Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2006 > 5. Markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot

5. Markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot

Innovaatiotutkimus on aiemmin kattanut vain tuote- ja prosessi-innovaatiot ja näihin liittyvät toimet. Palveluiden merkityksen kasvu ja muuttuneen toimintaympäristön myötä kasvaneet liiketoimintaosaamisen vaatimukset ovat kuitenkin lisänneet nk. ei-teknologisten innovaatioiden merkitystä. Tutkimuksessa käytetty innovaatiokäsite on näin ollen laajennettu kattamaan tuote- ja prosessi-innovaatioiden lisäksi myös markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Näitä tiedusteltiin yrityksiltä nyt ensimmäistä kertaa.

Noin kolmannes, 34 prosenttia, tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluneista yrityksistä ilmoitti tehneensä organisaatioinnovaatioita vuosina 2004–2006. Markkinointi-innovaatioita otti käyttöönsä hieman reilu neljännes yrityksistä. Kaikkiaan 42 prosenttia yrityksistä oli tehnyt markkinointi- tai organisaatioinnovaatioita.

Kuten tuote- ja prosessi-innovaatiot, markkinointi- ja organisaatioinnovaatioiden käyttöönotto yleistyy yrityskoon kasvaessa. Sen sijaan toisin kuin tuote- ja prosessi-innovaatioiden kohdalla, markkinointi- ja organisaatioinnovaatioita käyttöönottaneiden yritysten osuus oli teollisuudessa ja palveluissa vuosina 2004–2006 samaa suuruusluokkaa; lukuun ottamatta kaikkein suurimpia, vähintään 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä, ei-teknologisten innovaatioiden käyttöönotto oli jonkin verran yleisempää palveluissa kuin teollisuudessa.

Organisaatioinnovaatioiden käyttöönotto yleisempää palveluissa kuin teollisuudessa

Vuosina 2004–2006 yrityksistä kaikkiaan noin kolmannes, 34 prosenttia, teki organisaatioinnovaation tai -innovaatioita. Teollisuudessa organisaatioinnovaatioita tehneiden yritysten osuus oli 32 prosenttia ja palveluissa 36 prosenttia. Organisaatioinnovaatioita tehneiden yritysten osuus oli teollisuuden aloista suurin tietokoneiden ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa ja palvelualoista suurin rahoitusta palvelevassa toiminnassa.

Vuosina 2004–2006 tutkimuksen pienimmistä, 10-19 henkilöä työllistävistä, yrityksistä neljännes ilmoitti organisaatioinnovaatioista. Sen sijaan 20-99 henkilöä työllistävistä yrityksistä reilu kolmannes ja vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 54 prosenttia oli ottanut organisaatioinnovaatioita käyttöönsä. Organisaatioinnovaatioiden yleisyys vaihtelee tuote- ja prosessi-innovaatioiden lailla myös yritysmuodon mukaan. Suhteellisesti suurempi osa konserniin kuuluvista yrityksistä kuin itsenäisistä yrityksistä oli ottanut organisaatioinnovaatioita käyttöönsä vuosina 2004–2006.

Organisaatioinnovaatioiden yleisyys henkilöstön suuruusluokan mukaan 2004–2006, osuus yrityksistä

Organisaatioinnovaatiot kohdistuivat vuosina 2004–2006 yleisimmin työorganisaation kehittämiseen ja tiedonhallintajärjestelmien uudistukseen; 22 prosenttia yrityksistä oli ottanut käyttöönsä uusia menettelyjä tai järjestelyjä työorganisaatiossa ja viidennes yrityksistä oli uudistanut tiedonhallintajärjestelmiään. Kaikkiaan 17 prosenttia yrityksistä ilmoitti uudistaneensa liiketoimintakäytäntöjä ja noin 13 prosenttia oli tehnyt uudistuksia yrityksen ulkoisissa suhteissa. Tiedonhallintajärjestelmiä uudistaneiden osuudet olivat samaa suuruusluokkaa teollisuudessa ja palveluissa, sen sijaan uudistukset liiketoimintakäytännöissä ja työorganisaatiossa olivat yleisempiä palveluissa kuin teollisuudessa.

Erityyppisten organisaatioinnovaatioiden yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2004–2006, osuus yrityksistä

Organisaatioinnovaatioita käyttöönottaneista yrityksistä kaikkiaan 71 prosenttia ilmoitti innovaatioiden ensisijaisen kehittäjän olleen oma yritys tai oma konserni. Reilulla neljänneksellä, 27 prosentilla, innovoineista innovaatioiden ensisijainen kehittäjä oli oma yritys yhdessä muiden yritysten tai laitosten kanssa ja parilla prosentilla muut yritykset tai laitokset.

