Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Laatuseloste: Hovioikeuksien ratkaisut
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
Hovioikeuksien ratkaisut -tilasto kuvaa loppuun käsiteltyjä siviili- ja rikosasioita ratkaisun ja asian laadun mukaan hovioikeuspiireittäin, vuoden aikana vireillä olleita asioita sekä asian ratkaisuun kulunutta aikaa. Siviiliasioissa tietoja on myös asian kokonaiskäsittelyajasta, käräjäoikeuteen saapumisesta hovioikeuden ratkaisupäivään sekä rikosasioissa rikoksen tekoajasta hovioikeuden päätöspäivään, syyteharkintaan ja esitutkintaan keskimäärin kuluneesta ajasta. Rikosasioissa kokonaiskäsittelyyn, syyteharkintaan ja esitutkintaan kuluneesta ajasta tiedot on saatu syyttäjien ja alioikeuksien rikosasioiden asianhallintajärjestelmään (Sakari) kirjatuista jutuista.
Yleisinä ylioikeuksina toimivat hovioikeudet käräjäoikeustason yläpuolella. Hovioikeuksia on kuusi: Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet. Käräjäoikeudet on jaettu vastaavasti kuuteen hovioikeuspiiriin. Hovioikeuksien tehtävänä on toimia yleisenä muutoksenhakuasteena käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukeinot voidaan ryhmitellä varsinaisiin ja ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin. Varsinaisista muutoksenhakukeinoista tärkein on valitus. Varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin luetaan myös takaisinsaanti yksipuolista tuomiota vastaan, jolloin asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi ratkaisun tehneessä alioikeudessa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu tuomiovirheen perusteella, lainvoiman saaneen tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisupäivästä lukien. Joissakin lainkäyttöasioissa hovioikeus toimii myös ensimmäisenä oikeusasteena. Rikosasioissa tällaisia asioita ovat valtiollisesti merkittävät, kuten maanpetos- ja valtiopetosrikokset sekä korkeita virkamiehiä koskevat asiat. Myös määrätyt siviiliasiat hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena.
Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Lokakuun 2003 alussa tulivat voimaan oikeudenkäymiskaaren muutokset, jotka koskevat käräjäoikeuden ratkaisuista hovioikeuteen tehtyjä valituksia. Käräjäoikeuden päätös käsitellään ensin ns. seulontamenettelyssä, jossa hovioikeus päättää, otetaanko valitus enempään tutkintaan vai hylätäänkö se heti. Valitusta ei oteta täystutkintaan, jos kolme hovioikeuden jäsentä on yksimielisiä siitä, että asia on ratkaistu käräjäoikeudessa oikein. Seulontamenettelyä sovelletaan 1.10.2003 jälkeen annettuihin käräjäoikeuden ratkaisuihin, joihin on haettu muutosta.
Riita-asioiden uusi vapaamuotoinen sovittelumenettely otettiin yleisissä tuomioistuimissa käyttöön vuoden 2006 alussa. (Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 2005/663).
Vuoden 2008 tilastoon on lisätty tieto pääkäsittelyssä ratkaistuista asioista. Pääkäsittely on suullinen oikeudenkäyntitilaisuus, joka on pääosin samanlainen kuin käräjäoikeudessakin.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perustiedot on saatu oikeushallinnon ylläpitämästä hovioikeuksien asianhallintajärjestelmästä. Tilastokeskuksessa hovioikeuksien tiedostoon liitetään vastaava alioikeuden ratkaisu siviiliasioissa tuomioistuinten asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) sekä rikosasioissa Sakari-järjestelmästä tietoja käsittelyaikojen laskemista varten.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tilastossa ovat kaikki hovioikeuksien vuoden aikana lopullisesti ratkaisemat siviili-, rikos- ja hakemusasiat. Tilaston perusaineistoa voidaan pitää hyvänä.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Tulokset valmistuvat syksyn aikana.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tietoja hovioikeuksien ratkaisemista asioista on saatavissa veloituksetta Tilastokeskuksen verkkopalvelusta aihealueelta Oikeus, PX-Web StatFin -tietokantapalvelussa osoitteessa http://pxweb2.stat.fi.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastossa käytetään vuoden lopussa voimassa olevaa asia- ja alueluokitusta. Tiedot ovat vertailukelpoisia vuosilta 2002–2009.
7. Yhtenäisyys
Tilastossa ovat kaikki hovioikeuksien lopulliset ratkaisut siviili- ja rikosasioissa. Vastaavanlaajuisia tilastoja ei julkaista muualla. Tilastossa käytetyt asialuokitukset löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web StatFin -tietokannasta. Siviiliasiain nimikkeistö ja kolminumeroinen rikosluokitus ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Tilastokeskuksen luokitustietokannassa.
Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Heli Hiltunen (09) 1734 3314, oikeus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 13.1.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Hovioikeuksien ratkaisut [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-484X. 2009,
Laatuseloste: Hovioikeuksien ratkaisut
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/hovoikr/2009/hovoikr_2009_2011-01-13_laa_001_fi.html