.

Huumeriippuvuuteen liittyviin syihin kuolleet olivat myrkytyksiin kuolleita vanhempia. Huumeiden pitkäaikaiskäytön aiheuttamiin haittoihin kuolleiden mediaani-ikä oli 40 vuotta, kun taas tapaturmaisiin tai epäselviin myrkytyksiin kuolleiden mediaani-ikä oli 32 vuotta.

Vuonna 2024 joka kymmenes huumekuolema oli itsemurha. Huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkeaineilla tehtiin 28 itsemurhaa, mikä on 2 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Sisältöä ladataan

Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemien määrittelyssä Euroopan unionin huumeviraston EUDA:n määritelmää (Selection B -luokitus). EUDA:n määritelmässä huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan.

Tapaturmaisissa ja epäselvissä huumausainemyrkytyksissä yleisin vaikuttavin aine oli synteettinen opioidi, kuten buprenorfiini. Kymmenessä vuodessa opioidien osuus myrkytysten vaikuttavimpana aineena on laskenut yli 90 %:sta 76 %:iin samalla kun piristeiden, kuten amfetamiinin, ekstaasin ja alfa-PVP:n, osuus on kasvanut 6 %:sta 21 %:iin.

Suurin osa huumausainekuolemista liittyi sekakäyttöön. Huumeen osuus useammasta samanaikaisesti käytetystä aineesta oli merkittävin, mutta huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia.

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus noin 10 % pienempää kuin vuonna 2019

Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat eniten kuolemia vuonna 2024. Niihin menehtyi 18 376 henkeä, mikä on lähes 1 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 2023. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta (miehillä 80 vuotta, naisilla 87 vuotta).

1970-luvulta alkaen jatkunut huomattava kuolleisuuden vähentyminen sydän- ja verisuonitauteihin on jatkunut myös 2000-luvulla. Lasku hiipui hieman koronapandemian aikana, mutta jatkui jälleen vuonna 2023. Miesten ja naisten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli vuonna 2024 noin 10 % alemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Kuolleisuuden alenemisesta huolimatta lähes kolmannes kaikista kuolleista menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin.

Ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni vuonna 2024 koko väestössä 7,2 % verrattuna edellisvuoteen (miehillä -6,6 % ja naisilla -7,9 %).

Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla kuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan.

Sisältöä ladataan

Sepelvaltimotautiin kuolleita aiempaa vähemmän

Yleisin kuolemaan johtava verenkiertoelinten sairaus on iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti).

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Se näkyy kuolleisuuden lisäksi myös kuolleiden määrissä. Kun sepelvaltimotautiin kuolleita oli vuonna 2000 lähes 13 000, vuonna 2024 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa vain noin 7 700 henkilöä. Tämä on 740 vähemmän kuin vuonna 2023. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni vuonna 2024 yli 10 % edellisvuodesta (naisilla -12 %, miehillä -10 %).

Sisältöä ladataan

Kasvaimet aiheuttivat joka neljännen kuoleman

Kasvaimet aiheuttivat toiseksi eniten suomalaisten kuolemia isoista kuolinsyyryhmistä. Vuonna 2024 kasvaimiin menehtyi 13 722 henkeä, ja ne olivat syynä lähes joka neljänteen kuolemaan. Kasvaimet olivat työikäisten yleisin kuolinsyyryhmä.

Vuonna 2024 miesten ja naisten ikävakioitu kasvainkuolleisuus pieneni edellisvuodesta runsaat 3 %. Miesten ja naisten kasvainkuolleisuus oli pienempää vuonna 2024 myös verrattuna vuoteen 2019.

Kasvaimiin kuolleet ovat keskimäärin nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden mediaani-ikä oli 77 vuotta (miehillä 76 vuotta, naisilla 77 vuotta).

