Julkaistu: 21.9.2018
Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen rahoitusasema heikkeni 1,0 miljardia euroa
Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät 0,3 miljardia vuoden 2018 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema (nettoluotoanto) heikkeni 1,0 miljardilla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Vuoden 2018 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 1,5 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi
Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 15,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,7 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot pienenivät 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Yhteisöveron muutokset selittävät pääosan kokonaistulojen pienenemisestä. Vastaavasti kokonaismenot pienenivät 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion ylijäämä oli 0,5 miljardia euroa.
Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 12,8 miljardia euroa. Ne pienenivät 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten markkinatuotos. Tuloista puolestaan pienenivät eniten saadut tuloverot ja markkinattomien tuotteiden myynnit. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat toisella neljänneksellä 12,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat 3,6 prosenttia. Menoista kasvoi eniten muu välituotekäyttö ja palkat ja palkkiot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 525 miljoonaa euroa ja oli 123 miljoonaa euroa.
Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 7,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,7 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,3 miljardia euroa eli 4,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 3,7 prosenttia. Tulosta eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi noin 0,1 miljardia euroa vuoden takaiseen neljännekseen nähden, ollen 1,0 miljardia euroa.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 4,6 miljardia euroa. Tulot laskivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 5,9 prosenttia. Menojen laskuun vaikuttivat työnantajien sosiaaliturvamaksuprosentin alentaminen sekä vuodentakaista alhaisemmat tulonsiirrot valtiolta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,7 miljardia euroa ja ne laskivat vuodentakaisesta neljänneksestä 1,8 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli toisella vuosineljänneksellä 62 miljoonaa euroa.
Muutokset edellisestä neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtionhallinnon kokonaismenot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Paikallishallinnon kokonaistulot pienenivät 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot puolestaan säilyivät ennallaan toisella neljänneksellä
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,7 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 1,9 prosenttia ja menot kasvoivat 0,5 prosenttia.
Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 14.9.2018 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 20.12.2018.
Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2 neljännes 2018. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (422,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Rahamääräiset sosiaalietuudet (21.9.2018)
- Liitekuvio 2. Todelliset sosiaaliturvamaksut (21.9.2018)
- Liitekuvio 3. Tulo- ja varallisuusverot, trendi (21.9.2018)
- Liitekuvio 4. Tuotannon ja tuonnin verot (21.9.2018)
- Liitekuvio 5. Julkisyhteisöjen kokonaistulot, trendi (21.9.2018)
- Liitekuvio 6. Julkisyhteisöjen kokonaismenot, trendi (21.9.2018)
- Liitekuvio 7. Kulutusmenot, trendi (21.9.2018)
- Liitekuvio 8. Bruttosäästö, trendi (21.9.2018)
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (21.9.2018)
Päivitetty 21.09.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2018/02/jtume_2018_02_2018-09-21_tie_001_fi.html