Etusivu > Tilastot > Aluevaalit > 2022 > 01 > Aluevaaleissa 2022 yhteensä 10 584 ehdokasta

Julkaistu: 14.1.2022

Aluevaaleissa 2022 yhteensä 10 584 ehdokasta

Korjattu 14.2.2022. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Vuoden 2022 aluevaaleissa asetettiin yhteensä 10 584 ehdokasta. Rekisteröidyistä puolueista 19 asetti vaaleissa ehdokkaita, valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita vaaleissa on 61. Ehdokkaista on miehiä 5 778 ja naisia 4 806. Asetetuista ehdokkaista 111 on istuvia kansanedustajia ja 3 346 istuvia kunnanvaltuutettuja. Eduskuntapuolueista eniten ehdokkaita asetti SDP, 1 632 ehdokasta, ja vähiten RKP, 306 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon aluevaalien 2022 ehdokasasettelusta.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Puolueet, joilla vähintään 10 ehdokasta

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Perussuomalaisilla (27,1 prosenttia) ja suurin Vihreällä liitolla (59,1 prosenttia). Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin Kristallipuolueella (82,1 prosenttia) ja pienin Piraattipuolueella (9,1 prosenttia). Kaikista ehdokkaista naisia on 45,4 prosenttia. Vuoden 2022 aluevaaleissa naisten osuus ehdokkaista on selvästi suurempi kuin 2021 kuntavaaleissa.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 50,3 vuotta, miesehdokkaiden 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Ehdokkaista 2 996 on 60 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista on 24 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 366. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat KD:lla, 60 vuotta täyttäneiden osuus on 37,5 prosenttia ja keski-ikä 53 vuotta. Eduskuntapuolueista nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreällä liitolla, joista 34,2 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja keski-ikä 45,1 vuotta.

Ehdokkaiksi on asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Kuntavaaleissa naisten ehdokkuus on ollut kaikissa ikäluokissa miehiä alemmalla tasolla. Vuoden 2022 aluevaaleissa lähes kaikissa ikäluokissa aina 50-vuotiaisiin saakka naisten osuus ehdokkaista on suurempi kuin miesten.

Ehdokkaiden osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Suhteellisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä (50,2 %). Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita on Kainuussa ja Päijät-Hämeessä, alle 40 prosenttia ehdokkaista.

Naisten osuus ehdokkaista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita on Perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita on Liike Nyt -puolueella hieman yli 50 prosenttia. Suurin osa ehdokkaista oli 2021 kuntavaaleissa saman puolueen ehdokkaana kuin nyt.

Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia, on ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Äänioikeutetuista vieraskielisiä on hieman yli kuusi prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla (4,0 %) ja Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisessa ryhmässä vieraskielisten osuus ehdokkaista on keskiarvoa suurempi (3,8 %). Vieraskielisten ehdokkaiden osuus on pienin Perussuomalaisilla (1,2 %) ja Liike Nyt -puolueella (1,2 %).

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaissa on 27 eri maan kansalaisia. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on hieman yli neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 66 henkilöä. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 163 (1,5 %). Kaikista äänioikeutetuista kaksoiskansalaisia on 2,1 prosenttia.

Ehdokkaista yli 93 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla, joista lähes 68 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 47 prosenttia, äänioikeutetuista 23 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, RKP:n ehdokkaista 63,7 ja Kokoomuksen 60,0 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

	Vain perus- aste	Toinen aste	Alin korkea- aste	Alempi korkea- koulu- aste	Ylempi korkea- koulu- aste, tutkija- koulutus
Äänioikeutetut	23,8	44,2	9,5	12,2	10,3
Ehdokkaat	6,6	34,7	11,7	18,7	28,3
SDP	5,8	38,5	12,9	18,6	24,2
PS	11,1	51,1	10,9	14,9	12,0
KOK	4,6	22,3	13,0	18,4	41,6
KESK	4,6	28,2	16,1	18,6	32,5
VIHR	4,8	23,1	4,6	22,7	44,8
VAS	7,5	43,5	8,4	20,5	20,0
RKP	3,9	19,0	13,4	23,5	40,2
KD	6,7	31,1	13,5	18,1	30,7
LIIKE	9,0	42,6	11,0	21,7	15,7
Muut	9,8	47,1	11,1	15,8	16,2

Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttömänä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttömänä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän (noin 17 %). Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Kaikista 18–64 -vuotiaista ehdokkaista työllisiä on 80,4 prosenttia. Työllisyysaste on äänioikeutettujen 18–64 -vuotiaiden kohdalla 11,6 prosenttiyksikköä alempi. Pienin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työllisyysasteissa on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Suurin ero on Pohjois-Savossa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 83,4 prosenttia ja äänioikeutettujen 67,6 prosenttia.

Ehdokkaissa on enemmän yrittäjiä (ml. maa- ja metsätalousyrittäjät) kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä on ehdokkaana Liike Nyt -puolueella (30,2 %) ja toiseksi eniten Keskustalla (20,2 %), joista noin puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla (25 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (34 500 euroa/vuosi). Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Savon ja-Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot ovat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla, alle 8 000 euroa.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
Yhteensä	22 300	24 200	20 800	30 900	31 600	30 300
Itä- Uudenmaan	24 600	27 000	22 600	32 700	34 600	30 300
Keski- Uudenmaan	25 500	27 900	23 300	33 400	34 500	32 400
Länsi- Uudenmaan	25 900	28 300	24 100	34 500	35 900	33 100
Vantaan ja Keravan	24 500	26 500	22 900	32 600	34 500	31 700
Varsinais- Suomen	22 100	24 000	20 700	30 100	30 700	29 800
Satakunnan	21 400	23 500	19 900	30 700	30 600	30 900
Kanta-Hämeen	22 400	24 400	20 800	32 300	32 800	32 100
Pirkanmaan	21 900	24 000	20 400	30 800	31 600	30 000
Päijät-Hämeen	21 400	23 400	20 000	30 500	31 400	29 900
Kymenlaakson	21 400	23 700	19 600	30 200	31 600	28 700
Etelä-Karjalan	21 000	23 100	19 400	30 700	31 800	29 500
Etelä-Savon	20 200	21 500	19 300	30 800	30 800	31 000
Pohjois-Savon	21 100	22 600	20 000	31 500	32 500	30 500
Pohjois-Karjalan	19 700	20 800	18 900	28 000	27 900	28 000
Keski-Suomen	21 000	22 900	19 600	29 800	30 400	29 200
Etelä- Pohjanmaan	21 300	22 900	20 100	31 100	31 200	30 600
Pohjanmaan	22 200	24 500	20 400	30 700	32 500	28 300
Keski- Pohjanmaan	21 800	24 100	20 000	29 600	30 300	28 000
Pohjois- Pohjanmaan	22 000	23 800	20 600	30 700	31 300	30 000
Kainuun	20 800	22 200	19 700	29 400	29 900	28 500
Lapin	21 600	23 000	20 500	30 200	30 700	29 500

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä sivuilla ( www.vaalit.fi ).

Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokasasettelu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (495,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan (suurimmat kieliryhmät) aluevaaleissa 2022, % (14.1.2022)
• Liitetaulukko 2. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (18-64-v.) työllisyysaste sukupuolen mukaan hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, % (Liitetaulukko on korjattu 14.2.2022.) (14.1.2022)
• Liitetaulukko 3. Ehdokkaiden taustatekijöitä puolueittain aluevaaleissa 2022 (14.1.2022)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Kuntavaaleissa 2021 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista aluevaaleissa 2022, % (14.1.2022)

Laatuselosteet

• Aluevaalit, laatuseloste (14.1.2022)

---

Päivitetty 14.01.2022