Koko väestössä eniten kasvainkuolemia aiheuttivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Miesten yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla puolestaan rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Sisältöä ladataan

Keuhkosyöpä aiheutti eniten kasvainkuolemia

Vuonna 2024 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät aiheuttivat yhteensä 2 317 kuolemaa (1 464 miestä ja 853 naista). Tämä on 61 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2024 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta yli 10 % matalampi kuin vuonna 2019.

Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on suurempaa kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut viime vuosikymmeninä. Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt 2000-luvun alusta noin 40 %, kun taas naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on samaan aikaan kasvanut 25 %. Vuonna 2024 suunta kuitenkin kääntyi. Edellisvuoteen verrattuna ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus kasvoi miehillä 5,8 % ja aleni naisilla 6 %.

Sisältöä ladataan

Kuolleisuus eturauhasen syöpään vähentyi ja rintasyöpään kasvoi edellisvuodesta

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2024 rintasyöpään kuoli 893 naista, mikä on 54 naista enemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpään menehtyneiden naisten mediaani-ikä oli 76 vuotta. Kuolleista noin kolmannes oli alle 70-vuotiaita.

Vuonna 2024 ikävakioitu kuolleisuus naisten rintasyöpään kasvoi 5,4 % edellisvuodesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt noin 5 %.

Miehillä eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen seuraavaksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2024 eturauhasen syöpään kuoli 957 miestä eli 55 miestä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana yli 17 %. Vuonna 2024 kuolleisuus eturauhasen syöpään pieneni liki 9 % edellisvuodesta.

Eturauhassyöpään kuolleet ovat pääosin iäkkäitä. Vuonna 2024 yhdeksän kymmenestä eturauhassyöpään menehtyneestä miehestä oli täyttänyt 70 vuotta. Kuolleiden mediaani-ikä oli 81 vuotta.

Sisältöä ladataan

Kuolleisuus muistisairauksiin pieneni 5 % edellisvuodesta

Vuoden 2024 aikana noin 11 900 suomalaista kuoli muistisairauksiin, joilla tässä tarkoitetaan dementiaa ja Alzheimerin tautia. Kuolleita oli 261 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muistisairauksien aiheuttamien kuolemien määrä oli ollut Suomessa kasvussa parinkymmenen vuoden ajan, kunnes vuonna 2023 kehitys kääntyi laskuun ja sama suunta jatkui vuonna 2024.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu muistisairauksien aiheuttama kuolleisuus pieneni 5 % vuonna 2024 edellisestä vuodesta. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ikävakioitu dementiakuolleisuus oli kuitenkin 60 % korkeammalla tasolla.

Vuonna 2024 kuolleista joka viides kuoli muistisairauksiin. Naisten kuolemista joka neljäs aiheutui muistisairauksista.

Muistisairauksiin kuolleet ovat iäkkäitä. Hyvin harva kuolee dementoiviin sairauksiin alle 65-vuotiaana. Vuonna 2024 mediaani-ikä muistisairauksiin kuolleilla miehillä oli 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta.

Naisia muistisairauksiin kuolleista on kaksi kolmasosaa. Naisten suurempi osuus selittyy sillä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän. Vaikka naisia kuolee muistisairauksiin määrällisesti enemmän, väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna naisten ja miesten dementiakuolleisuus on yhtä suurta. Kehitys on ollut naisilla ja miehillä hyvin samanlaista.

Sisältöä ladataan

Alkoholin aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt erityisesti miehillä

Vuonna 2024 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi lähes 1 600 henkeä, 1 184 miestä ja 410 naista. Kuolleita oli 133 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli liki 3 %. Vuonna 2024 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 64 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Vuonna 2024 ikävakioitu alkoholikuolleisuus pieneni sekä naisilla että miehillä noin 7 % edellisvuodesta. Vuoteen 2019 verrattuna ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen on vähentynyt miehillä yli 11 %, naisilla laskua oli vähemmän, vajaa 4 %. Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin oli kuitenkin yhä selvästi suurempaa kuin naisten.

