Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 23.11.2018

Joukkoviestintämarkkinoilla pientä kasvua – kotitaloudet kuluttavat nyt tilausvideopalveluihin

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,8 miljardia euroa vuonna 2017. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 1,4 prosenttia eli 53 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilaston laskelmiin.

Joukkoviestintämarkkinat 2016 - 2017, miljoonaa euroa

  2016 2017 2017 Muutos
Milj. € Milj. € % 2016-17, %
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 807 785 20,7 -2,8
Muut sanomalehdet 1) 135 136 3,6 0,4
Ilmaislehdet 1) 68 68 1,8 0,7
Aikakauslehdet 1) 490 470 12,4 -4,1
Kirjat 1) 3) 527 549 14,5 4,2
Kustannustoiminta yhteensä 2 027 2 008 52,9 -0,9
Televisio 2) 1 110 1 134 29,9 2,2
Radio 64 67 1,8 4,1
Internetmainonta 324 370 9,8 14,2
Sähköinen viestintä yhteensä 1 499 1 572 41,4 4,9
Äänitteet 1) 59 64 1,7 8,5
Video (dvd, blu-ray) 61 46 1,2 -24,9
Elokuvateatterit 96 105 2,8 9,4
Tallenneviestintä yhteensä 217 216 5,7 -0,6
Koko joukkoviestintä 3 742 3 795 100,0 1,4
Lähde: Tilastokeskus, Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot
1) Sisältää myös digitaalisen myynnin.
2) Sisältää Yleisradion julkisen palvelun kokonaisuudessaan (tv, radio, internet).
3) Tilastointiuudistuksen vuoksi tietoja vuodesta 2017 lähtien ei voi täysin verrata aiempiin vuosiin.

Kustannusala (ml. sanomalehdet, ilmaisjakelulehdet, aikakauslehdet ja kirjat) on volyymiltaan edelleen selvästi suurin sektori Suomen mediamarkkinoilla. Päivälehtien ja aikakauslehtien myynti jatkoi kuitenkin lähes vuosikymmenen mittaista laskuaan vuonna 2017, mikä painoi koko kustannusalaa. Kirjamyynti puolestaan on kasvanut viime vuosina, vaikka tilastoinnissa tapahtuneiden uudistusten vuoksi viimeisimpiä tietoja ei voikaan täysin verrata edellisten vuosien lukuihin. Tilastokeskuksen laskelma pohjautuu Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tietoihin.

Vuonna 2017 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala runsaan 1,1 miljardin euron volyymilla. Televisiotoimialaan lasketaan tässä Yleisradion toiminta kokonaisuudessaan, televisiomainonta kaupallisessa televisiossa sekä televisiopalveluiden tilausmaksut, joita ovat kaapelitelevision perusmaksut ja maksutelevisiomaksut (ml. tilausvideopalvelut kuten Netflix).

Vuonna 2017 televisiotoimiala kasvoi maksutelevisiotoiminnan siivittämänä runsaat kaksi prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Finnpanelin keräämien tietojen mukaan yhä suurempi osuus kotitalouksista seuraa tilausvideopalveluita. Erilaiset maksutelevisiomaksut muodostavatkin entistä suuremman osan kotitalouksien mediakulutusmenoista. Tämä käy ilmi tänä vuonna julkaistusta Tilastokeskuksen kulutustutkimuksesta. Televisiomainonnan määrä ja osuus televisiotoiminnan tuotoista sen sijaan jatkoi laskuaan.

Internetmainonta kasvoi yli 14 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja oli noin 370 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Vuosi 2017 oli suotuisa myös äänimedioille: äänitemarkkinat kasvoivat arvion mukaan runsaat kahdeksan prosenttia ja kaupallinen radio runsaat neljä prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Äänitemarkkinoita kasvattaa nyt digitaalinen myynti, joka Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n tietojen mukaan kattoi vuonna 2017 jo 83 prosenttia Suomen äänitemyynnistä. Radiomainonta puolestaan on kasvanut melko tasaisesti useamman vuoden ajan.

Myös elokuvateattereille vuosi 2017 toi selvää kasvua edelliseen vuoteen nähden. Elokuvien lipunmyynti ja elokuvamainonta kasvoivat yhteensä runsaat yhdeksän prosenttia. Suomen elokuvasäätiön tietojen mukaan viime vuonna Suomessa käytiin yhteensä 8,8 miljoonaa kertaa elokuvateatterissa. Kotimaiset elokuvat keräsivät 2,4 miljoonaa katsojaa (27 prosenttia kaikista elokuvakäynneistä) ja selvästi eniten vuonna 2017 uudelleen filmattu Tuntematon sotilas -elokuva.

Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan videotallennemarkkinat supistuivat noin 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Tietoon sisältyy dvd- ja blu-ray-levyjen myynti sekä blu-ray-elokuvien vuokraus, mutta dvd-elokuvien vuokraustiedot puuttuvat tällä kertaa laskelmasta.

Nyt tilastoidusta pienestä kasvusta huolimatta joukkoviestintämarkkinoiden koko on supistunut edelleen suhteessa koko kansantalouteen. Vuonna 2017 joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta oli 1,7 prosenttia kun se vielä kymmenen vuotta aiemmin oli 2,1 prosenttia. Vuodesta 2007 joukkoviestintämarkkinat ovat supistuneet 3,6 prosenttia ja erityisesti video-, äänite- ja kustannusalalla markkinoiden supistuminen on ollut varsin rajua.

Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 2007–2017, %

Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 2007–2017, %

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.


Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Saarenmaa 029 551 3517, joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (243,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 23.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-6329. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jvie/2017/jvie_2017_2018-11-23_tie_001_fi.html