Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet > 2. Yhä useampi aikuinen käyttää tietokonetta

2. Yhä useampi aikuinen käyttää tietokonetta

Lähes yhdeksän kymmenestä (89 prosenttia) 18–64-vuotiaasta suomalaisesta ilmoitti käyttävänsä tietokonetta tai internetiä vuonna 2006. Määränä tämä vastaa lähes kolmea miljoonaa henkeä. Miehet ja naiset käyttivät tietokonetta likimain yhtä paljon: naisista 90 prosenttia ja miehistä 87 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tietokonetta.

Tietokoneen käyttäjien määrä on kasvanut selkeästi vuosituhannen alusta. Tuolloin käyttäjiä voidaan arvioida olleen 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2006. Tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin vuosina 2000 ja 2006, mutta saatuja tuloksia voidaan pitää keskenään suhteellisen vertailukelpoisina käyttää / ei käytä –tasolla.

Vuonna 2006 alle 35-vuotiaista lähes kaikki käyttivät tietokonetta. Eniten tietokoneen käyttöään olivat vuosina 2000–2006 lisänneet kuitenkin sitä vähiten käyttäneet eli 55–64-vuotiaat (kuvio 4). Vuosituhannen alussa heistä käytti tietokonetta joka kolmas, mutta kuusi vuotta myöhemmin käyttäjiä oli jo kaksinkertainen määrä.

Kuvio 4. Tietokoneen käyttö (ml. internet) iän mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18–64-vuotias väestö; tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin kyseisinä tutkimusvuosina)

Tietokonetta käyttivät keskimääräistä yleisemmin pitkän pohjakoulutuksen saaneet, toimihenkilöt sekä opiskelijat (kuvio 5). Vuonna 2006 tietokoneen käyttäjiä heistä oli lähes kaikki (97–100 prosenttia).

Tietokoneen käyttö on lisääntynyt kaikissa sosioekonomisen aseman luokissa, eniten kuitenkin eläkeläisten, maatalousyrittäjien ja työntekijöiden parissa. Vuonna 2000 joka kuudes eläkeläinen ilmoitti käyttävänsä tietokonetta, mutta kuusi vuotta myöhemmin käyttäjiä oli jo reilusti yli puolet (57 prosenttia eläkeläisistä). Maatalousyrittäjillä sekä työntekijöillä tietokoneen käytön kasvu oli 30 prosenttiyksikön luokkaa vuosina 2000–2006. Tietokoneen käytön lisääntyminen oli samansuuruinen myös perusasteen tutkinnon suorittaneilla (47 prosentista 76 prosenttiin).

Kuvio 5. Tietokoneen käyttö (ml. internet) sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18–64-vuotias väestö; tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin kyseisinä tutkimusvuosina)

Yleisintä tietokoneen käyttö oli kaupunkimaisissa kunnissa sekä Etelä-Suomen läänissä asuvien keskuudessa. Heillä käyttäjien osuus oli 91 prosenttia, kun se muualla Suomessa ja muissa kuntaryhmissä oli noin 81–88 prosenttia.

Tutkimuskysymys on muuttunut vuosien 2000 ja 2006 välillä. Saadut tulokset tietotekniikan käytön tasosta ja lisääntymisestä 2000-luvulla ovat kuitenkin yhdenmukaisia Tilastokeskuksen julkaiseman tilaston Tieto ja viestintätekniikan käyttö tulosten kanssa. Sen mukaan internetiä oli käyttänyt haastatteluhetkeä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana vuonna 2000 joka toinen ja vuonna 2006 jopa 77 prosenttia 15–74-vuotiaista. Internetin käyttöä olivat lisänneet 2000-luvulla kaikki, mutta eniten juuri vanhimmat ikäryhmät. Tietokonetta oli vuonna 2006 käyttänyt 80 prosenttia 15-74-vuotiaista. (www.tilastokeskus.fi/til/sutivi)

