Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Eurooppalainen vertailu > Laatuseloste: EU-Adult Education Survey

Laatuseloste: EU-Adult Education Survey

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Eurooppalainen aikuiskoulutustutkimus (EU-AES, Adult Education Survey) on osa EU:n elinikäisen oppimisen tilastoja. EU-AES on otostutkimus, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa Eurostatin koordinoimana 29 EU, EFTA ja EU.n kandidaattivaltiossa. Tutkimuksen tiedonkeruut toteutettiin pilottiluonteisina vuosina 2005-2008.

Tutkimuksessa mukana olevat valtiot olivat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari ja Viro.

Tutkimus kattoi 25-64-vuotiaan aikuisväestön koulutukseen osallistumisen (formaali- eli tutkintoon johtava sekä non-formaali- eli muu kuin tutkintoon johtava koulutus), koulutuksen erityispiirteet (esim. työhön liittyvä vs. harrastustavoitteinen), informaalin oppimisen, moduulit sosiaalisesta ja kulttuuriharrastamisesta, vieraiden kielten taidot sekä tietotekniikkataidot.

Tutkimuksen tärkeimmät indikaattorit olivat:

• Osallistuminen formaaliin ja non-formaaliin koulutukseen sekä informaali oppiminen

• Osallistumattomuus ja koulutukseen osallistumisen esteet

• Koulutuksen sisältö

• Työhön tai ammattiin liittyvän koulutuksen osuus kaikesta non-formaalista koulutuksesta

• Koulutuksen volyymi (koulutukseen osallistumispäivät)

• Työnantajan tuki ja koulutuksen kustannukset

• Tietotekniikkataidot ja vieraiden kielten taidot

• Kulttuuri- ja sosiaaliset harrastukset

Kaikille maille yhteiset taustamuuttujat olivat sukupuoli, ikä, pohjakoulutus, kuntaryhmä ja työmarkkina-asema.

Tutkimuksen keskeiset käsitteet, formaali koulutus , non-formaali koulutus sekä informaali oppiminen pohjautuvat Eurostatin manuaaliin Classification for Learning Activities , 2005.

Tutkimuksen tuloksia käytetään monilla eri tahoilla. Euroopan komissiolle sekä kansainvälisille järjestöille (OECD, ILO, IMF) sekä koulutusalueen tutkijoille tutkimus tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisesti vertailukelpoisten indikaattoreiden käyttöön. Kansalliset instituutiot (esim. ministeriöt) saavat tietoa aikuiskoulutuksen suunnitteluun, koulutuspoliittisten ohjelmien arviointiin ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen. Työnantajat ja ammattijärjestöt saavat puolestaan tietoa aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen tilan sekä työntekijöiden tulevaisuuden tarpeiden arviointiin.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

EU-AES on otantatutkimus. Tiedonkeruumenetelmät erosivat vuosina 2005-2008 toteutetuissa tiedonkeruissa maittain. Tietokoneavusteista käyntihaastattelua (CAPI) käytettiin seuraavissa maissa: Iso-Britannia, Kypros, Ranska, Saksa, Suomi ja Viro. PAPI (paper and pencil) käyntihaastattelua käytettiin tiedonkeruumenetelmänä Bulgariassa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Norjassa ja Ruotsissa tiedonkeruumenetelmänä oli ns. mixed mode, käyntihaastattelun (CAPI) ja puhelinhaastattelun (CATI) yhdistelmä.

Myös käytetty otantamenetelmä erosi maittain. Ositettua otantaa käytettiin Itävallassa, Kyproksella, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa. Yksinkertainen satunnaisotanta oli käytössä Latviassa ja Slovakiassa. Iso-Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa ja Unkarissa otantamenetelmänä oli moniasteinen ositettu otanta. Italiassa, Latviassa, Norjassa, Puolassa ja Saksassa otanta-menetelmänä oli ositettu moniasteinen ryväsotanta. Bulgariassa ja Espanjassa otantamenetelmänä oli kaksiasteinen ositettu otanta. Otoskehikkona oli väestön keskusrekisteri seuraavissa maissa: Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi ja Viro. Bulgariassa, Kreikassa, Kyproksella, Ranskassa ja Unkarissa otoskehikkona oli viimeisin väestölaskenta. Iso-Britanniassa otoskehikkona taas oli ”Postcode Address File”, mikä sisältää kaikki maassa olevat osoitteet, jotka saavat postia 50 yksikköä tai vähemmän per päivä.

EU AES:n perusjoukkona oli kussakin maassa pysyvästi asuvat 25-64-vuotiaat. Otoskoot on esitetty luvussa 3 taulukossa 1.

