Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka > 2008 > Julkisyhteisöjen ylijäämä kääntyi laskuun, julkinen velka laski hieman

Julkisyhteisöjen ylijäämä kääntyi laskuun, julkinen velka laski hieman

Suomen julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä pieneni vuonna 2008 edellisvuoden lukemista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ylijäämä vuonna 2008 oli 7,8 miljardia euroa eli 4,2 prosenttia BKT:sta, kun vastaavat luvut olivat edellisvuonna 9,4 mrd. euroa ja 5,2 prosenttia BKT:sta. Ylijäämän pienenemisestä huolimatta ylijäämä oli edelleen verraten korkea - tätä korkeampi euromääräinen ylijäämä on tilastoitu vain vuosille 2007 ja 2000.

Valtiohallinnon ylijäämä laski 2,2 miljardia euroa 1,6 miljardiin euroon. Verotulojen kasvu lähes pysähtyi, mihin vaikutti taloustilanteen heikkeneminen. Valtion verokertymä oli vuonna 2008 yhteensä 39,3 miljardia euroa. Omaisuustulojen - lähinnä osinkojen ja korkojen - kertymä oli edelleen korkea, yhteensä 3,4 miljardia euroa. Valtion menot nousivat yhteensä 7,4 prosenttia 45,5 miljardiin euroon, ja melko voimakasta kasvua oli niin kulutusmenoissa, investoinneissa kuin tulonsiirroissakin. Merkittävimmistä menoeristä vain valtionvelan korkomenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuodelle 2008 ei vielä kohdistunut merkittävästi finanssikriisiin liittyviä menolisäyksiä. Kuntasektorin alijäämä supistui 0,2 miljardiin euroon edellisen vuoden 0,3 miljardista eurosta. Kuntasektorin kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta 7,1 prosenttia ja investoinnit 7,9 prosenttia samalla kun käytettävissä oleva tulo kasvoi 8,2 prosenttia. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten ylijäämä kohosi 6,0 miljardiin euroon. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämäksi muodostui 0,4 mrd. euroa.

Suomen julkisen talouden viimeaikaisen ylijäämäisyyden taustalla on suurelta osin ollut työeläkelaitossektori. Osittain rahastoivassa työeläkejärjestelmässämme koko eläkemaksukertymää ei käytetä nykyisten eläkkeiden maksuun, vaan osa kertymästä rahastoidaan tulevaisuudessa kasvavien eläkemenojen maksamista varten. Työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyt eläkemaksut näkyvät julkishallinnon tulona. Kuitenkaan sen enempää eläkevastuiden kasvu kuin kasvavien eläkevastuiden kattamista varten tehdyt sijoitukset eivät näy tilinpitojärjestelmässä juoksevina menoina. Eläkesijoitusten arvossa tapahtuneet voimakkaatkaan muutokset eivät myöskään suoraan kirjaudu kansantalouden tilinpidossa julkiseksi tuloksi tai menoksi. Eläkejärjestelmän menot näkyvät kansantalouden tilinpidossa sitä mukaa, kun eläkkeitä maksetaan edunsaajille.

Valtiosektorin tiedot perustuvat pääosin ennakkotietoihin valtion vuoden 2008 tilinpäätöksestä. Kuntatalouden arviointiin käytettiin Tilastokeskuksen kunnille ja kuntayhtymille tekemää vuotta 2008 koskevaa tilinpäätösarviokyselyä. Työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista saatiin vuoden 2008 tilinpäätöstä koskevia ennakkotietoja. EMU-ylijäämä on eronnut hieman kansantalouden tilinpidon (EKT 1995) mukaisesta ylijäämästä vuodesta 2003 alkaen valtion swap-sopimuksiin liittyvien nettokorkomaksujen erilaisen kirjauksen takia. Vuonna 2008 EMU-ylijäämän BKT-suhde oli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin tilinpidon mukaisen julkisyhteisöjen ylijäämän BKT-suhde.

Julkisyhteisöjen sulautettu EMU-velka eli julkisyhteisöjen velka talouden muille sektoreille ja ulkomaille laski ennakkotietojen mukaan 0,9 miljardia euroa vuonna 2008. EMU-velan määrä oli vuoden 2008 lopussa 62,1 miljardia euroa. EMU-velan suhde BKT:hen laski 33,4 prosenttiin vuonna 2008, kun se vuoden 2007 lopussa oli 35,1 prosenttia. BKT-suhteen lasku johtui sekä velan pienenemisestä että bruttokansantuotteen kasvusta.

Julkisyhteisöjen velasta lähes 90 prosenttia on valtion velkaa. Valtion sulauttamaton bruttovelka laski 1,5 miljardia euroa, kun valtion joukkovelkakirjalainoja kuoletettiin enemmän kuin uusia laskettiin liikkeelle. Kuntien velka sen sijaan kasvoi 0,7 miljardin euron verran. Yhteensä julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka oli 67,1 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa.

Julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat vähennetään sulauttamattomasta bruttovelasta, jotta päästään sulautettuun EMU-velkaan. Tämä sisäinen velka pysyi vuonna 2008 lähes edellisvuoden tasolla nousten vain 0,1 miljardia euroa. Sisäistä velkaa oli vuoden 2008 lopussa 5,0 miljardia euroa, josta runsaat puolet koostui työeläkelaitosten hallussa pitämistä valtion joukkovelkakirjalainoista.

1990-luvun laman kynnyksellä vuonna 1990 EMU-velka oli vain 14 prosenttia BKT:sta, minkä jälkeen se kasvoi nopeasti ja saavutti huippunsa vuonna 1994, jolloin suhdeluku oli jo 57,8 prosenttia. Siitä lähtien velan osuus bruttokansantuotteesta on supistunut lähes joka vuosi. Velan määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen sekin kääntyi laskuun.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2008, ennakkotietoja.Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 27.02.2009