Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

EMU-velan muutokseen vaikuttavat tekijät, mrd. euroa 1)

  2005 2006 2007* 2008*
A Julkisyhteisöjen raportoitu nettoluotonanto vastakkaismerkkisenä -4,4 -6,7 -9,4 -8,2
B Julkisyhteisöjen rahoitusvarojen nettohankinta, sulautettu (plus-merkki = lisäys) 2,4 7,4 8,5 8,1
B.1 Talletukset -0,4 1,2 0,6 0,8
B.2 Sijoitukset muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin 1,9 0,9 -1,0 3,4
B.3 Lainananto 0,1 0,5 -0,1 3,5
B.4 Osakesijoitukset 1,4 4,7 7,9 0,4
B.5 Muut rahoitussaamiset -0,6 0,1 1,0 0,0
C EMU-velkaan kuulumattomien velkojen netto-hankinta, sulautettu -0,6 0,0 -0,3 1,0
D Valuuttakurssivaikutus 0,0 0,0 -0,7 -0,1
E Muut (korkojen suoritekirjaus, velan emissio-ja pääomavoitot/-tappiot, tilastollinen ero) 0,7 -0,6 -0,5 -1,0
EMU-velan muutos = A+B+C+D+E (plus-merkki kuvaa velan kasvua) -1,9 0,0 -2,5 -0,2
1) * Ennakkotieto Taulukko sisältää neljältä edelliseltä vuodelta tiedot EMU-velan muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Julkisyhteisöjen velkaantumiseen ja sen muutokseen vaikuttaa alijäämien ohella moni muu tekijä. Taulukossa on kuvattu niin alijäämän kuin muidenkin tekijöiden kontribuutiot EMU-velan muutokseen.
Taulukosta nähdään, paljonko julkisyhteisöt sijoittivat rahoitusvaroihin, mikä oli EMU-velkaan kuulumattomien velkojen (siirtovelkojen yms.) muutos sekä paljonko valuuttakurssit ja muut kirjauserot vaikuttivat EMU-velan muutokseen neljänä viimeisenä vuotena. Em. kirjauseroja syntyy eniten korkojen jaksottamisesta sekä velan emissioista tai ennenaikaisista kuoletuksista aiheutuneiden voittojen ja tappioiden kirjaamisesta.
Kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonanto (A.) kirjataan taulukkoon vastakkaismerkkisenä; viime vuosien ylijäämä (positiivinen nettoluotonanto) on vähentänyt velanottotarvetta. Summaamalla taulukon erät A-E saadaan julkisyhteisöjen EMU-velan muutos vuoden aikana. Etumerkiltään positiiviset erät vaikuttavat velkaa lisäävästi. Koska EMU-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa muille sektoreille, kaikki erät on tilastoitu sulautettuina eli julkisyhteisöjen sisäiset saamiset ja velat on vähennetty.
EMU-velka ei kata kaikkia ESA95:n mukaisia rahoitusvaateita. Johdannaisten, kauppaluottojen ja siirtovelkojen vaikutus EMU-velan muutokseen kuvataan taulukon kohdassa C. Muita raportoidun velan muutokseen vaikuttavia tekijöitä (E.) ovat mm. velan konversioista aiheutuneet pääomatappiot, erot kassa- ja suoriteperusteisten kirjausten välillä sekä mahdollinen tilastollinen ero kansantalouden tilinpidon sektoritilien ja rahoitustilien välillä.
Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 3A tietoja.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 30.09.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2008, EMU-velan muutokseen vaikuttavat tekijät, mrd. euroa 1) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2008/jali_2008_2009-09-30_tau_007_fi.html