Otoksien ylipeittoon laskettiin kuuluviksi viimeisen rekisteripäivityksen tai väestölaskennan jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan ulkomailla olleet sekä laitosväestö. Alipeiton taas muodostavat viimeisen rekisteripäivityksen tai väestölaskennan jälkeen maahan muuttaneet 25-64-vuotiaat.

Tutkimustuloksia (estimaatteja) laskettaessa käytetään painokertoimia, jotta tulokset saadaan vastaamaan kunkin maan 25-64-vuotiasta väestöä. Painokertoimet sekä vähentävät kadosta aiheutuvaa harhaa että tehostavat estimointia. Painokerrointen laskemisessa maat käyttivät pääasiallisina muuttujina ikää ja sukupuolta. Jos painokerrointen laskemisessa käytettiin kalibrointimenetelmää, oli käytettävinä muuttujina mm. kuntaryhmä, alue (NUTS II), koulutusaste ja työmarkkina-asema.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otostutkimuksilla saatujen tietojen tarkkuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää tai tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirhettä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä lomakkeen testauksen avulla.

Kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada ollenkaan haastattelua esim. kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa korjataan painokertoimien avulla. Eräkadolla tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissain kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden osalta.

EU-AES:n vastausosuus niiden maiden osalta, joista tietoa on saatavilla vaihtelee Saksan 54,5 prosentista Unkarin 94,6 prosenttiin (taulukko 1). Suomen vastausosuus oli 65,2 prosenttia.

Taulukko 1. EU-AES:n vastausosuudet, kato ja otoksen koko maittain

Maa
	Vastausosuus %	Kato, %	Otos, n
Bulgaria	81,5	18,5	6 458
Espanja	93,2	6,8	19 696
Iso-Britannia	40,9	59,1	8 636
Italia	71,7	28,3	38 816
Itävalta	57,0	43,0	8 204
Kreikka	84,3	15,7	4 210
Kypros	75,8	24,2	6 347
Latvia	60,4	39,6	3 830
Liettua	82,6	17,4	4 473
Norja	68,1	31,9	4 429
Puola	68,7	31,3	19 247
Ranska 1)	..	..	..
Ruotsi	73,8	26,2	4 922
Saksa	54,5	45,5	16 602
Slovakia 2)	..	..	5 001
Suomi	65,2	34,8	6 388
Unkari	94,6	5,4	7 924
Viro	68,9	31,1	5 200

1) Tieto puuttuu
2) Osa tiedoista puuttuu

Vastauskadosta huolimatta haastateltujen katsotaan vastaavan perusjoukkoa hyvin kaikissa maissa. Pienet vinoumat tasoittuvat painokerrointen avulla.

Osittaiskato kuvaa haastattelulomakkeen toimivuutta ja laatua. Suuri ”Ei osaa sanoa” -vastausten osuus tietyn kysymyksen kohdalla kertoo joko kysymyksen vaikeaselkoisuudesta tai vastaushaluttomuudesta. EU-AES:ssä osittaiskato on tärkeimpien indikaattoreiden kohdalla hyvin pientä, eikä näin ollen aiheuta ongelmia tulosten luotettavuudelle tai vertailtavuudelle.

Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tätä satunnaisvaihtelua arvioidaan keskivirheellä. Keskivirhe ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnot ovat keskittyneet otoskeskiarvon ympärille. Otoskoko ja muuttujien arvon vaihtelu vaikuttavat keskivirheen suuruuteen. Keskivirheen avulla muuttujan estimaatille voidaan laskea luottamusväli, joka ilmaisee muuttujan arvon sijoittumisen tietyllä todennäköisyydellä kyseiselle välille.

(1-a)*100 %:n luottamusvälillä tarkoitetaan suljettua väliä, jolla parametrin oikea arvo on todennäköisyydellä (1-a)*100, eli

Pr{pЄ(p-tαd(p), p+tαd(p))}=1–α

95 prosentin luottamusväliä vastaava tα arvo on 1,96.

EU-AES:n keskeisille estimaateille lasketut luottamusvälit on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Formaalin ja non-formaalin koulutuksen osallistumisasteiden estimaatit ja 95 %:n luottamusvälit maittain