Organisaatioinnovaatioiden kehittäjät teollisuudessa ja palveluissa 2004–2006, osuus organisaatioinnovaatioita käyttöön ottaneista

Yritystoiminnassa menestyminen edellyttää – ei pelkästään tuoteuutuuksien markkinoille tuomista ja prosessien tehostamista – liiketoimintaosaamista ja organisaation kehittämistä. Usein yrityksissä tehdäänkin samanaikaisesti useankaltaisia uudistuksia niin että erityyppiset innovaatiot liittyvät toisiinsa tai vähintään tukevat toinen toisiaan.

Valtaosa organisaatioinnovaatioita vuosina 2004–2006 käyttöön ottaneista yrityksistä teki kyseisellä ajanjaksolla myös muita innovaatioita; organisaatioinnovaatioita tehneistä 62 prosenttia ilmoitti myös tuote- eli tavara- tai palveluinnovaatioista, 70 prosenttia ilmoitti prosessi-innovaatioista ja 57 prosenttia ilmoitti markkinointi-innovaatioiden käyttöönotosta kyseisellä ajanjaksolla.

Valtaosalla yrityksistä, jotka ilmoittivat organisaatioinnovaatioista sekä muista innovaatioista, ainakin osa tehdyistä organisaatioinnovaatioista oli integroitu tai liittyi muutoin yrityksen muihin innovaatioihin. Esimerkiksi, organisaatio- ja prosessi-innovaatioita tehneistä 74 prosenttia ilmoitti organisaatioinnovaatioiden liittyneen käyttöönotettuihin prosessi-innovaatioihin. Organisaatioinnovaatioita käyttöönottaneista 39 prosenttia oli myös tuonut markkinoille palveluinnovaatioita; näistä kaikkiaan 81 prosenttia ilmoitti organisaatio- ja palveluinnovaatioiden välisestä yhteydestä.

Vaikka jokin uudistus voidaan toteuttaa itsenäisestikin, tulosten perusteella usein toiminnan kehittämiseen liittyy kuitenkin useita erityyppisiä, mutta samanaikaisia ja toisiaan tukevia toimenpiteitä. Varsin suuri osa yrityksistä, jotka ilmoittivat erilaisista innovaatioista ja näiden liittymisestä toisiinsa, myös arvioi innovaatioiden välisen yhteyden merkittäväksi (merkitys suuri tai kohtalainen).

Organisaatioinnovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin 2004–2006, osuus organisaatioinnovaatioita käyttöön ottaneista

Vuosina 2004–2006 käyttöön otettujen organisaatioinnovaatioiden keskeisimpinä vaikutuksina yritykset kokivat asiakkaiden ja alihankkija-toimittajien tarpeisiin reagoimisen nopeutumisen sekä yrityksen tuotteiden laadun paranemisen. Seuraavaksi tärkeimpinä vaikutuksina koettiin viestinnän ja tiedon jakamisen paraneminen yrityksen sisällä sekä uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiskyvyn paraneminen.

Useat mainituista vaikutuksista näyttäytyivät merkityksellisempinä pienille kuin suurille yrityksille. Näin oli lähes poikkeuksetta palvelualojen yrityksissä, sen sijaan teollisuudessa suuret yritykset kokivat pieniä yleisemmin tuotteiden ja prosessien kehittämiskyvyn paranemisen ja yksikkökustannusten alenemisen merkitykseltään suurina tai kohtalaisina organisaatioinnovaatioiden vaikutuksina.

Organisaatioinnovaatioiden vaikutukset 2004–2006, kunkin tekijän merkittäväksi (merkitys suuri tai kohtalainen) ilmoittaneiden osuus organisaatioinnovaatioita käyttöön ottaneista

Markkinointi-innovaatioita myynnin edistämiseksi ja markkinoiden tavoittamiseksi

Reilu neljännes, 28 prosenttia, tutkimuksen yrityksistä ilmoitti ottaneensa markkinointi-innovaatioita käyttöönsä vuosina 2004–2006. Innovaatioita tehneiden osuus oli lähes sama teollisuudessa ja palveluissa. Teollisuuden aloista markkinointi-innovaatioita tehneiden osuus oli suurin instrumenttien valmistuksessa ja palvelualoista rahoitusta palvelevassa toiminnassa.

Markkinointi-innovaatiot yleistyvät yrityksissä yrityskoon kasvaessa; 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä hieman reilu viidennes, 20–99 henkilöä työllistävistä yrityksistä 30 prosenttia ja vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 41 prosenttia ilmoitti ottaneensa käyttöön markkinointi-innovaatioita vuosina 2002–2004. Muiden innovaatiotyyppien lailla markkinointi-innovaatioiden käyttöönotto oli hieman yleisempää konserneihin kuuluvissa yrityksissä kuin itsenäisissä yrityksissä.

