Julkaistu: 23.9.2016
Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni 0,1 miljardia euroa huhti-kesäkuussa
Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2016 toisella neljänneksellä 0,1 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat vastaavasti 0,2 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,1 miljardilla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenojen pieneneminen edellisestä neljänneksestä oli vähäistä. Vuoden 2016 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 1,4 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi
Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 14,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,5 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 0,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 0,4 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava ylijäämä oli 0,2 miljardia euroa.
Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 12,7 miljardia euroa. Ne pienenivät 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten saadut muut tulonsiirrot ja markkinattomien tuotteiden myynnit. Tuloista puolestaan pienenivät markkinatuotos, omaisuustulot ja saadut tuloverot. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat toisella neljänneksellä 12,3 miljardia euroa. Ne pienenivät 0,5 prosenttia. Eniten menoista kasvoivat markkinoilta ostetut luotoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot sekä kiinteän pääoman bruttomuodostus. Menoista pienenivät muu välituotekäyttö ja luonnonvarojen nettohankinta. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni edellisestä vuodesta 8,4 prosenttia ollen 0,4 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 7,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,4 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,06 miljardia euroa eli 0,8 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat osuudenomistajille kuuluvat sijoitusrahastojen sijoitustulot ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni vuodentakaisesta 0,2 miljardia euroa ollen 0,8 miljardia euroa.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 4,7 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 4,6 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,8 miljardia euroa ja niiden kasvu vuodentakaisesta neljänneksestä oli 1,6 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli toisella vuosineljänneksellä 89 miljoonaa euroa.
Muutokset edellisestä neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtion kokonaistulot pienenivät edellisestä neljänneksestä 0,5 prosenttia. Vastaavasti valtion kokonaismenot kasvoivat 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot puolestaan pienenivät 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,3 prosenttia. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 2,9 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,3 prosenttia ja menot kasvoivat 0,7 prosenttia.
Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats –menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 19.09.2016 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 20.12.2016.
Lähde: Julkisyhteisön tulot ja menot, 2. neljännes 2016. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (394,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Rahamääräiset sosiaalietuudet (23.9.2016)
- Liitekuvio 2. Todelliset sosiaaliturvamaksut (23.9.2016)
- Liitekuvio 3. Tulo-ja varallisuusverot, trendi (23.9.2016)
- Liitekuvio 4. Tuotannon ja tuonnin verot (23.9.2016)
- Liitekuvio 5. Julkisyhteisöjen kokonaistulot, trendi (23.9.2016)
- Liitekuvio 6. Julkisyhteisöjen kokonaismenot, trendi (23.9.2016)
- Liitekuvio 7. Kulutusmenot, trendi (23.9.2016)
- Liitekuvio 8. Bruttosäästö, trendi (23.9.2016)
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (23.9.2016)
Päivitetty 23.09.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2016/02/jtume_2016_02_2016-09-23_tie_001_fi.html