Maa	Koulutusmuoto
	Formaali koulutus	Non-formaali koulutus
Bulgaria	2,7 ±0 ,6	35,2 ± 1,9
Espanja 1)	6,0	27,2
Iso-Britannia	15,1 ± 1,2	40,3 ± 1,8
Italia	4,4 ± 0,2	20,2 ± 0,5
Itävalta	4,2 ± 0,3	39,8 ± 1,4
Kreikka	2,3 ± 0,4	12,7 ± 0,8
Kypros	2,9 ± 0,5	39,5 ± 1,4
Latvia	5,4 ± 0,9	30,7 ± 1,9
Liettua	6,3 ± 0,8	30,9 ± 1,5
Norja	9,9 ± 1,1	50,6 ± 1,8
Puola	5,5 ± 0,3	18,6 ± 0,5
Ranska 2)	1,7	34,1
Ruotsi	12,7 ± 1,1	69,4 ± 1,5
Saksa	5,2 ± 0,5	43,1 ± 1,2
Slovakia	6,1 ± 0,7	41,2 ± 1,4
Suomi	10,2 ± 0,9	51,2 ± 1,5
Unkari	2,5 ± 0,4	6,8 ± 0,6
Viro	5,0 ± 0,7	40,2 ± 1,6

1) Tieto luottamusväleistä puuttuu
2) Tieto luottamusväleistä puuttuu

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Nyt tehty eurooppalainen aikuiskoulutustutkimus oli ensimmäinen ja luonteeltaan pilottimainen. Seuraava EU-AES (asetukseen perustuva) pyritään tekemään vuonna 2011 tai 2012.

EU-AES:n kenttätyöt ajoittuvat vuosien 2005 ja 2008 väliselle ajanjaksolle. Tutkimuksen referenssijakso oli haastatteluja edeltävät 12 kuukautta.

Taulukko 3. EU-AES:n kenttätyöt sekä referenssijakso maittain

Maa
	Kenttätyöaika	Referenssijakso
Bulgaria	11/2007 — 12/2007	12/2006 — 12/2007
Espanja	02/2007 — 04/2007	02/2006 — 04/2007
Iso-Britannia	10/2005 — 02/2006	11/2004 — 02/2006
Italia	05/2006 — 08/2006	06/2005 — 08/2006
Itävalta	04/2007 — 11/2007	05/2006 — 11/2007
Kreikka	10/2007 — 12/2007	11/2006 — 12/2007
Kypros	09/2006 — 12/2006	09/2005 — 12/2006
Latvia	05/2007 — 06/2007	06/2006 — 06/2007
Liettua	03/2006 — 04/2006	04/2005 — 04/2006
Norja	05/2007 — 08/2007	06/2006 — 08/2007
Puola	10/2006 — 12/2006	11/2005 — 12/2006
Ranska	01/2006 — 01/2007	02/2005 — 01/2007
Ruotsi	10/2005 — 03/2006	11/2004 — 03/2006
Saksa	03/2007 — 07/2007	04/2006 — 07/2007
Slovakia	08/2007 — 09/2007	09/2006 — 09/2007
Suomi	03/2006 — 08/2006	04/2005 — 08/2006
Unkari	07/2006 — 09/2006	07/2005 — 08/2006
Viro	09/2007 — 12/2007	10/2006 — 12/2007

Eurostat julkaisi tutkimuksen tuloksia 18 maan osalta marraskuussa 2008. Loput 11 maata käsittävät tulokset julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tulokset ovat vain taulukkomuodossa ja taulukkotietokannassa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Eurostat julkaisi ensimmäisten 18 maan osalta (Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Unkari ja Viro) tuloksia taulukkomuodossa marraskuussa 2008. Tulokset on nähtävissä taulukkomuodossa Eurostatin internet-sivuilla.

Loput 11 maata (Alankomaat, Belgia, Kroatia, Malta, Portugali, Romania, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Turkki) käsittävät tulokset julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Yliopistot, tutkimuslaitokset, kansalliset tilastovirastot, Euroopan Unionin maiden keskuspankit, yksittäiset tutkijat ja Euroopan keskuspankki voivat saada Eurostatilta oikeuden EU-AES:n mikrodatan tutkimuskäyttöön.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

EU-AES:ssa käytetty koulutuksen sisällön luokitus perustuu Eurostatin luokitukseen, joka on kehitetty ISCED97:n pohjalta ( Fields of Education and Training , 1999). Muut tutkimuksessa käytetyt kaikille maille yhteiset luokitukset ovat sukupuoli, ikä, koulutusaste (ISCED97), kuntaryhmä ja työmarkkina-asema.

Tutkimuksen keskeiset koulutusaluetta koskevat käsitteet ( formaali koulutus , non-formaali koulutus , informaali oppiminen ) pohjautuvat Eurostatin manuaaliin Classification for Learning Activities , 2005.

EU-AES:stä ei ole saatavilla aikaisempaa vertailutietoa, koska nyt suoritettu tutkimus oli lajissaan ensimmäinen. Tutkimukseen osallistuneiden maiden vertailussa on otettava huomioon toisaalta hieman toisistaan poikkeavat referenssijaksot sekä eri tiedonkeruumenetelmät.