Sisältöä ladataan

Alkoholisyihin kuolleissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla (2000: 15 %, 2024: 49 %). Vuonna 2023 alkoholiin kuolleissa oli ensimmäistä kertaa enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin työikäisiä (15–64-vuotiaita). Vuonna 2024 ryhmien järjestys muuttui taas, mutta alkoholin aiheuttamat kuolemat vähenivät edellisvuodesta molemmissa ryhmissä. Vuonna 2024 työikäisiä kuoli alkoholin aiheuttamiin syihin 808 henkeä ja 65 vuotta täyttäneitä 786 henkeä.

Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaisesta jatkuvasta käytöstä. Alkoholin aiheuttamien maksasairauksien osuus oli 60 % kaikista alkoholikuolemista. Tapaturmaisten alkoholimyrkytysten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli puolella. Vuonna 2024 tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli 115 henkeä. Tämä on alle 10 % kaikista alkoholin aiheuttamista kuolemista.

Sisältöä ladataan

Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä

Itsemurhien määrä saavutti huippunsa vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on sen jälkeen huomattavasti vähentynyt, mutta viime vuosina suotuisa kehitys on hiipunut. Vuoden 2024 aikana 761 henkilöä teki itsemurhan, mikä on 9 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikista kuolemansyistä itsemurhien osuus on noin 1 %.

Koronapandemian aikana itsemurhakuolleisuudessa ei tapahtunut suurta muutosta. Väestön itsemurhakuolleisuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2019–2024.

Miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisten. Sukupuolten välinen ero on pienentynyt selvästi 1990-luvulta. Vuonna 2024 miesten itsemurhakuolleisuus kuitenkin kasvoi (3 %) ja naisten väheni (-7 %) edellisvuodesta.

Itsemurhan tehneistä suurin osa, kolme neljästä, oli miehiä (miehet: 577, naiset: 184). Myös alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä suurin osa itsemurhista on miesten tekemiä, mutta nuorten naisten osuus on kasvanut yli 40 %:iin viime vuosina.

Sisältöä ladataan

Eniten itsemurhia 35–39-vuotiailla

Itsemurhaan kuolleiden mediaani-ikä oli 45 vuotta vuonna 2024 (naisilla 40 ja miehillä 46 vuotta). Eniten itsemurhan tehneitä oli 35–39-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden ikäryhmissä, ja näissä ikäryhmissä itsemurhien määrä myös kasvoi eniten edellisvuodesta.

Vuonna 2024 itsemurhan tehneistä alle 25-vuotiaita oli 97, mikä on 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 13 %. Nuorilla itsemurhat ovat kuitenkin keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolemat ovat muuten harvinaisia.

Joka viides vuonna 2024 itsemurhan tehnyt oli täyttänyt 65 vuotta.

Sisältöä ladataan

Henkirikoksen seurauksena vuonna 2024 sai surmansa 63 henkilöä, mikä on 13 enemmän kuin edellisenä vuonna. Murhiin, tappoihin ja pahoinpitelyihin menehtyneiden määrä on kuitenkin kymmenessä vuodessa vähentynyt noin 20 %.

Tapaturmat aiheuttivat 4 % kuolemista

Vuonna 2024 tapaturmaisesti kuoli yhteensä 2 284 henkilöä, 1 482 miestä ja 802 naista. Tapaturmakuolemat vähenivät edellisvuodesta miehillä 54:llä ja naisilla 71:llä. Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä olivat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset ja kuljetustapaturmat.

Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus (pl. alkoholimyrkytykset) väheni lähes 6 % edellisestä vuodesta. Vähenemistä tapahtui sekä miehillä että naisilla. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää. Vuonna 2024 tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Tapaturmaisesti kuolleet miehet olivat keskimäärin kymmenisen vuotta nuorempia kuin tapaturmaisesti kuolleet naiset. Vuonna 2024 eniten tapaturmakuolemia oli miehillä 75–79-vuotiaiden ikäryhmässä ja naisilla 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tapaturmaan menehtyneistä lähes kolme neljäsosaa oli täyttänyt 65 vuotta. Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä kuoli kuitenkin tauteihin, ja tapaturmien osuus oli vain reilut 3 % kaikista ikääntyneiden kuolemantapauksista. Nuoremmissa ikäryhmissä tapaturmakuolemat olivat yleisempiä. Työikäisten kuolemista 8,5 % aiheutui tapaturmista ja alle 15-vuotiaiden kuolemista joka kymmenes oli tapaturma.

Sisältöä ladataan

Yli puolet tapaturmakuolemista oli kaatumisia tai putoamisia

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Vuonna 2024 kaatumisturmiin kuoli 1 342 ihmistä, 781 miestä ja 561 naista. Tämä on 16 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Elossa olevien määriin suhteutettuna miehille tapahtui enemmän kuolemaan johtaneita kaatumis- ja putoamistapaturmia kuin naisille. Vuonna 2024 kaatumisten aiheuttama kuolleisuus kasvoi miehillä yli 4 % edellisvuodesta, kun taas naisilla kuolleisuus väheni yli 4 %.

Kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat harvinaisia nuorilla. Vain 2 % kaatumiseen kuolleista oli alle 50-vuotiaita. Lähes neljä viidestä kaatumiskuolemasta tapahtui yli 75-vuotiaille. Kaatumisturmissa kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.

Sisältöä ladataan

Myrkytyksiin kuolleiden määrä väheni neljänneksellä edellisvuodesta

Toiseksi yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli myrkytys. Vuonna 2024 tapaturmaisiin myrkytyksiin kuolleita oli 252, miehiä 197 ja naisia 55. Myrkytyksiin kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta 89 henkilöllä.

Luvuissa ei ole mukana alkoholimyrkytyksiin kuolleita (yhteensä 115 henkilöä), sillä alkoholimyrkytykset on luokiteltu kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin.

Kolmanneksi yleisin kuolemaan johtanut tapaturmaryhmä oli kuljetustapaturmat (pl. vesiliikenteen hukkumiset). Vuonna 2024 kuljetustapaturmissa kuoli 176 henkilöä, mikä on 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetustapaturmissa kuolleiden määrä on pienentynyt lähes kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana.

Jäihin vajonneita aiempaa vähemmän

Vuonna 2024 hukkui tapaturmaisesti 121 suomalaista. Hukkuneita oli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Hukkuneista suurin osa, lähes yhdeksän kymmenestä, oli miehiä.

Suurin osa hukkumistapaturmista tapahtui uidessa tai vesistöön putoamisen seurauksena. Vesiliikenteessä hukkui 28 henkeä. Jäihin vajoamalla menehtyi 4 jalankulkijaa, mikä on vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kymmenen viime vuoden aikana jäihin vajoamalla on kuollut keskimäärin 14 henkilöä vuodessa.

Lasten hukkumiskuolemat vähenivät edellisvuodesta. Vuonna 2024 hukkumalla kuoli vain yksi alle 15-vuotias lapsi, kun edellisenä vuonna määrä oli neljä. Yli 60 % hukkuneista oli täyttänyt 65 vuotta.

Sisältöä ladataan

Eläimet aiheuttivat kymmenen tapaturmaista kuolemaa

Vuonna 2024 eläinten aiheuttamiin tapaturmiin kuoli 10 ihmistä. Eniten tapaturmaisia kuolemia aiheuttivat koira ja ampiainen. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on kymmenen viime vuoden aikana menehtynyt vuosittain keskimäärin 8 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia tällä ajanjaksolla aiheuttivat koira (21 kuolemaa), hirvi (15) ja ampiainen (13).

