Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2006 > 8. Käsitteet, määritelmät ja tutkimuksen toteutus

8. Käsitteet, määritelmät ja tutkimuksen toteutus

Käsitteet

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja niiden määritelmät ovat seuraavat:

Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu. Uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu eroaa ominaisuuksiltaan aikaisemmin tuotetuista.

Prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessi, jakelumenetelmä tai prosesseja varten tarvittava tukitoiminto. (Pelkät organisaatioon liittyvät muutokset eivät kuulu prosessi-innovaatioihin.)

Innovaation (uuden tai olennaisesti parannetun tavaran, palvelun tai prosessin) on oltava uusi kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi yrityksen toimialan tai markkinoiden kannalta. Sillä ei ole merkitystä, kuka innovaation on alun perin kehittänyt – onko se kehitetty kyseisessä yrityksessä vai muissa yrityksissä.

Innovaatiotoiminta käsittää kaikki ne toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja.

Innovaatiotoimintaa harjoittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuonut markkinoille tuoteinnovaation tai on ottanut käyttöön prosessi-innovaation tai jolla on ollut näihin tähtäävää toimintaa (mukaan lukien jo tarkasteluajanjaksolla päättyneet tai edelleen tarkasteluajanjakson päättyessä jatkuneet projektit ja toimet).

Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole saanut olla yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen. Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa.

Markkinointi-innovaatio on yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt. Markkinointi-innovaatio edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa. Markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin.

Julkaisussa on kuvattu myös laajan määritelmän mukainen innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus . Tähän lasketaan mukaan yritykset, jotka ovat tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuoneet markkinoille tuoteinnovaation tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä prosessi-innovaation tai joilla on ollut näihin tähtäävää toimintaa tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä organisaatio- tai markkinointi-innovaation tai -innovaatioita.

Tutkimuskohde

Innovaatiotutkimus 2006 oli osa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS2006). Menetelmällisesti tutkimuksen toteutus noudatti täten Eurostatin suosituksia ja ohjeita. ¹⁾

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus 2002 ²⁾ ):

- Mineraalien kaivu (C)
- Teollisuus (D)
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E)
- Tukkukauppa (51)
- Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (60-64)
- Rahoitustoiminta (65-67)
- Tietojenkäsittelypalvelu (72)
- Tekninen palvelu (742)
- Tekninen testaus ja analysointi (743)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala. Tilaston tuotanto perustuu tilastolakiin (280/2004) eli kyselyyn vastaaminen oli lakisääteistä. Lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja EU:n komission implementointiasetus (No 1450/2004)).

Kyselyn vastausprosentti oli 75.

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrä ja vastausprosentit henkilöstön suuruusluokan mukaan

	Kehikko	Kysely	Peitto-%	Ylipeitto	Vastanneet	Vastaus-%
Yhteensä	8403	3481	41,4	192	2563	75,4
Teollisuus yhteensä 1)	4336	1916	44,2	118	1432	76,5
10 - 49	3134	1057	33,7	47	738	71,9
50 - 249	879	536	61,0	20	374	78,9
250 -	323	323	100,0	51	320	86,3
Palvelut yhteensä	4067	1565	38,5	74	1131	74,1
10 - 49	3323	1052	31,7	40	735	71,7
50 - 249	580	349	60,2	17	228	76,5
250 -	164	164	100,0	17	168	82,8

1) Sisältää myös kaivostoiminnan sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon.

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrä ja vastausprosentit toimialan mukaan

