Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2012 > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > Laatuseloste: Aikuiskoulutustutkimus

Laatuseloste: Aikuiskoulutustutkimus

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilaston vertailukelpoisuus
• 7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Aikuiskoulutustutkimus on otostutkimus, jonka avulla selvitetään aikuisväestön osallistumista aikuiskoulutukseen, saadun koulutuksen kestoa ja sisältöä. Lisäksi tietoa tuotetaan aikuisten itseopiskelusta, koulutushalukkuudesta ja -tarpeesta, osallistumisen ehdoista, aikuiskoulutusta koskevista käsityksistä sekä tietotekniikkataidoista ja vieraiden kielten osaamisesta. Vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimuksesta lähtien on tietoa kerätty myös kulttuuriharrastuksista.

Tilastokeskus on toteuttanut yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kuusi aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittavaa tutkimusta. Ensimmäisen aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin vuonna 1980. Vuodesta 1990 lähtien tutkimus on tehty noin viiden vuoden välein vuosina 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012. Vuosien 2006 ja 2012 aikuiskoulutustutkimukset ovat osa EU:n aikuiskoulutustutkimusta, jota koordinoi Euroopan unionin tilastovirasto (Eurostat). Ne toteutettiin Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Euroopan tilastoviraston Eurostatin yhteisrahoituksena.

Aikuiskoulutustutkimus antaa valtakunnallisesti kattavan kuvan suomalaisen aikuisväestön opiskelusta. Tutkimuksen tärkeimmät indikaattorit (aikuiskoulutuksen osallistumisaste ja osallistuneiden määrä sekä saadun koulutuksen volyymi) ovat vertailukelpoisia aikaisempiin aikuiskoulutustutkimuksiin nähden. EU-aikuiskoulutustutkimukset ( Adult Education Survey, EU-AES) mahdollistavat keskeisten indikaattorien kansainvälisen vertailun.

Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille. Aikuiskoulutustutkimuksessa aikuiskoulutus on rajattu koulutusta antavan organisaation (oppilaitoksen, koulutusyrityksen tms. koulutuksen järjestäjän) perusteella. Annetun koulutuksen on oltava kestoltaan vähintään kuusi oppituntia. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin tarkemmin haastattelua edeltävien 12 kuukauden viiteajanjaksolta.

Muut aikuiskoulutustutkimuksen keskeiset käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivuilla (www.tilastokeskus.fi/til/aku).

Tutkimuksen tuloksia käytetään valtakunnallisella tasolla muun muassa aikuiskoulutuksen kehittämisen, suunnittelun ja päätöksenteon pohjana sekä tieteellisissä tutkimuksissa. EU-aikuiskoulutustutkimuksen tiedonkeruulomakkeen kehittäminen tapahtuu Eurostatissa yhteistyössä EU-maiden asiantuntijoiden kanssa.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Aikuiskoulutustutkimus on otantatutkimus. Ensisijaisena tiedonkeruumenetelmänä on tietokoneavusteinen käyntihaastattelu (CAPI). Katotyön välineeksi vuoden 2012 tutkimukseen otettiin toiseksi tiedonkeruumenetelmäksi puhelinhaastattelu (CATI). Sen käyttö rajattiin tilanteisiin, joissa haastateltava ei suostunut käyntihaastatteluun.

Aikuiskoulutustutkimuksen otoksen pohjana on väestörekisterikopio, josta rajataan pois laitosväestö. Otantamenetelmänä on ositettu otanta. Suomen 18–64-vuotiasta väestöä kuvaava otoskehikko on ensin ositettu iän mukaan kolmeen ositteeseen ja lopullinen otos on poimittu käyttäen kussakin ositteessa systemaattista otantaa. Vuoden 2012 tutkimuksessa tehtiin lisäksi 65–69-vuotiaita koskeva erillisotos kansallisia tietotarpeita varten.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 perusjoukkona ovat Suomessa pysyvästi asuvat 18–69-vuotiaat. Vuonna 2012 tutkimuksen otos oli 6 149 henkilöä. Keskeiset estimaatit julkaistaan kuitenkin koskien ikäluokkaa 18–64-vuotiaat. Tästä ikäluokasta on olemassa vertailukelpoista aikasarjatietoa aiemmilta tutkimuskerroilta.

Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Vuoden 2012 aikuiskoulutustutkimuksen ylipeitto oli 61 henkilöä, yhteensä noin prosentti otoksesta.

Alipeiton muodostavat ne 18–69-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska otoksen poiminnan ja tiedonkeruun välinen aika on suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuta olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.

Tiedot kerättiin tietokoneavusteisina käyntihaastatteluina (CAPI) ja puhelinhaastatteluina (CATI). Puhelinhaastatteluiden osuus kaikista haastatteluista oli noin 15 prosenttia. Tilastokeskuksen koulutetut haastattelijat tekivät haastattelut elo–joulukuun aikana 2012. Kaikki otokseen kuuluneet henkilöt saivat ennen haastattelua tutkimusta käsittelevän kirjeen ja esitteen. Haastattelun keskimääräinen kesto käyntihaastattelussa oli noin 55 minuuttia ja puhelinhaastattelussa noin 31 minuuttia.

Tutkimustuloksia (estimaatteja) laskettaessa käytetään painokertoimia, jotta tulokset saadaan vastaamaan koko 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa väestöä. Painokertoimet lasketaan kalibrointimenetelmällä. Tämä sekä vähentää kadosta aiheutuvaa harhaa että tehostaa estimointia.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä lomakkeen testauksen avulla.

Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

Aikuiskoulutustutkimus 2012:n vastausosuus oli 68 prosenttia. Yksikkökadon kasvu on survey-tutkimusten suuri haaste. Aikuiskoulutustutkimuksessa laskeviin vastausosuuksiin saatiin vuonna 2012 käänne parempaan. Kun vastausosuus laski selvästi vuodesta 1995 vuoteen 2006, saatiin vuoden 2012 tutkimuksessa vastausosuuden nousu 65 prosentista 68 prosenttiin. Vuonna 1995 vastausosuus oli niinkin korkea kuin 82 prosenttia ja vuonna 2000 vielä 74 prosenttia.

Vuonna 2012 naiset osallistuivat tutkimukseen hiukan useammin kuin miehet. Samoin korkea-asteen koulutuksen saaneiden ja maaseutumaisissa kunnissa asuvien osallistumisaktiivisuus oli muita väestöryhmiä suurempaa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Aikuiskoulutustutkimus 2012:n vastausosuus, kato ja otoksen koko eräiden taustamuuttujien mukaan (18–69-vuotiaat)

	Vastaus- osuus	Kato	Otos
	%	%	n
Sukupuoli
Mies	67	33	3 091
Nainen	68	32	2 997
Ikä
18–24-vuotiaat	62	38	346
25–34-vuotiaat	62	38	1 232
35–44-vuotiaat	67	33	1 208
45–54-vuotiaat	69	31	1 392
55–64-vuotiaat	71	29	1 515
65–69-vuotiaat	75	25	395
Koulutusaste
Perusaste	54	46	1 256
Keskiaste	66	34	2 727
Korkea-aste	77	23	2 105
Kuntaryhmä
Kaupunkimainen	65	35	4 201
Taajaan asuttu	75	25	931
Maaseutumainen	78	22	905
Puuttuva	0	100	51
Yhteensä	68	32	6 088

Korkeasti koulutetut, yli 55-vuotiaat sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvat olivat hieman yliedustettuina haastateltujen joukossa. Nämä vinoumat tasoittuvat kuitenkin painokertoimien avulla. Tarkempi katoanalyysi löytyy tutkimuksen perusraportista, joka ilmestyy toukokuussa 2014.

Osittaiskato kuvaa haastattelulomakkeen toimivuutta ja laatua. Suuri "Ei osaa sanoa" -vastausten osuus tietyn kysymyksen kohdalla kertoo joko kysymyksen vaikeaselkoisuudesta tai vastaajan vastaushaluttomuudesta. Aikuiskoulutustutkimuksen osittaiskato oli verrattain pientä, kysymyskohtainen "EOS" -vastausten määrä oli yleensä alle kaksi prosenttia. Osittaiskato nousi yli viiden prosentin vain muutamassa kysymyksessä. Osittaiskato ei aiheuta ongelmia tulosten luotettavuudelle.

Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tätä satunnaisvaihtelua arvioidaan keskivirheellä. Keskivirhe ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnot ovat keskittyneet otoskeskiarvon ympärille. Otoskoko ja muuttujien arvojen vaihtelu vaikuttavat keskivirheen suuruuteen. Keskivirheen avulla muuttujan estimaatille voidaan laskea luottamusväli, joka ilmaisee muuttujan arvon sijoittumisen tietyllä todennäköisyydellä kyseiselle välille.

(1-a )*100 %:n luottamusvälillä tarkoitetaan suljettua väliä, jolla parametrin oikea arvo on todennäköisyydellä (1-a )*100. 95 prosentin luottamusväliä vastaava ta arvo on 1,96.

Aikuiskoulutustutkimuksen keskeisille estimaateille lasketut keskivirheet ja luottamusvälit on esitetty sukupuolen mukaan taulukossa 2.

Taulukko 2. Eri aikuiskoulutusmuotojen osallistumisasteiden estimaatit, keskivirheet ja 95 %:n luottamusvälit sukupuolen mukaan (Aikuiskoulutustutkimus 2012, 18–64-vuotias väestö)

	n	Osallistumis- aste, (%)	Keskivirhe	Luottamus- väli, (%)
Aikuiskoulutus
Miehet	1 923	45	1,13	± 2,22
Naiset	1 896	58	1,13	± 2,22
Koko väestö (18–64-vuotiaat)	3 819	52	0,81	± 1,58
Työhön tai ammattiin liittyvä aikuiskoulutus
Miehet	1 550	47	1,27	± 2,48
Naiset	1 427	60	1,30	± 2,54
Työvoima (18–64-vuotiaat)	2 977	54	0,91	± 1,78
Henkilöstökoulutus
Miehet	1 147	54	1,47	± 2,88
Naiset	1 195	64	1,39	± 2,72
Palkansaajat (18–64-vuotiaat)	2 342	59	1,02	± 1,99
Muu kuin työhön tai ammattiin liittyvä aikuiskoulutus
Miehet	1 804	11	0,74	± 1,44
Naiset	1 735	26	1,05	± 2,06
Koko väestö (18–64-vuotias väestö,   pl. opiskelijat ja varusmiehet)	3 539	18	0,65	± 1,27

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Aikuiskoulutustutkimus tehdään noin viiden vuoden välein. Ensimmäinen aikuiskoulutustutkimus tehtiin Tilastokeskuksessa vuonna 1980 ja tämän jälkeen se on tehty vuosina 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012. Seuraava aikuiskoulutustutkimus tehdään vuonna 2017.

Vuonna 2012 aikuiskoulutustutkimuksen haastattelut tehtiin elo–joulukuun aikana. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin haastattelua edeltävien 12 kuukauden ajalta.

Aikuiskoulutustutkimuksen ennakkotiedot julkaistaan tutkimusvuotta seuraavana vuotena. Lopulliset tiedot julkaistaan perusraportissa tutkimusvuotta seuraavan tai sitä seuraavan vuoden aikana.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Aikuiskoulutustutkimus 2012:n painettu perusraportti (Osallistuminen aikuiskoulutukseen vuonna 2012) julkaistaan toukokuussa 2014.

Tämän lisäksi tutkimuksen tuloksia julkaistaan tilaston kotisivuilla (www.tilastokeskus.fi/til/aku). Samasta osoitteesta ovat saatavilla myös tilaston kuvaus, aikaisemmat laatu- ja menetelmäselosteet sekä käytetyt luokitukset.

Tietoa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja tutkimuksen perusraportista. Käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta, painetuista luokituskäsikirjoista ja tutkimuksen perusraportista.

Aikuiskoulutustutkimuksen tutkimusaineisto on käytettävissä tutkimustarkoituksiin käyttölupaa ja tutkimussuunnitelmaa vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yliopisto- ja korkeakoulututkijat saavat aineiston käyttöönsä veloituksetta. Toimintaohjeet aineiston käyttöluvan hakemiseksi löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta ( www.tilastokeskus.fi/tup/otosaineistot ).