Markkinointi-innovaatioiden yleisyys henkilöstön suuruusluokan mukaan 2004–2006, osuus yrityksistä

Markkinointi-innovaatio on määritelmältään uusi markkinointi-idea tai -strategia ja se edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa. Vuosina 2004–2006 yritysten käyttöönottamat markkinointi-innovaatiot kohdistuivat yleisimmin myynninedistämisessä tehtyihin uudistuksiin ja uuden markkinointistrategian käyttöönottoon; 17 prosenttia yrityksistä oli ottanut käyttöönsä uuden markkinointistrategian uusien asiakasryhmien tai markkinasegmenttien tavoittamiseksi, 12 prosenttia yrityksistä oli ottanut käyttöönsä uuden tiedotusvälineen tai menetelmän tuotteen myynninedistämisessä. Nämä innovaatiotyypit, kuten myös esimerkiksi uudet menetelmät tuotteiden hinnoittelussa, olivat yleisempiä palvelualojen yrityksissä kuin teollisuudessa. Sen sijaan toiminnan luonteen mukaisesti teollisuuden yrityksistä palveluyrityksiä suurempi osa oli tehnyt muutoksia tuotteiden muotoiluun (design) ja pakkauksiin.

Erityyppisten markkinointi-innovaatioiden yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2004–2006, osuus yrityksistä

Kuten tuote-, prosessi- ja organisaatioinnovaatioita tehneistä, markkinointi-innovaatioita käyttöönottaneista valtaosa – kolme neljästä yrityksestä – ilmoitti innovaatioiden ensisijaiseksi kehittäjäksi oman yrityksen tai oman konsernin. Vajaalla neljänneksellä, 24 prosentilla, innovoineista innovaatioiden ensisijainen kehittäjä oli oma yritys yhdessä muiden yritysten tai laitosten kanssa ja parilla prosentilla innovoineista innovaatioiden ensisijaisena kehittäjänä olivat muut yritykset tai laitokset. Kehittäjäprofiili oli hyvin samankaltainen teollisuudessa ja palveluissa.

Markkinointi-innovaatioiden kehittäjät teollisuudessa ja palveluissa 2004–2006, osuus markkinointi-innovaatioita käyttöön ottaneista

Kuten organisaatioinnovaatioiden kohdalla jo todettiin, menestyksekäs yritystoiminta edellyttää usein useankaltaisia ja toisiaan tukevia uudistuksia.

Merkittävä osa vuosina 2004–2006 markkinointi-innovaatioita käyttöön ottaneista otti vastaavalla ajanjaksolla käyttöönsä myös muunlaisia innovaatioita; yli puolet toi markkinoille tavarainnovaatioita, yli 40 prosenttia toi markkinoille palveluinnovaatioita, vajaa 70 prosenttia otti käyttöönsä prosessi-innovaatioita ja 70 prosenttia ilmoitti ottaneensa käyttöön organisaatioinnovaatioita.

Suuri osa erityyppisiä innovaatioita vuosina 2004–2006 tehneistä ilmoitti innovaatioiden välisestä yhteydestä; mikäli yritys oli tehnyt markkinointi-innovaatioita sekä muita innovaatioita, useissa tapauksissa niiden katsottiin integroituneen tai muutoin liittyneen toisiinsa. Esimerkiksi tavara- ja markkinointi-innovaatioita tehneistä 78 prosenttia ja palvelu- ja markkinointi-innovaatioita tehneistä 81 prosenttia ilmoitti innovaatioiden liittyneen toisiinsa.

Prosessi-innovaatioita ja ei-teknologisia innovaatioita tehdään usein samanaikaisesti, mutta suhteellisesti merkityksellisimpinä yritykset kokivat kuitenkin markkinointi-innovaatioiden ja tavara- ja palveluinnovaatioiden välisen yhteyden.

Markkinointi-innovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin 2004–2006, osuus markkinointi-innovaatioita käyttöön ottaneista

Yritykset kokivat mainitut markkinointi-innovaatioiden vaikutukset keskimäärin yhtä tärkeiksi. Reilu 70 prosenttia markkinointi-innovaatioita käyttöönottaneista katsoi innovaatioiden vaikuttaneen merkittävästi markkinaosuuden kasvamiseen ja säilymiseen. Noin kaksi kolmesta innovoineesta arvioi innovaatioiden vaikuttaneen suuresti tai kohtalaisesti niin uusien markkinoiden ja asiakkaiden saavuttamiseen, tuotteiden ja liiketoiminnan näkyvyyteen, asiakastarpeisiin reagoimisen tehostumiseen kuin asiakastyytyväisyyden kasvuunkin.

Palvelualojen yrityksistä teollisuusyrityksiä suurempi osa arvioi innovaatioiden vaikutukset merkitykseltään suuriksi tai kohtalaisiksi.

Teollisuudessa suuret yritykset arvioivat pieniä yleisemmin markkinointi-innovaatioiden vaikutukset merkittäviksi, sen sijaan palvelualojen yrityksistä pienille yrityksille innovaatioiden vaikutukset näyttäytyivät suuria yrityksiä yleisemmin merkityksellisinä.

Markkinointi-innovaatioiden vaikutukset 2004–2006, kunkin tekijän merkittäväksi (merkitys suuri tai kohtalainen) ilmoittaneiden osuus markkinointi-innovaatioita käyttöön ottaneista

Lähde: Innovaatiotoiminta 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi (09) 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 12.12.2008