	Kehikko	Otos	Peitto-%	Ylipeitto	Vastanneet	Vastaus-%
Yhteensä	8403	3481	41,4	192	2563	75,4
Kaivostoiminta	55	31	56,4	1	23	74,2
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus	366	160	43,7	16	116	74,4
Tekstiilien valmistus	69	33	47,8		28	84,8
Vaatteiden valmistus	77	35	45,5	1	21	61,8
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus	29	19	65,5	1	12	66,7
Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus	312	123	39,4	11	87	72,5
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus	78	52	66,7	6	39	75,0
Kustantaminen ja painaminen	389	163	41,9	20	123	77,4
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus	114	70	61,4	5	57	82,6
Kumi- ja muovituotteiden valmistus	188	84	44,7	2	63	76,8
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus	169	80	47,3	5	63	79,7
Metallien jalostus	66	46	69,7	2	36	81,8
Metallituotteiden valmistus	830	297	35,8	6	211	72,3
Koneiden ja laitteiden valmistus	574	248	43,2	11	182	74,6
Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus	151	71	47,0	3	57	83,8
Tietokoneiden ja tietoliikennevälineiden valmistus	91	55	60,4	6	35	68,6
Instrumenttien valmistus	119	55	46,2	2	46	85,2
Autojen valmistus	71	38	53,5		27	71,1
Muu kulkuneuvojen valmistus	89	41	46,1	5	28	75,7
Muu valmistus	260	104	40,0	3	75	73,5
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto	173	81	46,8	11	78	97,5
Veden puhdistus ja jakelu	66	30	45,5	1	25	86,2
Tukkukauppa	1334	473	35,5	15	358	77,2
Liikenne	1234	476	38,6	31	304	65,7
Posti- ja teleliikenne	123	63	51,2	3	41	67,2
Pankkitoiminta	284	112	39,4	2	92	83,6
Vakuutustoiminta	62	33	53,2		32	97,0
Rahoitusta palveleva toiminta	80	34	42,5	6	23	74,2
Tietojenkäsittelypalvelu	458	186	40,6	13	132	75,0
Tekninen palvelu	455	169	37,1	3	135	79,9
Tekninen testaus ja analysointi	37	19	51,4	1	14	73,7

Tiedonkeruu

Tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä Eurostatin mallilomakkeen mukaisesti laaditulla lomakkeella (http://tilastokeskus.fi/keruu/inno/lomakkeet.html). Yritysten oli mahdollista vastata kyselyyn myös sähköisellä lomakkeella internetissä.

Kyselyn tilastoyksikkö oli yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa. Kysely käynnistettiin syyskuussa 2007 ja ensimmäinen muistutuskirje lähetettiin vastaamattomille yrityksille lokakuussa varsinaisen vastausajan umpeuduttua. Toinen muistutuskirje lähetettiin marraskuussa. Lisäksi yrityksiä muistutettiin kyselyyn vastaamisesta puhelimitse.

Tietojen tarkistaminen ja aineiston käsittely

Aineiston käsittely tehtiin pääosin Eurostatin toimittamalla SAS-ohjelmapaketilla, joka sisälsi sekä loogisuusvirheiden paikantamisen että puuttuvien tietojen imputoinnin.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa aiempien innovaatiokyselyjen tietoihin, tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Seuraavassa taulukossa kuvataan kysymysten osittaiskato tehtyjen tarkistusten jälkeen. Sellaisten kysymysten osalta, joissa oli useampia alakohtia, osittaiskatoon on laskettu vain ne vastaukset, joissa kaikista alakohdista on puuttunut vastaus. Ne vastaukset, joissa yritys oli vastannut johonkin osion kohtaan ja jättänyt muut kohdat tyhjäksi, katsottiin näiden muiden kohtien osalta ei-relevanteiksi tai ei käytössä olleiksi. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan harjoittamista koskeneissa kysymyksissä katoa ei ole, sillä niihin vaadittiin yrityksen oma vastaus.

Kysymysten osittaiskadot tarkistusten jälkeen, prosenttia hyväksytyistä vastauksista

	Puuttuvien vastausten osuus
Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneet	%
Innovaatioiden kehittäjät	0,8
Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö	6,8
Innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön merkitys	0,1
Innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön kumppanit	0,2
Innovaatioiden vaikutukset	6,0
Organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot	%
Organisaatioinnovaatioiden käyttöönotto	5,9
Organisaatioinnovaatioiden ensisijainen kehittäjä	0,7
Organisaatioinnovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin	2,6
Organisaatioinnovaatioiden vaikutukset	3,3
Markkinointi-innovaatioiden käyttöönotto	6,2
Markkinointi-innovaatioiden ensisijainen kehittäjä	0,9
Markkinointi-innovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin	1,5
Markkinointi-innovaatioiden vaikutukset	3,0

