Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2022

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 4,5 miljardia vuodentakaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 4 miljardia euroa vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot pienenivät 0,5 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 4,5 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2021 kolmanteen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat ja menot pienenivät eli julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 57 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat neljännellä neljänneksellä 17,4 miljardia euroa ja kokonaismenot 18,2 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 2,6 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten tuloverot, tuoteverot sekä omaisuustulot. Tuloveroista kasvoivat sekä kotitalouksien että yhteisöjen tuloverot ja tuoteveroista etenkin arvonlisävero. Tuoteveroista euromääräisesti merkittävimmin kertymiltään pienenivät puolestaan auto- ja moottoripyörävero, alkoholijuomavero, rahapelitoiminnan voittovarat sekä arpajaisvero, jonka verokantaa alennettiin vuoden 2021 alussa. Kokonaismenot vähenivät 1,1 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Menoista väheni eniten välituotekäyttö sekä maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava alijäämä (nettoluotonotto) oli valtiolla 0,8 miljardia euroa vuoden neljännellä neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat neljännellä neljänneksellä 15,7 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna tulot pysyivät samana. Tuloista eniten vähenivät tulonsiirrot valtiolta, mutta paikallishallinnon saamat tuloverot kompensoivat tulonsiirtojen laskun melkein kokonaan. Sekä kotitalouksien että yhteisöjen tuloverokertymät kasvoivat. Vuoden viimeisellä neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 15,4 miljardia euroa. Ne kasvoivat 3,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavalta neljännekseltä. Menoissa suurinta kasvua oli välituotekäytössä ja palkansaajakorvauksissa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava ylijäämä (nettoluotonanto) oli paikallishallinnolla 0,3 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä se oli 0,8 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat vuoden neljännellä neljänneksellä 7,8 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,4 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,8 miljardia euroa eli 12,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,1 miljardia euroa eli 1,9 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava ylijäämä (nettoluotonanto) oli työeläkelaitoksilla 0,4 miljardia euroa ja kasvua oli noin 0,7 miljardia euroa vuoden takaiseen neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat neljännellä neljänneksellä 4,8 miljardia euroa. Tulot laskivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 2,1 prosenttia. Suurimmista tuloeristä sektorin saamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 220 miljoonaa euroa, mutta tulonsiirrot valtiolta vähenivät 269 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,6 miljardia euroa ja ne vähenivät vuodentakaisesta neljänneksestä 12,3 prosenttia. Menoja laskivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, jotka vähenivät vuodentakaisesta 713 miljoonaa euroa eli 17,6 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava ylijäämä (nettoluotonanto) oli muilla sosiaaliturvarahastoilla toisella vuosineljänneksellä 163 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat 6,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 5,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot nousivat edellisestä neljänneksestä 3,3 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot laskivat 3,1 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 7,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Julkaisun tiedot perustuvat 2.3.2022 käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistaan 23.06.2022. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 4. neljännes 2021. Tilastokeskus

Lisätietoja: Lauri Piirainen 029 551 3278, Jouni Pulkka 029 551 3532, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (427,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 4. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.6.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jtume/2021/04/jtume_2021_04_2022-03-15_tie_001_fi.html