6. Tilaston vertailukelpoisuus

Suomalaisten aikuiskoulutukseen osallistumisesta on Tilastokeskuksessa saatavilla tietoa vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012. Osallistumista kuvaavista indikaattoreista vertailukelpoisia vuoteen 1980 ovat osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, samoin aikuiskoulutuksen ja sen eri muotojen volyymistä (koulutuspäivät). Vuoden 2006 tutkimuksessa jouduttiin Eurooppalaisen aikuiskoulutustutkimuksen lomakkeen integroimisen vuoksi luopumaan itseopiskelun ja koulutuksen esteiden aikasarjoista.

Vuosien 2006 ja 2012 aikuiskoulutustutkimusten koulutuksen sisällön luokitus perustuu ISCED97 -luokitukseen pohjautuvaan Eurostatin luokitukseen ( Fields of education and training, 1999 ) ja se poikkeaa jonkin verran vuoden 2000 Aikuiskoulutustutkimuksen koulutuksen sisällön luokituksesta.

Aikuiskoulutustutkimuksessa käytetyt luokitukset ovat: ikä, sukupuoli, koulutusaste (ISCED 1997), sosioekonomisen aseman luokitus 1989, maakunta, kuntaryhmä, ammattiluokitus 2010 (ISCO-08) sekä toimialaluokitus 2008.

7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskus tuottaa vuosittain tietoa myös oppilaitosten aikuisopiskelijoiden määrästä, suoritettujen tutkintojen määrästä, koulutuksen taloudesta sekä ainevalinnoista. Nämä tiedot ovat kokonaisaineistoja, kun taas aikuiskoulutustutkimus on otantatutkimus. Kun ollaan kiinnostuneita eri koulutusorganisaatioiden antamasta koulutuksen määrästä ja koulutukseen osallistuneiden määrästä, suositellaan käytettävän Tilastokeskuksen oppilaitostilastojen tietoja. Aikuiskoulutustutkimus antaa tietoja muun muassa aikuiskoulutukseen osallistumisesta (osuudet, määrät), saadun koulutuksen sisällöistä ja kestoista sekä aikuiskoulutusta koskevista asenteista.

Kansallisen Aikuiskoulutustutkimus 2012:n ja Suomea koskevan EU-AES-tutkimuksen (Adult Education Survey) tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Vaikka kansainvälisen AES-tutkimuksen Suomea koskevat tiedot perustuvat Aikuiskoulutustutkimus 2012:een, ovat aineistot joiltakin osin poikkeavia. Yhtenä keskeisenä erona on se, että EU-AES-aineisto perustuu 25–64-vuotiaisiin, mutta Suomen kansallisessa aikuiskoulutustutkimuksessa ovat mukana myös 18–24- sekä 65–69-vuotiaat.

Toinen ero koskee saadun koulutuksen jatkokysymyksiä ja niistä tehtyjä indikaattoreita. Kansallisessa aineistossa jatkokysymykset (muun muassa saadun koulutuksen sisältö, koulutuksen pituus ja sen rahoitus) on kysytty kaikista vastaajan käymistä kursseista, mutta Eurostatille tuotetussa kansainvälisesti vertailukelpoisessa aineistossa jatkokysymykset on kysytty vain vastaajan käymästä kolmesta satunnaisesti valitusta kurssista.

Aineistojen eroavaisuuksiin ollaan päädytty, jotta voidaan samanaikaisesti turvata sekä kansalliset tietotarpeet ja kansallisten aikasarjojen jatkuvuus että aikuiskoulutustutkimuksen kansainvälinen vertailukelpoisuus.

Kansainvälisen aikuiskoulutustutkimuksen (EU-AES) tuloksia on julkaistu vuodesta 2013 lähtien muun muassa Euroopan tilastoviraston kotisivuilla ( epp.eurostat.ec.europa.eu ).

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Helena Niemi 09 1734 2488 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 2488), Timo Ruuskanen 09 1734 3620 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 3620), Tarja Seppänen 09 1734 3220 =>(9.6.2014 alkaen 029 551 3220), aikuiskoulutus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 28.5.2014