Puutteellisten vastausten imputointi suoritettiin Tilastokeskuksen omilla sekä Eurostatin toimittamilla SAS-ohjelmilla. Liikevaihdon suhteen dominoivat yritykset – osuus yli puolet osion (toimiala, suuruusluokka) liikevaihdosta – poistettiin imputoinnista. Järjestysasteikolliset muuttujat imputoitiin käyttäen otososion mediaania ja nominaaliasteikolliset muuttujat käyttäen tyyppiarvoa. Lopullisessa aineistossa puuttuvia arvoja ei ole.

Estimointi

Kyselyn tiedot korotettiin perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella:

Wij = Nij / nij ,
missä Wij = korotuskerroin ositteessa ij,
Nij = kehikon yritysten lukumäärä ositteessa ij ja
nij = vastanneiden yritysten lukumäärä ositteessa ij.

Konsernien ja yritysten, joiden osuus oli yli puolet toimialan vastanneiden yritysten liikevaihdosta, kerroin sai arvon yksi ja ne poistettiin painokertoimien laskennasta.

Estimoinnin tarkkuutta eli otantavirheen suuruutta on mitattu laskemalla 95 prosentin luottamusvälit innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudelle ja innovaatioyhteistyön harjoittamiselle. Innovaatiotoiminnan harjoittamisen luottamusvälin pituudeksi saatiin noin 1,8 prosenttiyksikköä. Innovaatioyhteistyötä harjoittaneiden osuuden luottamusväli on suurempi, sillä mukana ovat vain innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset.

Innovaatiotoiminnan harjoittamisen ja innovaatioyhteistyön 95%:n luottamusvälit*

	Tuoteinnovaatioita			Prosessi-innovaatioita			Projekteja			Innovaatiotoimintaa			Innovaatioyhteistyötä
	%		%	%		%	%		%	%		%	%		%
Yhteensä	33,4	+ -	1,1	36,1	+ -	1,1	30,5	+ -	1,1	52,0	+ -	0,9	58,5	+ -	2,4
Teollisuus yhteensä 1)	35,4	+ -	1,5	40,1	+ -	1,4	33,7	+ -	1,5	55,9	+ -	1,1	62,1	+ -	3,1
10 - 49	30,5	+ -	2,0	34,3	+ -	2,0	26,5	+ -	2,1	49,8	+ -	1,6	57,4	+ -	4,5
50 - 249	42,7	+ -	2,2	51,4	+ -	2,0	46,5	+ -	2,1	68,4	+ -	1,2	63,8	+ -	4,5
250 -	62,9	+ -	0,8	66,3	+ -	0,7	69,7	+ -	0,6	81,3	+ -	0,3	84,7	+ -	1,5
Palvelut yhteensä	31,3	+ -	1,6	31,9	+ -	1,7	27,1	+ -	1,6	48,0	+ -	1,4	54,2	+ -	3,8
10 - 49	30,4	+ -	1,9	29,8	+ -	2,0	25,1	+ -	2,0	45,7	+ -	1,7	52,9	+ -	4,7
50 - 249	30,4	+ -	3,3	35,7	+ -	3,3	30,0	+ -	3,3	54,1	+ -	2,4	51,9	+ -	7,1
250 -	50,3	+ -	1,6	56,7	+ -	1,5	53,2	+ -	1,5	69,2	+ -	1,0	73,5	+ -	3,5

1) Sisältää myös kaivostoiminnan sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon.
* Taulukon estimaatit on tuotettu Clan-97-ohjalmalla, jonka tulokset eroavat hieman julkaisun tuloksista.

Mittausvirhe

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on kyselyssä mahdollista määritellä ja ohjeistaa vain yleisellä tasolla; erilaisille toiminnoille – eri toimialoille ja niiden yrityksille – soveltuvia tarkkoja määritelmiä ei ole kyselyn yhteydessä mahdollista laatia. Viime kädessä käsitteiden tulkinta jää näin ollen vastaavalle yritykselle. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa.

