Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 26.11.2008

Koulutuspalvelujen osto yksityisiltä koulutusyrityksiltä lisääntynyt

Yksityiset koulutusyritykset ovat keskeisin taho, jolta yritykset hankkivat henkilöstökoulutuspalveluja. Niiden osuus kurssimuotoisen henkilöstökoulutuksen järjestäjänä oli lähes 50 prosenttia, missä oli nousua vuoteen 1999 verrattuna noin 15 prosenttiyksikköä. Koulujärjestelmän oppilaitosten (ammatilliset koulut, ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut) sekä julkisesti tuettujen koulutuslaitosten osuus yritysten henkilöstökoulutuksen järjestäjänä on vastaavasti laskenut. Näiden koulutuslaitosten osuus tarjotuista koulutustunneista on laskenut 36 prosentista noin 20 prosenttiin.

Henkilöstökoulutuksen kustannukset laskusuunnassa

Vuonna 2005 yritykset panostivat työntekijöiden henkilöstökoulutukseen 522 euroa työntekijää kohden. Vuonna 1999 vastaava luku oli selkeästi korkeampi, 760 euroa. Koulutusaktiivisuuden aleneminen näkyy myös koulutuskustannusten suhteellisessa osuudessa työvoimakustannuksista. Vuonna 1999 koulutuskustannusten osuus yrityksen työvoimakustannuksista oli 2,4 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 1,5 prosenttia.

Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista EU15 maissa ja Norjassa vuonna 2005

Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista EU15 maissa ja Norjassa vuonna 2005

Laskeva trendi on kuitenkin ollut yleinen myös muissa Euroopan maissa. Kun vanhojen jäsenmaiden (EU15) keskiarvo vuonna 1999 oli 2,0 prosenttia työvoimakustannuksista, niin vuonna 2005 se oli 1,6 prosenttia. Suhteellinen pudotus oli suurin Norjassa, Suomessa ja Hollannissa.

Työelämävalmennuksen osuus kasvanut

Yritysten henkilöstölleen tarjoaman koulutuksen painopiste on siirtynyt jonkin verran ammatinhallinnan tietotaitojen kehittämisestä yleisiin työelämän ja työyhteisön valmiuksien parantamiseen. Määrällinen panostus työelämän yleisten taitojen kehittämiseen ei kuitenkaan ole kasvanut vuodesta 1999, vaan kysymys on lievästä priorisoinnin muutoksesta koulutuksen sisällön suhteen. Kielikoulutuksen osuus on säilynyt ennallaan, mutta tietokoneen käyttöön ja tietotekniikkaan sekä varsinkin toimistotyöhön, kirjanpitoon, johtamiseen ja hallintoon liittyvän koulutuksen osuus on vähentynyt vuodesta 1999 vuoteen 2005.

Koulutuksen sisällönkin suhteen trendit ovat yleiseurooppalaisia. Kun tietokoneen käyttöön liittyvä koulutus kattoi suurimmassa osassa osanottajamaita vuonna 1999 yli 15 prosenttia, niin vuonna 2005 yli 15 prosentin osuuteen yllettiin vain muutamassa maassa. Kielikoulutuksen osuus koulutustunneista on pysynyt ennallaan ja se on keskimääräistä korkeampi erityisesti uusissa Itä-Euroopan jäsenmaissa.

Painopiste siirtymässä sisäiseen koulutukseen

Vuonna 1999 yritysten itse järjestämän, sisäisen koulutuksen osuus kaikista kurssikoulutuksesta oli 47 prosenttia ja ulkoisen koulutuksen osuus 53 prosenttia. Vuonna 2005 suhteet ovat kääntyneet täsmälleen päinvastaisiksi. Vuonna 2005 kaikista kurssikoulutuspäivistä 53 prosenttia toteutettiin yritysten itse järjestäminä koulutuksina.

Teollisuusaloilla ulkoisiin koulutuksen tarjoajiin turvaudutaan harvemmin kuin palvelusektorilla. Vastaavasti pienet yritykset taas käyttävät ulkoisia palveluja suuria yrityksiä enemmän, koska tarvittavat omat koulutusresurssit ovat vähäisemmät.

Nuorten työntekijöiden kouluttaminen vähäistä

Vuoden 2005 aikana oli 25-54 -vuotiaista kurssikoulutukseen osallistunut yli 40 prosenttia. Yli 54 -vuotiaiden osalta vastaava luku oli 34 prosenttia ja alle 25 -vuotiaiden kohdalla vain 25 prosenttia. Nuoret työntekijät yrityksissä eivät siis pääse tai hakeudu koulutukseen samalla tavoin kuin keski-ikäiset tai ikääntyvät työntekijät.

Eri ikäryhmien osallistumisessa ei Suomessa ole tapahtunut muutosta aikaisempaan verrattuna, mutta esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ikäryhmien osallistumiserot olivat Suomea vähäisemmät.

Teollisuustoimialoilla nuorten osallistumisaste oli jonkin verran korkeampi kuin palvelusektorin toimialoilla. Kummankin sektorin sisällä toimialakohtaiset erot olivat kuitenkin melko suuria.

Kysymys ei välttämättä ole yritysten tietoisesta politiikasta tai tiedostamattomasta ikäsyrjinnästä. Ilmiön taustalla voivat olla myös luonnolliset resursseihin, koulutustarpeeseen, henkilöstön osaamiseen ja koulutustaustaan liittyvät perusteet.

Koulutuksen esteet

Lähes joka neljäs yritys ei järjestänyt lainkaan henkilöstökoulutusta vuonna 2005. Näistä yrityksistä noin 60 prosenttia koki suurimmaksi esteeksi koulutuksen järjestämiselle sen, että henkilöstön olemassa oleva osaaminen ja pätevyys vastaavat yrityksen nykyisiä tarpeita.

Koulutuksen järjestämistä estivät myös henkilöstön työkiireet ja ajan puute (40 prosenttia yrityksistä koko tämän esteeksi) ja se, että yritykseen oli rekrytoitu henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen ja pätevyys (37 %).

EU-maissa samat kolme estettä nousi tärkeimmiksi esteiksi kuin Suomessa, mutta eri osuuksin.


Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus —tutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Virtanen 09–1734 2514, Tarja Seppänen 09–1734 3220, aikuiskoulutus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (472,7 kt)

Katsaukset
Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 26.11.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9471. Kurssikoulutukseen osallistuminen 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/cvts/2005/02/cvts_2005_02_2008-11-26_tie_001_fi.html