Päivittäin tietokonetta käyttäviä 70 prosenttia

Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan suurin osa tietokonetta käyttävistä käytti sitä päivittäin tai lähes päivittäin. Koko väestöön suhteutettuna tietokonetta päivittäin käyttäviä oli useampi kuin kaksi henkilöä kolmesta, mikä vastaa 2,3 miljoonaa 18–64-vuotiasta. Kun mukaan lasketaan tietokonetta vähintään kerran viikossa käyttäneet, nousee osuus jo 81 prosenttiin tämänikäisestä aikuisväestöstä. Miehet ja naiset käyttivät tietokonetta kutakuinkin yhtä usein.

Joka neljäs taitava tietokoneen käyttäjä

Aikuiskoulutustutkimus 2006:ssa pyydettiin vastaajia arvioimaan itse tietokoneen käyttötaitoansa. Arviointiasteikko oli nelitasoinen:

• hallitsee perusteet (tekstinkäsittely, tiedostojen kopiointi, yksinkertaiset laskutoimitukset)

• taitava käyttäjä (tekstien formatointi, vaativia laskutoimituksia, grafiikka, laitteiden ja ohjelmistojen asennus, tietokantojen käyttö)

• ekspertti (makrojen tekeminen, ohjelmointi, ohjelmistoihin ja tietokoneisiin liittyvien ongelmien ratkaisu)

• ei osaa käyttää tietokonetta

Miehet ilmoittavat tietokoneenkäyttötaitonsa paremmaksi kuin naiset (kuvio 6). Heistä lähes joka kymmenes vastasi kuuluvansa tietokoneenkäyttötaitojensa puolesta ylimpään, ekspertin kategoriaan. Naisista tälle tasolle ilmoitti kuuluvansa kolme prosenttia vastaajista. Itsensä taitavaksi tietokoneen käyttäjäksi mielsi miehistä 29 ja naisista 22 prosenttia.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet pitivät omia tietotekniikkataitojaan keskimääräistä parempina. Heistä joka kymmenes katsoi kuuluvansa ekspertin taitotasolle. Keskiasteen suorittaneista tälle tasolle ilmoitti kuuluvansa kuusi ja perusasteen suorittaneista kolme prosenttia 18–64-vuotiaista vuonna 2006.

Kuvio 6. Tietokoneen käyttötaito sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)

Tietotekniikan koulutustarve vähentynyt

Tietotekniikan käyttöasteen lisääntyminen ja taitojen parantuminen heijastuvat myös tietotekniikkakoulutustarpeen vähenemisenä. Vuonna 2006 tietotekniikkaan liittyvään aikuiskoulutukseen osallistui lähes 320 000 iältään 18–64-vuotiasta, mikä on 10 prosenttia aikuisväestöstä. Määrä on vähentynyt vuodesta 2000, jolloin tietotekniikkakoulutusta oli aikuiskoulutuksena saanut 14 prosenttia 18–64-vuotiaista.

Myös koettu koulutustarve on vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2000 joka neljäs ja vuonna 2006 enää yhdeksän prosenttia 18–64-vuotiaista koki tarvitsevansa lisää aikuiskoulutusta juuri tietotekniikan alalta. Koulutustarpeen väheneminen on ollut tasaista kaikissa sosioekonomisen aseman luokissa (kuvio 7).

Eniten tietotekniikkaa käsittelevää ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta ilmoitti tarvitsevansa toimihenkilöt. Heistä 12–13 prosentilla ja työntekijäasemassa toimivista 18–64-vuotiaista palkansaajista neljällä prosentilla oli tarvetta tällaiseen koulutukseen.

Kuvio 7. Tietotekniikkaa käsittelevän ammattitaitoa kehittävän ja uraa edistävän koulutuksen tarve sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18–64-vuotias työvoima)

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Pohjanpää (09) 1734 2604, Helena Niemi (09) 1734 2488, Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 3.6.2008