Mittausvirhettä eli vastaajan antamia virheellisiä tietoja korjattiin tietojen loogisuustarkistusten perusteella.

Loogisuustarkistusten ohella tietoja arvioitiin ja tarkistettiin vertaamalla niitä tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä muihin olemassa oleviin lähteisiin. Tarvittaessa yrityksiin otettiin yhteyttä ja tarkennettiin innovaatiotoiminnan käsitettä, jonka myötä tietoja korjattiin tarpeen mukaan.

Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioista tiedusteltiin yrityksiltä nyt ensimmäistä kertaa (aiemmin niitä on tiedusteltu ’muina yrityksen tekeminä muutoksina’). Koska kysymykset käsitteineen ja määritelmineen esitettiin yrityksille nyt ensimmäistä kertaa, tuloksiin saattaa, riippuen uusien kysymysten tulkinnasta, myös tältä osin liittyä mittausvirhettä. Esimerkiksi valtaosa organisaatio- tai markkinointi-innovaatioita käyttöönottaneista yrityksistä ilmoitti innovaatioiden ensisijaiseksi kehittäjäksi oman yrityksen tai konsernin, joten on mahdollista, että kysymys on tulkittu osittain pikemminkin (uuden menetelmän) käyttöönoton toteuttajaksi kuin sen ensisijaiseksi (varsinaiseksi) kehittäjäksi. Kysymyksiin erilaisten innovaatioiden välisestä yhteydestä liittyi erityisesti loogisuusvirheitä; yritykset ilmoittivat organisaatio- ja markkinointi-innovaatioiden liittyneen tai integroituneen muihin innovaatioihin, vaikka eivät välttämättä ilmoittaneet näistä muista innovaatioista. On mahdollista, että kysymykset tulkittiin liittyväksi yleisemmällä tasolla innovaatioiden välisiin yhteyksiin.

Aineisto korjattiin tältäkin osin loogisuustarkistusten avulla. Tarvittaessa otettiin yhteyttä yrityksiin ja varmistettiin tietojen oikeellisuus ja laatu.

Tulosten raportointi

Tulosten toimialoittaisessa raportoinnissa käytetään 2-numerotasoa lukuun ottamatta seuraavia yhdistettyjä luokkia:
- kaivostoiminta (luokat 10, 13 ja 14)
- kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (luokat 23 ja 24)
- tietokoneiden ja tietoliikennevälineiden valmistus (luokat 30 ja 32)
- muu valmistus, ml. kierrätys (luokat 36 ja 37)
- liikenne (luokat 60, 61, 62 ja 63).
Tekninen palvelu ja tekninen testaus ja analysointi ovat omina 3-numerotason luokkinaan.

Teknologiatason mukainen tarkastelu (ml. myös tietointensiiviset palvelut ja muut alat) on toteutettu 2-numerotasolla käyttäen Eurostatin ja OECD:n luokitusta korkean teknologian, korkean keskitason teknologian, matalan keskitason teknologian ja matalan teknologian toimialoista sekä tietointensiivisistä palveluista ³⁾ :

- korkean teknologian toimialat (luokat 30, 32 ja 33)
- korkean keskitason teknologian toimialat (luokat 24, 29, 31 ja 34-35)
- matalan keskitason teknologian toimialat (luokat 23 ja 25-28)
- matalan teknologian toimialat (luokat 15-22 ja 36-37) sekä
- tietointensiiviset palvelut (luokat 61, 62, 64, 65-67, 72, 74.2 ja 74.3) ja
- muut alat (luokat 10-14, 40-41, 51, 60 ja 63).

1) Tutkimus oli ns. suppea innovaatiotutkimus, joka on toteutettu vuorokerroin ns. laajan innovaatiotutkimuksen kanssa.
2) Toimialaluokitus TOL 2002, Käsikirjoja 4, Tilastokeskus, Helsinki 2002
3) Ks. esim. Statistics in Focus, 13/2006, Eurostat.

Lähde: Innovaatiotoiminta 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi (09) 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 12.12.2008