Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2012 > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 1. Aikuisopiskelijoiden määrä yli 1,7 miljoonaa

1. Aikuisopiskelijoiden määrä yli 1,7 miljoonaa

Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn ja organisoituun koulutukseen osallistui vuonna 2012 yli 1,7 miljoonaa eli puolet 18–64-vuotiaasta väestöstä. Aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi selkeästi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja uudestaan 2000-luvulle tultaessa, mutta sen jälkeen osallistuneiden määrän kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2012 osallistuneita oli suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2000.

Taulukko 1. Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 sukupuolen mukaan (18-64-vuotias väestö), osallistuneita väestöstä (tuhatta)

	1980		1990		1995		2000		2006		2012
	1 000	%	1 000	%	1 000	%	1 000	%	1 000	%	1 000	%
Miehet	400	27	698	43	706	43	799	49	758	45	765	45
Naiset	541	37	829	52	850	53	955	59	949	58	950	58
Yhteensä	941	32	1 526	47	1 556	48	1 754	54	1 707	52	1 716	52

Naiset miehiä useammin aikuiskoulutuksessa

Naiset ovat miehiä innokkaampia aikuisopiskelijoita. Naisten ja miesten välinen osallistumisero on ollut vähintään 10 prosenttiyksikköä naisten eduksi vuodesta 1980 lähtien. Vuosina 2006 ja 2012 naisista lähes kolme viidestä ja miehistä harvempi kuin joka toinen osallistui aikuisille järjestettyyn koulutukseen.

Kuvio 1. Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 sukupuolen mukaan(18–64-vuotias väestö)

Eniten aikuiskoulutukseen osallistuivat 25–54-vuotiaat, joista lähes 60 prosenttia oli osallistunut aikuiskoulutukseen vuosina 2006 ja 2012. Alle 25-vuotiaat osallistuivat selvästi heitä vähemmän aikuiskoulutukseen (noin 40 %). Myös 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä osallistumisosuus jää alle 40 prosentin (liitetaulukko 1).

Koulutetut useammin myös aikuiskoulutuksessa

Pitkän pohjakoulutuksen saaneet osallistuivat aikuiskoulutukseen eniten. Perus-, kansa- tai keskikoulun suorittaneista joka kolmas, keskiasteen koulutuksen suorittaneista lähes puolet ja korkea-asteen koulutuksen saaneista kaksi kolmesta otti osaa aikuiskoulutukseen vuonna 2012. Vuonna 2000 osallistumisosuudet olivat hiukan korkeammat, mutta rakenne on pysynyt samana vuodesta 1990 lähtien.

Aikuiskoulutuspäivien määrä vähentynyt

Aikuiskoulutuspäivien määrä henkeä kohden laskettuna on vähentynyt. Vuonna 2006 sai 18–64-vuotias suomalainen vielä keskimäärin noin 11 päivää aikuiskoulutusta, ja sitä aiemmin vuonna 2000 määrä oli vielä kaksi päivää tätäkin korkeampi. Vuonna 2012 aikuiskoulutuksen määrä henkeä kohden laskettuna oli vajaa yhdeksän päivää.

Naiset saivat vuonna 2012 aikuiskoulutusta enemmän kuin miehet. Suomalaisilla 18–64-vuotiailla naisilla keskimääräinen aikuiskoulutuspäivien määrä oli noin 11 päivää, kun se miehillä oli selvästi alhaisempi, noin seitsemän päivää. Naisilla aikuiskoulutuspäivien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2006 paljon enemmän kuin miehillä: naisilla vähennystä on ollut lähes kolme päivää ja miehillä noin puoli päivää (kuvio 2).

Kuvio 2. Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden vuosina 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 sukupuolen mukaan (18–64-vuotias väestö)

Ikäluokittain tarkasteltuna eniten aikuiskoulutuspäivien määrä henkeä kohden on laskenut 18–24-vuotiailla (kuvio 3), joilla päivien määrä on puolet siitä, mitä se oli kuusi vuotta aikaisemmin. Myös 25–34-vuotiailla aikuiskoulutuspäivien määrä on laskenut. Vuonna 2012 aikuiskoulutuspäiviä oli eniten 25–44-vuotiailla suomalaisilla.

Kuvio 3. Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden vuosina 2000, 2006 ja 2012 iän mukaan(18–64-vuotias väestö)

Jos tarkastellaan aikuiskoulutuspäiviä henkeä kohden pohjakoulutuksen mukaan, on aikuiskoulutuksen määrässä havaittavissa tasoittumista eri ryhmien välillä. Kun vuonna 2006 pelkän perusasteen suorittaneilla ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla oli määrässä viiden päivän ero (perusaste: 8 päivää, korkea-aste: 13 päivää), oli vastaava ero vuonna 2012 enää kolmen päivän suuruinen (perusaste: 7 päivää, korkea-aste: 10 päivää).

Tässä raportissa tarkastellaan koulutuksen volyymia saatujen koulutuspäivien määrällä henkeä kohden. Indikaattori saadaan kertomalla koulutukseen osallistuneiden koulutuspäivien keskiarvo koulutukseen osallistumisasteella. Kun vuonna 2012 aikuiskoulutukseen osallistuneiden saamien koulutuspäivien keskiarvo oli noin 16,9 päivää ja osallistumisaste noin 52 prosenttia, saadaan koulutuspäivien määräksi henkeä kohden näin ollen 0.52*16,9≈9 päivää.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2012 ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Helena Niemi 09 1734 2488, Timo Ruuskanen 09 1734 3620, aikuiskoulutus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 13.6.2013