Perheiden ja yksinasuvien vuokralla-asuminen yleistynyt

Pitkään jatkunut asuntokuntien määrän kasvu on lisännyt erityisesti vuokralla asuvien asuntokuntien määriä. Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvien ja vähintään kolmen hengen asuntokuntien vuokralla-asuminen on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksinasuvista 49 prosenttia asui vuokralla vuoden 2019 lopussa. Kymmenen vuotta aikaisemmin yksinasuvista asui vuokralla 44 prosenttia.

Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus henkilöluvun mukaan 2009 ja 2019 (%)

Kymmenessä vuodessa asuntokuntien määrä on kasvanut noin 217 000 asuntokunnalla ja samanaikaisesti vuokralla asuminen on yleistynyt. Vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia, kun vuonna 2009 vuokralla asui 30 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuokralla-asumisen yleistyminen koskee erityisesti yksinasuvia ja vähintään kolmen hengen asuntokuntia. Yksinasuvista asui vuokralla 49 prosenttia vuoden 2019 lopussa, kymmenen vuotta sitten 44 prosenttia. Kolmen hengen asuntokunnissa vuokralla asuvien osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2019 kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Vähintään neljän hengen asuntokunnissa vuokralla asuminen on kasvanut kymmenessä vuodessa 2 prosenttiyksikköä. Kahden henkilön asuntokunnissa vuokralla-asumisen suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan.

Vuokra-asuminen on yleistynyt eritysesti kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asui vuonna 2019 noin 39 prosenttia asuntokunnista. Kymmenessä vuodessa vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus on noussut kaupunkimaisissa kunnissa noin neljä prosenttiyksikköä. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa vuokra-asumisen suhteellisessa osuudessa ei ole merkittävää muutosta. Maaseutumaisissa kunnissa vuokralla asui noin 18 prosenttia ja taajaan asutuissa kunnissa 21 prosenttia.

Vuokraalla asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 160 000 asuntokunnalla, ja kasvusta noin 88 prosenttia on nimenomaan yksin vuokralla asuvien kasvua. Vastaavassa ajassa omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien lukumäärä on kasvanut noin 58 000 asuntokunnalla. Omistusasujien määrä on kasvanut yhden ja kahden hengen asuntokunnissa, joita on 99 000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna 2009. Suurempien asuntokuntien määrä on puolestaan laskenut, omistusasunnossa asuvia vähintään kolmen hengen asuntokuntia on 42 000 vähemmän kuin vuonna 2009. Muutokset selittyvät osin yksin- ja kaksinasuvien asuntokuntien määrän kasvulla sekä suurten asuntokuntien ja perheiden määrän vähenemisellä.

Omistusasunnossa asuvien asuntokuntien määrä henkilöluvun mukaan 2000–2019

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Rämö 029 551 3450, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (372,7 kt)

Katsaukset

1. Asuntokanta 2019 (14.10.2020)
2. Asuntokunnat ja asuinolot 2019 (14.10.2020)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Asuntokunnat koon mukaan ja asuntokuntien keskikoko 1960 - 2019 (14.10.2020)
Liitetaulukko 2. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan 31.12.2019, maakunnittain (14.10.2020)
Liitetaulukko 3. Asuntokunnat ja henkilöt asunnon hallintaperusteen mukaan 1970 - 2019 (14.10.2020)
Liitetaulukko 4. Asuntokanta, huoneiston keskimääräinen pinta-ala (m2) 1970 - 2019 (14.10.2020)
Liitetaulukko 5. Asuntokanta ja varusteet 1960 - 2019 (14.10.2020)
Liitetaulukko 6. 20 - 29 - vuotias asuntoväestö perheaseman, hallintaperusteen ja alueen mukaan 2005 - 2019 (14.10.2020)
Liitetaulukko 7. Ensiasunnon ostajat 2006 - 2019 (14.10.2020)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Asunnot ja asuinolot (14.10.2020)

Päivitetty 14.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. yleiskatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tie_002_fi.html