Suositeltu tiedonkeruumenetelmä AES:ssä oli tietokoneavusteinen käyntihaastattelu CAPI. CAPI-menetelmällä tiedot kerättiin Bulgariassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Kyproksella, Ranskassa, Saksassa, Suomessa ja Virossa. Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa tiedonkeruumenetelmänä oli PAPI (paper and pencil) käyntihaastattelu, Norjassa ja Ruotsissa ns. mixed mode, eli käyntihaastattelun (CAPI) ja puhelinhaastattelun (CATI) yhdistelmä. Eri tiedonkeruumenetelmän vaikutusta tutkimuksen tuloksiin ei ole vielä tutkittu. On kuitenkin esitetty arvioita, että käyntihaastatteluna saadut osallistumisestimaatit olisivat hieman korkeampia kuin puhelinhaastattelulla saadut, esimerkiksi Ruotsissa kävi näin. Koska haastattelutapaa ei satunnaistettu, vaan haastateltava sai itse valita sen, ei voida sanoa, johtuuko havaittu ero tiedonkeruutavasta vai esimerkiksi siitä, että koulutukseen osallistumattomat valitsivat helpommin puhelinhaastattelun. Koska puhelinhaastattelua käytettiin kuitenkin vain Ruotsissa ja Norjassa, ja niissäkin vain osalle haastateltuja, ei tämä kuitenkaan aiheuta ongelmia tietojen vertailukelpoisuuteen.

Toistaiseksi julkaistujen tuloksien referenssijaksot ulottuvat vuosille 2005-2007. Näin pienien referenssijaksojen erojen vaikutusta tutkimuksen tuloksiin ei voida pitää merkittävänä.

EU-AES:n tiedonkeruu oli joidenkin muuttujien osalta täysin input-harmonisoitu, osan kohdalta taas output-harmonisoitu. Alkuperäisen, englanninkielisen, mallilomakkeen kääntäminen eri kielille voi aiheuttaa vertailtavuusongelmia. Kuitenkin keskeiset koulutukseen osallistumista ja koulutuksen volyymia kuvaavat indikaattorit ovat määritelmällisesti niin selkeät, että kysymysten käännös kansallisille kielille ei aiheuta ongelmia tietojen vertailtavuuteen. Sen sijaan informaalin oppimisen mittaamisessa on käännösvaiheessa ilmeisesti ollut ongelmia joissakin maissa. Tämän seurauksena informaaliin oppimiseen on joissain maissa päässyt vuotamaan ns. satunnaisoppimista, mikä ei ” Classification of learning activities ” -manuaalin määritelmien pohjalta kuulu informaalin oppimisen piiriin. Tämän seurauksena Eurostat ei julkaise informaalin oppimisen tuloksia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

EU-AES:n Suomea koskevat tulokset ja kansallisen aikuiskoulutustutkimuksen, Aikuiskoulutustutkimus 2006:n tulokset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Vaikka EU-AES:n Suomea koskevat tiedot perustuivatkin kansalliseen aikuiskoulutustutkimukseen, ovat aineistot joiltain osin poikkeavia. Suurin ero oli tutkimuksen perusjoukossa, EU-AES -aineiston perusjoukkona olivat 25-64-vuotiaat, kun taas kansallisessa aikuiskoulutustutkimuksessa olivat mukana myös 18-24-vuotiaat.

Toinen ero koski saadun koulutuksen jatkokysymyksiä ja niistä johdettuja indikaattoreita. Kansallisessa aineistossa jatkokysymykset (esim. koulutuksen sisältö, koulutuksessa saadut opetustunnit, koulutuksen rahoitus) on kysytty kaikista vastaajan käymistä kursseista, mutta Eurostatille tuotetussa kansainvälisesti vertailukelpoisessa aineistossa nämä jatkokysymyksiä koskevat tiedot ovat vain kolmesta satunnaisesti valitusta kurssista.

Aineistojen eroavaisuuksiin ollaan päädytty, jotta voidaan samanaikaisesti turvata sekä kansalliset tietotarpeet ja kansallisten aikasarjojen jatkuvuus että kansainvälinen vertailukelpoisuus.

Kansallisen aikuiskoulutustutkimuksen tuloksia on julkaistu tilaston internet-sivuilla sekä tutkimuksen perusjulkaisussa Pohjanpää - Niemi - Ruuskanen: Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2006. Koulutus 2008. Tilastokeskus, Helsinki .

Lähde: EU Adult Education Survey, Eurostat

Lisätietoja: Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, Irja Blomqvist (09) 1734 3221, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 24.4.2009