Tulipaloissa kuoli vuonna 2024 tapaturmaisesti 41 henkilöä, mikä oli 5 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luvussa ei ole mukana tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita.

Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 27 (v. 2023: 44). Kylmyyteen menehtyi 77 ihmistä (v. 2023: 82). Tukehtumalla kuoli 59 henkilöä (v. 2023: 82).

Päihteet olivat mukana erityisesti sauna- ja hukkumiskuolemissa

Vuonna 2024 kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri arvioi 271 tapauksessa päihtymyksen myötävaikuttaneen tapaturmaiseen kuolemaan. Luvussa on mukana kuolemaan johtaneet tapaturmat lukuun ottamatta alkoholi-, huume- ja lääkemyrkytyksiä, joissa päihdyttävä aine on suoraan aiheuttanut kuoleman.

Vuonna 2024 päihteet olivat myötävaikuttavana tekijänä 13 %:ssa tapaturmaisista kuolemista. Päihtymyksen aiheutti suurimmalla osalla alkoholi (244 henkilöä). Lisäksi alkoholi oli mukana 11 sekakäyttötapauksessa. Muilla päihtymyksen syynä oli huumeet ja/tai päihdyttävät lääkeaineet.

Kuolemaan johtaneissa tapaturmaryhmissä päihtymyksen osuus kuolemaan oli yleisintä saunan kuumuuteen kuolleissa, joista yli puolella päihtymys myötävaikutti kuolemaan. Myös tapaturmaisissa hukkumiskuolemissa lähes puolessa tapauksista päihtymyksellä oli osuutta kuolemaan. Sen sijaan tapaturmaisissa kaatumiskuolemissa, joista suurin osa tapahtui yli 75-vuotiaille, päihteet vaikuttivat alle kymmenesosaan kuolemista.

Lasten kuolemista suurin osa aiheutui taudeista

Vuonna 2024 kuoli 73 iältään 1–14-vuotiasta lasta, mikä on 8 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasten määrän suhteutettuna tämä tekee noin 9 kuolemaa 100 000 lasta kohden.

Vuonna 2024 kuolleista lapsista kaksi kolmasosaa menehtyi tauteihin. Lasten tautikuolemien yleisimmät syyt olivat synnynnäiset epämuodostumat, hermoston taudit ja umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet sekä kasvaimet.

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleita 1–14-vuotiaita lapsia oli 24, mikä on 8 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2024 kuljetustapaturmissa menehtyi 9 lasta ja itsemurhaan kuoli 8 lasta. Kymmenen viime vuoden aikana tapaturmiin ja väkivaltaan on menehtynyt vuosittain keskimäärin 21 lasta.

Alle yksivuotiaana kuolleista suurin osa menehtyi perinataaliaikana alkaneisiin tiloihin

Alle 1-vuotiaana kuolleita oli 86, mikä on 10 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja yli 70 % neonataalikaudella eli neljän ensimmäisen elinviikon aikana.

Sisältöä ladataan

Yleisimmät alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat. Nämä syyt aiheuttivat vuonna 2024 kaksi kolmasosaa alle 1-vuotiaiden kuolemista. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti menehtyi 3 alle 1-vuotiasta lasta. Kymmenen viime vuoden aikana tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti on menehtynyt vuosittain keskimäärin yksi alle 1-vuotias lapsi.

Vuonna 2024 kätkytkuolemia oli 8, mikä on 3 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Alle 1-vuotiaiden suuret kuolemansyyryhmät 2000–2024

Sisältöä ladataan

Kuolleena syntyneitä oli aiempaa vähemmän

Lapsen syntyminen kuolleena on entistä harvinaisempaa. Vuonna 2024 kuolleena syntyneitä oli 106, mikä on 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kehitys on ollut 2000-luvulla myönteistä, mikä näkyy sekä kuolleena syntyneiden määrässä että suhteutettuna syntyneiden lasten määrään. Vuonna 2024 perinataalikuolleiden (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) määrä oli tuhatta syntynyttä kohden 3,5, kun se vuonna 2000 oli vielä 5,7.

