Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Laatuseloste, Alueellinen luottokantatilasto

1. Tilastotietojen relevanssi

Alueellisesta luottokantatilastosta käy ilmi luottojen takaisin maksamatta oleva pääoma vuoden lopussa. Tilastosta ilmenee maakunnittain ja suuralueittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Tilasto kattaa kotimaisen, euromääräisen ja muun valuutan määräisen luotonannon yleisölle, pois luettuna joukkovelkakirjalainat. Käsitteeseen "luotonanto yleisölle" sisältyvät yrityksille, asuntoyhteisöille, kunnille, kuntayhtymille, Ahvenanmaan maakuntahallinnolle, kotitalouksille ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille myönnetyt luotot. Sen sijaan luotonanto rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, valtiolle, sosiaaliturvarahastoille ja ulkomaille eivät sisälly yleisöluottoihin. Valtion kunnille, kuntayhtymille ja pankeille välitettäväksi myöntämät luotot sisältyvät yleisöluottoihin vasta siinä vaiheessa, kun luotot myönnetään edelleen yleisölle.

Alueellisessa luottokantatilastossa ovat mukana seuraavat vaaderyhmät: tililuotot, vekselit, suorat velkakirjalainat, valtion varoista välitetyt lainat ja muut lainat. Joukkovelkakirjat eivät ole mukana alueellisessa tarkastelussa, koska niiden osalta lainan käyttömaakuntaa ei suurelta osin voida määritellä.

Alueellinen luottokantatilasto perustettiin aikanaan eduskunnan tuella mm. alueellisen rahapolitiikan erääksi lähdeaineistoksi. Se on edelleenkin yksi harvoista alueellista rahoitustoimintaa kuvaavista tilastoista luottolaitosten tilinpäätöstilastojen aluetaulukkojen lisäksi. Alueellinen luottokantatilasto pohjautuu nyttemmin alueluokitukseltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen yhteisestä tilastollisesta alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Luottokantatiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan pankeilta, muilta rahoitusta välittäviltä rahalaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kerran vuodessa. Vakuutuslaitosten osalta tilastoon sisällytetään myös eläkevakuutuksen takaisinlainaus. Luotonsaajat luokitellaan alueellisesti maakunnan ja suuralueen mukaan. Luotto sijoitetaan pääsääntöisesti luoton käyttömaakunnan mukaan. Jos käyttömaakuntaa ei voida määritellä, luotto sijoitetaan luotonsaajan kotipaikan mukaiseen maakuntaan.

Kotipaikka ja toiminta-alue eri maakunnissa

Mikäli luotonsaajan kotipaikka ja varsinainen toiminta-alue ovat eri maakunnissa, sijoitetaan kaikki luotonsaajan luotot varsinaisen toiminta-alueen mukaan.

Usean maakunnan alueella toimiva luotonsaaja

Jos luotonsaajalla on varsinaista toimintaa useassa maakunnassa sijoitetaan luotot siihen maakuntaan, jonka alueella tapahtuvaa toimintaa rahoitetaan. Luokitus tapahtuu siten investointikohteen alueen mukaan.

Käyttöpääomaluotot, sekkiluotot (tililuotot)

Luotot, joita ei voida kohdistaa mihinkään tiettyyn kohteeseen, sijoitetaan luotonsaajan suurimman toiminta-alueen mukaan. Suurimpana toiminta-alueena pidetään sitä maakuntaa, jonka alueella luotonsaajalla on eniten työntekijöitä (palkansaajia).

Liikenne ja rakentaminen

Liikennettä harjoittavan luotonsaajan toiminta-alueena pidetään pääasiallisesti pääkonttori- ja kotipaikka-aluetta.

Kotitaloudet

Kotitalouksien saamat lainat sijoitetaan kotitalouden kotipaikan mukaan.

Opintolainat

Opintolainat sijoitetaan sen paikkakunnan mukaan, missä opiskelija on henkikirjoitettuna. Kun opiskelija muuttaa kesken opiskelukauden kirjansa muualle, opintolainojen maakuntaa ei muuteta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten vuosien tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen vuoden tietojen tarkentumista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto on vuositilasto. Vuoden vaihteen lopullisen luottokantatilaston valmistumisaika on noin 5,5 kuukautta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedot julkaistaan Luottokanta-paperijulkaisussa. Tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen internet-sivulla http://tilastokeskus.fi/til/alkan/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastokeskus on laatinut alueellista luottokantatilastoa vuodesta 1979 lähtien. Alueellisesta luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen luottokantatilasto ja alueellinen luottokantatilasto kuvaavat samaa perusasetelmaa, mutta eri näkökulmista.

Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa http://www.stat.fi/til/velk/index.html. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan.


Päivitetty 19.5.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen luottokanta [verkkojulkaisu].
2008, Laatuseloste, Alueellinen luottokantatilasto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/alkan/2008/alkan_2008_2009-05-19_laa_001.html