Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

EMU-ylijäämä 2,3 prosenttia ja EMU-velka 45,6 prosenttia BKT:sta vuonna 2003

EMU-ylijäämä oli vuonna 2003 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 2,3 prosenttia BKT:sta, kun edellisvuoden vastaava osuus oli 4,3 prosenttia. Valtion ylijäämä supistui edellisvuoden kahdesta miljardista eurosta 0,5 miljardiin euroon. Kuntasektori oli puolestaan 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitokset keräsivät 3,8 miljardin euron ylijäämän kun taas muut sosiaaliturvarahastot jäivät 0,3 miljardia euroa alijäämäisiksi.

Vuonna 2003 julkisyhteisöjen yhteenlaskettu bruttovelka kasvoi 1,8 mrd. euroa, kun se tätä ennen väheni yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan. Tosiasiallisesti kuitenkin vain kuntien bruttovelka lisääntyi 0,8 miljardilla eurolla. Valtion bruttovelan kasvu oli näennäistä johtuen siitä, että valtion vuoden lopun velkakannassa näkyy vuoden lopussa otettu kolmen miljardin euron nk. yliyön luotto, jonka kuoletus ajoittui vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ilman ko. teknisluonteista velkakirjausta valtion bruttovelka olisi vuoden 2003 lopussa ollut noin kaksi miljardia edellisvuotta pienempi. Julkisyhteisöjen velasta yli 90 prosenttia on valtion velkaa.

Bruttovelasta päästään EMU-velkaan vähentämällä julkisyhteisöjen sisäiset velat, jotka vähenivät noin 3,6 mrd. euroa vuonna 2003. Tämä sulautettu EMU-velka, joka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, kasvoi 5,4 miljardia euroa. Sisäisten velkojen väheneminen johtui pääosin siitä, että Valtiokonttori maksoi pois nk. reposalkun eli valtion velkana olleet omat joukkovelkakirjat. Sen sijaan työeläkelaitosten sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin vähenivät enää varsin vähän eli vajaat 0,2 mrd. euroa.

Vaikka euromääräinen EMU-velka on vuosia 1998 ja 1999 lukuun ottamatta kasvanut koko 1990-luvun, velan BKT-osuus on supistunut vuoteen 2002 asti. Vuoden 2003 lopussa EMU-velan osuus BKT:sta oli tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 45,6 prosenttia. Ilman edellä selostettua valtion lyhytaikaista luottoa velan BKT-osuus olisi ollut 43,5 prosenttia, jolloin nousua edellisvuodesta olisi ollut 0,9 prosenttiyksikköä . Huipussaan velan BKT-osuus oli vuonna 1994, jolloin suhdeluku oli 58,0 prosenttia.


Päivitetty 31.8.2004

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2003, EMU-ylijäämä 2,3 prosenttia ja EMU-velka 45,6 prosenttia BKT:sta vuonna 2003 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2003/jali_2003_2004-08-31_kat_001.html