Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet > 1. Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen

1. Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen

Vuonna 2006 noin 85 prosenttia 18–64-vuotiaista suomalaisista ilmoitti osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä. Vieraiden kielten osaajien määrä on noussut vuosituhannen alusta seitsemän prosenttiyksikköä ja vuodesta 1995 yhteensä noin 13 prosenttiyksikköä.

Naiset osaavat kieliä useammin kuin miehet (kuvio 1). Vuonna 2006 lähes 90 prosenttia naisista ilmoitti osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä. Osuus oli kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin vieraita kieliä osaavien miesten osuus. Kielitaitoisten osuuden kasvu on ollut molemmilla sukupuolilla likimain yhtä nopeaa vuodesta 1995 vuoteen 2006.

Kuvio 1. Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavat sukupuolen mukaan vuosina 1995, 2000 ja 2006 (18–64-vuotias väestö)

Nuoret osaavat vieraita kieliä selvästi useammin kuin iäkkäämmät. Lähes kaikki (98 prosenttia) alle 35-vuotiaat ilmoittivat osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä. Vieraita kieliä osaavien osuus oli 35–44-vuotiaiden keskuudessa 94 prosenttia, 45–54-vuotiailla 80 prosenttia ja yli 54-vuotiailla 63 prosenttia.

Keskimääräistä useammin vieraita kieliä osasivat pitkän pohjakoulutuksen saaneet, kaupunkimaisissa kunnissa asuvat sekä opiskelijat ja toimihenkilöt.

Englanti yleisin osattu vieras kieli

Yleisimmin vieraista kielistä osattiin englantia. Sitä ilmoitti osaavansa ainakin jonkin verran 82 prosenttia 18–64-vuotiaista suomalaisista. Ruotsin osaajia oli noin kaksi kolmesta ja saksan osaajia joka kolmas suomalainen. Ranskaa vieraana kielenä osasi joka kymmenes, venäjää ja espanjaa vieläkin harvempi, noin kuusi prosenttia 18–64-vuotiaista.

Kun suomalaisten kielitaitoa verrataan vuosien 1995 ja 2000 tilanteiseen, nähdään, että vieraiden kielten osaaminen on lisääntynyt erityisesti juuri eniten osattujen kielten eli englannin ja ruotsin osalta (kuvio 2). Englannin kielen osaajia oli vuonna 2006 lähes kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosituhannen alussa ja vuoteen 1995 verrattuna kasvua on peräti 15 prosenttiyksikköä. Ruotsin kielen osaajien määrä (vieraana kielenä) on tällä 11 vuoden ajanjaksolla lisääntynyt kymmenen prosenttiyksikköä. Muiden kielten osalta osaamisen kasvu on ollut selvästi verkkaisempaa.

Kuvio 2. Vieraiden kielten osaaminen vuosina 1995, 2000 ja 2006 (18–64-vuotias väestö)

Englantia osataan myös parhaiten vieraista kielistä

Aikuiskoulutustutkimus 2006:ssa kysyttiin vastaajilta myös vieraiden kielten osaamisen tasoa. Taitotaso tuli arvioida jokaisesta osatusta vieraasta kielestä. Taitotasoluokitus oli neliluokkainen:

• Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja. (osaa vain vähän kieltä)

• Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. (perustason kielenkäyttäjä)

• Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia. (itsenäinen kielenkäyttäjä)

• Ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein täydellisesti. (taitava kielenkäyttäjä)

Englantia sekä osattiin eniten että sitä myös osattiin parhaiten. Taitavia englannin kielenkäyttäjiä oli noin joka viides 18–64-vuotias suomalainen. Itsenäisesti englantia ilmoitti osaavansa joka kolmas. Miehet ja naiset arvioivat itsensä taitaviksi kielenkäyttäjiksi englannin kielen osalta yhtä usein, mutta itsenäisiä kielenkäyttäjiä oli sitä vastoin naisten keskuudessa enemmän kuin miesten keskuudessa.

Henkilön pohjakoulutus ja ikä vaikuttivat paitsi englannin kielen osaamisen yleisyyteen niin myös osaamisen tasoon. Pitkän pohjakoulutuksen saaneet sekä nuoret 18–34-vuotiaat arvioivat englannin kielen osaamistasonsa korkeammaksi kuin lyhyemmän pohjakoulutuksen omaavat ja 35 vuotta täyttäneet. Kun alle 35-vuotiasta neljä henkilöä viidestä kuului vähintään itsenäisten kielenkäyttäjien piiriin (kuvio 3), niin 55 vuotta täyttäneistä vain joka neljäs arvioi osaavansa englantia tällä kielen osaamisen tasolla.

Kuvio 3. Englannin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)

Vain murto-osa suomalaisista ilmoitti olevansa taitava kielenkäyttäjä ruotsin kielessä

Ruotsia vieraana kielenä osattiin vastaajien oman arvioinnin mukaan selvästi huonommin kuin englantia: taitavia kielenkäyttäjiä ruotsin kielen osalta oli vain neljä prosenttia 18–64-vuotiaista suomalaisista eikä määrä vaihdellut iän mukaan. Sekä itsenäisellä että perustason kielenkäyttäjän tasolla oli noin joka neljäs suomalainen.

Itsenäinen ja perustason kielitaito väheni iän mukaan. Vähintään itsenäisesti ruotsia osasi alle 25-vuotiaista neljä kymmenestä ja 25–54-vuotiaistakin noin joka neljäs, mutta 55 vuotta täyttäneillä osuus oli enää 17 prosenttia. Perustason kielenkäyttäjien osuudet vähenivät 18–24-vuotiaiden 34 prosentista yli 54-vuotiaiden 17 prosenttiin.

Naiset arvioivat ruotsin kielen taitonsa paremmaksi kuin miehet. Heistä 34 prosenttia arvioi osaavansa ruotsia vähintään itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla, miehistä vain 21 prosenttia.

Pohjakoulutus heijastui myös ruotsin kielen osaamiseen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista seitsemän prosenttia arvioi olevansa taitava ruotsin kielen käyttäjä ja lähes puolet ilmoitti käyttävänsä ruotsia vähintään itsenäisesti. Osuudet olivat selvästi suurempia kuin keski-asteen ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

Muiden vieraiden kielten (saksa, ranska, venäjä) osaaminen keskittyi pitkälti korkeintaan perustason kielenkäyttöön.

Yli 70 prosenttia suomalaisista osaa useampaa kuin yhtä vierasta kieltä

Noin seitsemän kymmenestä (71 prosenttia) 18–64-vuotiaasta suomalaisesta ilmoitti vuonna 2006 osaavansa useampaa kuin yhtä vierasta kieltä. Kahta vierasta kieltä osaavia oli noin joka kolmas ja kolmea vierasta kieltä taitavia joka neljäs suomalainen. Vähintään neljää vierasta kieltä ilmoitti osaavansa joka kuudes 18–64-vuotias.

Eniten osattu kahden kielen yhdistelmä oli englanti ja ruotsi. Näitä molempia kieliä ilmoitti osaavansa kolme viidestä (62 prosenttia) 18–64-vuotiaasta. Määränä tämä tarkoittaa yli kahta miljoonaa suomalaista. Seuraavaksi yleisimmät kahden osatun kielen yhdistelmät olivat englanti ja saksa sekä saksa ja ruotsi. Joka kolmas 18–64-vuotias ilmoitti osaavansa englantia ja saksaa tai ruotsia (vieraana kielenä) ja saksaa.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Pohjanpää (09) 1734 2604, Helena Niemi (09) 1734 2488, Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 3.6.2008