Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2020 > yleiskatsaus > 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2020

2. Asuntokunnat ja asuinolot 2020

Asuntokunnan keskikoko 1,96 henkilöä

Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan ollen 78 prosenttia kaikista asuntokunnista vuoden 2020 lopulla. Kaikkiaan asuntokuntia oli vuoden 2020 lopulla 2 767 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 254 000 eli 45 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli alle 2 henkilöä vuonna 2020, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä.

Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 1,92 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,04 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (47 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (41 %).

Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2020, lkm

Suomalaisista noin puolet asuu omakoti- ja paritaloissa

Melkein puolet suomalaisista asui omakoti- ja paritaloissa, vaikka vakinaisesti asutuista asunnoista noin 38 prosenttia sijaitsi omakoti- ja paritaloissa. Asuttuja rivitaloasuntoja oli lähes 375 000 eli noin 14 prosenttia asuntokannasta. Vakituisesti asutuista asunnoista oli kerrostaloissa noin 47 prosenttia, vaikka väestöstä vain runsas kolmasosa asui kerrostaloissa. Tämä selittyy sillä, että kerrostaloasunnoissa asuu pienempiä perheitä ja asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa.

Taulukko 2. Asuntokunnat ja henkilöt talotyypin mukaan 2020

Talotyyppi	Asuntokuntia	%	Henkilöitä	%
Kaikki asuntokunnat	2 766 679	100	5 411 922	100
Omakoti- tai paritalossa asuvat	1 055 778	38,2	2 599 728	48,0
Rivitalossa asuvat	374 670	13,5	716 105	13,2
Asuinkerrostalossa asuvat	1 294 260	46,8	2 027 141	37,5
Muu rakennus (liikerakennuksessa ym. asuvat)	41 971	1,5	68 948	1,3

Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa keskimäärin noin 81 neliömetriä. Henkilöä kohti pinta-alaa oli puolestaan 41 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 60 neliömetriä, kun kahden henkilön asuntokunnalla neliöitä oli 45. Kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Taulukko 3. Pinta-ala henkilöä kohden (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1985–2020

Vuosi	Asuntokunnan koko
	Kaikki asuntokunnat	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä	4 henkilöä	5 henkilöä	6 henkilöä	7+ henkilöä
1985	28,9	48,6	34,3	27,6	24,1	21,2	18,7	15,2
1990	31,4	51,8	37,0	29,4	25,0	21,7	19,0	14,8
1995	33,4	54,0	39,2	30,4	25,3	21,9	19,0	15,0
2000	35,3	55,6	40,8	31,4	26,0	22,5	19,4	15,4
2005	37,5	57,0	42,4	32,3	27,3	23,7	20,4	16,3
2010	39,1	58,6	43,6	33,0	28,2	24,4	21,0	16,9
2015	40,1	59,8	44,3	33,4	28,3	24,6	21,0	16,9
2016	40,3	60,0	44,4	33,5	28,3	24,5	21,0	16,8
2017	40,5	59,9	44,6	33,6	28,3	24,5	20,9	16,8
2018	40,8	59,8	44,8	33,6	28,4	24,5	20,8	16,8
2019	41,0	59,8	45,0	33,7	28,4	24,4	20,8	16,8
2020	41,3	59,8	45,2	33,8	28,4	24,4	20,8	16,9

Vajaa viidesosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2020 lopussa 210 000 ja ahtaasti asui yhteensä 870 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei tällöin katsota ahtaasti asuvaksi. Koko asuntoväestöstä 16 prosenttia asui ahtaassa asunnossa. Vuonna 2020 ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni noin 4 900 ja ahtaasti asuvien henkilöiden määrä väheni 21 100 henkilöllä.

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 45 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 33 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 34 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 32 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 34 neliömetriä.

Vuokra-asunnoissa pääosin 1–2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 87 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 73 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 6 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 16 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2020 lopulla kaikkiaan noin 953 000, joista 304 000 oli arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 649 000.

Kuvio 3. Vuokra-asunnot asuntokunnan henkilöluvun mukaan 2020, %

Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2020 lopulla 2 767 000. Yli puolet noin 1 294 000 kerrostaloasunnosta oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 122 000 vuokra-asuntoa, mikä on kolmannes kaikista asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 39 000 vuokra-asuntoa.

Runsas neljännes väestöstä asui vuokralla

Vuoden 2020 lopulla vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 34 prosenttia. Vuokralla asuvia oli noin 1,5 miljoonaa henkilöä eli runsas neljäsosa väestöstä. Vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienempiä asuntokuntia tai perheitä kuin omistusasunnoissa. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2020 lopulla kaikkiaan noin 953 000, joista 32 prosenttia oli valtion tukemien arava- ja korkotukirajoitusten piirissä. Edellisvuodesta arava- ja korkotukirajoitusten piirissä olevien vuokra-asuntojen osuus kaikista vakinaisesti asutuista vuokra-asunnoista pieneni. Aravarajoituksista vapautuneet asunnot kasvattivat osin muuta vuokra-asuntokantaa. Vakinaisesti asuttuja asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2020 lopussa 49 000. Näistä 46 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 4. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2020

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 79 prosenttia, 30–44-vuotiaiden asuntokunnista 40 prosenttia 45–74-vuotiaden asuntokunnista vuokralaisasuntokuntia oli enää 24 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45–74-vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Ronkainen 029 551 3425, Anu Rämö 029 551 3450, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 14.10.2021