Vuonna 2024 kuolleena syntyneen yleisin kuolemansyy oli hapenpuute. Siihen menehtyi noin joka kolmas kuolleena syntyneistä. Joka neljännen kuolleena syntyneen kuolemansyytä lääkäri ei pystynyt määrittämään. Synnynnäiset epämuodostumat olivat syynä noin joka kymmenenteen kohtukuolemaan.

Vuonna 2024 raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin menehtyi yksi nainen, mikä on neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Äitiyskuolleisuus oli 2,3 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (2022: 8,9, 2023: 11,5).

Työikäisten kuolleisuus on vähentynyt yli kolmanneksella 20 vuodessa

Vuonna 2024 työiässä eli 15–64-vuotiaana kuoli 6 862 henkilöä, mikä on 457 vähemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 työikäisiä miehiä kuoli 4 591 ja naisia 2 271. Työikäisten miesten kuolleisuus oli kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Vuonna 2024 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus pieneni edellisvuodesta liki 7 %. Kahdessakymmenessä vuodessa työikäisten ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt yli kolmanneksella. Kuolleisuus on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa erityisesti työikäisillä miehillä, mutta myös naisten kuolleisuus on vähentynyt.

Sisältöä ladataan

Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet

Puolet työikäisistä kuoli vuonna 2024 työikäisten kahteen suurimpaan kuolemansyyryhmään: kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin. Kasvaimet aiheuttivat suurimman osan kuolemista. Vuonna 2024 kasvaimiin kuoli noin 2 000 eli vajaa kolmas kaikista työikäisinä kuolleista. Keuhkosyöpä oli työikäisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä.

Vuonna 2024 sydän- ja verisuonitauteihin kuoli 1 400 eli viidennes työikäisenä kuolleista. Verenkiertoelinten sairaudet olivat työikäisten suurin kuolemansyyryhmä vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvaimet nousivat yleisimmäksi ryhmäksi. Vuodesta 2000 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on puolittunut.

Vuonna 2024 alkoholiperäisiin syihin kuoli noin 800 työikäistä. Määrä on 51 kuollutta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työikäisten alkoholikuolleisuuden huipputaso koettiin vuonna 2007, jolloin kuolleita oli lähes 1 800. Sen jälkeen suunta on ollut vähenevä. Erityisesti työikäisten miesten alkoholikuolleisuus on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2024 alkoholista johtuviin syihin menehtyi kuitenkin kolme kertaa enemmän työikäisiä miehiä kuin samanikäisiä naisia.

Vuonna 2024 itsemurhaan päätyi 598 työikäistä, mikä on 33 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes yhtä moni työikäinen kuoli tapaturmaisesti. Vuonna 2024 tapaturmiin menehtyi 585 työikäistä. Tämä on 85 vähemmän kuin vuonna 2023.

Vuonna 2024 koronavirustautiin kuolleiden työikäisten määrä puolittui edellisvuodesta. Kuolleita oli 31. Huippuvuonna 2022 koronavirustautiin kuoli 212 työikäistä.

Työikäisten miesten kuolleisuus oli vuonna 2024 edellisvuotta pienempää kasvaimiin (-5,5 %), verenkiertoelinten sairauksiin (-12 %), alkoholiperäisiin syihin (-6 %) ja tapaturmiin (-11 %). Sen sijaan työikäisten miesten itsemurhakuolleisuus oli edellisvuotta suurempaa (+5 %).

Työikäisten naisten kuolleisuus pieneni vuonna 2024 edellisvuodesta kasvaimiin (-7 %), verenkiertoelinten sairauksiin (-10 %), alkoholiperäisiin syihin (-6 %), tapaturmiin (-23 %) ja itsemurhiin (-1 %).

Sisältöä ladataan