Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Koulutustarvetta koettiin eniten liiketalous- ja oikeustieteissä

Noin neljä henkeä kymmenestä, eli 42 prosenttia, 18–64-vuotiaista suomalaisista katsoi tarvitsevansa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta vuonna 2017. Ammatillinen aikuiskoulutustarve on jonkin verran laskenut viidessä vuodessa. Vuonna 2012 koulutustarvetta koki samasta ikäryhmästä vajaa puolet, eli 46 prosenttia. Ammatillinen aikuiskoulutustarve oli vielä selvästi suurempaa vuosituhannen vaihteessa, jolloin useampi kuin joka toinen ilmoitti tarvitsevansa koulutusta.

Naiset kokivat tarvitsevansa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta useammin kuin miehet (kuvio 4.1). Naisista ammatillista koulutustarvetta oli lähes joka toisella, miehistä noin neljällä kymmenestä. Naisten kokema ammatillinen aikuiskoulutustarve on ollut korkeammalla tasolla koko vuosituhannen alun miehiin verrattuna. Molemmilla sukupuolilla tosin koulutustarve oli vähentynyt lähes yhtä paljon viiden vuoden takaisesta.

Kuvio 4.1 Ammatillinen aikuiskoulutustarve sukupuolen mukaan vuosina 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Kuvio 4.1 Ammatillinen aikuiskoulutustarve sukupuolen mukaan vuosina 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Eniten ammatillista aikuiskoulutustarvetta vuonna 2017 kokivat 25–44-vuotiaat (kuvio 4.2). Heistä useampi kuin joka toinen ilmoitti tarvitsevansa lisäkoulutusta. Ammatillinen lisäkoulutustarve vähenee iän myötä jyrkästi. 45–54-vuotiaista koulutustarvetta koki enää harvempi kuin neljä henkeä kymmenestä ja vanhimmista 55–64-vuotiaista ainoastaan puolet tästä eli kaksi henkeä kymmenestä.

Erityisesti nuorimman ikäluokan kokema ammatillinen lisäkoulutustarve on vähentynyt rajusti viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2012 heistä vielä noin kuusi henkeä kymmenestä koki lisäkoulutustarvetta, vuonna 2017 ainoastaan neljä kymmenestä. Pudotusta oli siis noin 20 prosenttiyksikköä. Toisaalta myös vanhimman, 55–64-vuotiaiden, ikäluokan kokema koulutustarve väheni selvästi, noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Kuvio 4.2 Ammatillinen aikuiskoulutustarve iän mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Kuvio 4.2 Ammatillinen aikuiskoulutustarve iän mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, pl. eläkeläiset ja ne opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta)

Eniten ammatillista aikuiskoulutustarvetta koettiin liiketalous- ja oikeustieteiden aloilla, jota ilmoitti tarvitsevansa lähes kolmannes koulutustarpeensa ilmaisseista (taulukko 4.1). Seuraavaksi yleisimpiä sisältöjä olivat terveys- ja sosiaaliala sekä tekniikka. Terveys- ja sosiaalialan koulutusta ilmoitti tarvitsevansa joka neljäs, ja tekniikan alan koulutusta joka viides ammatillista koulutusta tarvitsevista.

Taulukko 4.1 Ammatillinen aikuiskoulutustarve koulutussisällön mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotias väestö, joka oli ilmaissut tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta)

Koulutussisältö      %     
Liiketaloustieteet ja oikeustieteet 30
Terveys- ja sosiaaliala, hyvinvointi 24
Tekniikka, tuotanto, rakentaminen 20
Palvelut, harrastukset ja turvallisuusala 16
Tietotekniikka 12
Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet 11
Vieraat kielet 9
Kasvatustieteet 5
Muut aineet yhteensä 11
1) Huom! Osuudet eivät summaudu 100 prosenttiin, koska vastaaja sai ilmoittaa 1-5 koulutussisältöä

Harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyen 18–64-vuotiaista suomalaisista ilmoitti tarvitsevansa koulutusta noin joka kolmas, eli 32 prosenttia . Määrä on hivenen alhaisempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2012 koulutustarvetta esiintyi 36 prosentilla vastaavasta ikäryhmästä.

Naiset kokivat tarvitsevansa harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvää koulutusta useammin kuin miehet. Naisista koulutustarvetta esiintyi reilulla kolmanneksella (36 %), miehistä puolestaan reilulla neljänneksellä (28 %).

Harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvää aikuiskoulutustarvetta esiintyi vuonna 2017 eniten 25–44-vuotiailla. Heistä noin neljä henkeä kymmenestä ilmoitti tarvitsevansa vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvää koulutusta. Muilla ikäryhmillä koulutustarvetta ilmeni noin joka neljännellä.


Lähde: Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Helena Niemi 029 551 2488, Timo Ruuskanen 029 551 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 4.10.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Koulutuksen sisältö 2017, 4. Koulutustarvetta koettiin eniten liiketalous- ja oikeustieteissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/aku/2017/03/aku_2017_03_2018-10-04_kat_004_fi.html