Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 3.12.2021

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat vuonna 2020

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,8 miljardia euroa vuonna 2020. Markkinoiden arvo supistui edelliseen vuoteen nähden 3,1 prosenttia eli 120 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilaston laskelmiin.

Joukkoviestintämarkkinat 2019 - 2020, miljoonaa euroa

Joukkoviestimet 2019 Milj. € 2020 Milj. € 2020 % Muutos 2019-2020, %
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 734 679 17,9 -7,5
Muut sanomalehdet 1) 129 118 3,1 -8,5
Ilmaislehdet 1) 57 43 1,1 -24,6
Aikakauslehdet 1) 400 370 9,8 -7,5
Kirjat 2) 526 489 12,9 -7,2
Kustannustoiminta yhteensä 1 846 1 699 44,9 -8,0
Televisio 3) 1 307 1 339 35,4 2,4
Radio 75 60 1,6 -19,6
Internetmainonta 460 528 14,0 14,8
Sähköinen viestintä yhteensä 1 842 1 927 50,9 4,6
Äänitteet 4) 89 93 2,5 4,4
Videotallenteet (dvd, blu-ray) 23 19 0,5 -18,2
Elokuvateatterit 104 46 1,2 -55,3
Tallenneviestintä yhteensä 216 158 4,2 -26,7
Koko joukkoviestintä 3 904 3 784 100,0 -3,1
1) Vuodesta 2010 lähtien sisältää myös digilehdet.
2) Sisältää myös sähköiset julkaisut (ml. äänikirjat).
3) Sisältää tilausvideopalvelut. Sisältää Yleisradion julkisen palvelun kokonaisuudessaan (tv, radio, verkkopalvelu).
4) Sisältää digitaalisen myynnin (ml. Spotify).

Kustannusalan arvo heikkeni kaikilla Tilastokeskuksen laskelmaan kuuluvilla sektoreilla (ml. sanomalehdet, ilmaisjakelulehdet, aikakauslehdet ja kirjat). Ilmoittelun osuus sanomalehtien tuotoista supistui tuntuvasti. (Liitetaulukko 2.)

Sähköisen viestinnän arvo (ml. televisio, radio, internetmainonta) ylitti Tilastokeskuksen laskelmassa ensi kertaa kustannusalan arvon. Joukkoviestintämarkkinan kasvu on viime vuosina painottunut sähköisiin viestimiin kustannusalan kutistuessa.

Joukkoviestintämarkkinat sektorin mukaan 2000–2020, miljoonaa euroa

Joukkoviestintämarkkinat sektorin mukaan 2000–2020, miljoonaa euroa

Vuonna 2020 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala yli 1,3 miljardin euron volyymilla. Tämä vastaa runsasta kolmannesta mediamarkkinoista. Televisiotoimiala sisältää Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan sekä televisiopalveluiden tilausmaksut, joita ovat kaapelitelevision perusmaksut ja maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut (liitetaulukko 5). Joukkoviestintätilaston laatimat maksutelevisiotoimintaa ja tilausmaksutuottoja koskevat luvut ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat ennen kaikkea tilaajamäärissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tilaajamääristä kerää tietoa mm. Finnpanel.

Televisiotoimiala kasvoi maksutelevisiotoiminnan ja nimenomaan tilausvideopalveluiden katselumaksujen siivittämänä noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Televisiomainonnan määrä supistui Kantar TNS:n keräämien tietojen mukaan edelliseen vuoteen nähden, joskin online-mainonnan määrä kasvoi.

Internetmainonta kasvoi Kantarin tietojen perusteella 15 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja oli 528 miljoonaa euroa vuonna 2020. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta (noin 1,1 miljardia euroa) oli jo siis lähes puolet.

Televisiotoiminnan ja internetmainonnan ohella vuonna 2020 Tilastokeskuksen mediamarkkinalaskelmaan kuuluvista sektoreista kasvoi lisäksi vain äänitemyynti (+4 % vuodesta 2019). Valtaosa äänitemyynnistä on digitaalista myyntiä, ml. suoratoistopalvelu Spotifyn kautta tapahtuva kuuntelu. Yksityinen radiotoiminta supistui mainosmyynnin sakatessa noin 20 prosenttia vuodesta 2019. Radion online-mainonta kuitenkin kasvoi, mutta on kokonaisuudessa edelleen varsin vaatimatonta.

Elokuvateatterit kärsivät erityisen raskaasti pandemian hillitsemiseen pyrkivistä kokoontumisrajoituksista. Elokuvateatterien myynti supistui 55 prosenttia edellisvuodesta.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) perustuu Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Videotallenteiden myynti väheni edelleen vuosien 2019 ja 2020 välillä. Liikkuvan kuvan lumo ei kuitenkaan ole viime vuosina vähentynyt, vaan pikemminkin kasvanut, kun otetaan huomioon tilausvideopalveluiden tilaajamäärät. Tilastokeskuksen joukkoviestintämarkkinat -laskelmassa kotitalouksien tilausvideopalvelumaksut sijoittuvat nykyisellään televisiotoimialaan.

Ennen koronapandemiaa joukkoviestintämarkkinat kasvoivat neljä perättäistä vuotta. Vuosina 2012–2015 joukkoviestintämarkkinat puolestaan supistuivat neljä vuotta peräjälkeen. Myös vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä joukkoviestintämarkkinoiden arvo supistui edelliseen vuoteen nähden, jolloin pudotusta oli 5 prosenttia edellisvuodesta.

Koronavuosi 2020 ei Joukkoviestintätilaston laskelman mukaan merkinnyt finanssikriisin yhteydessä koetun kaltaista pudotusta joukkoviestintämarkkinoille. Pandemia on lisännyt suomalaisten tiedontarvetta, esimerkiksi osa sanomalehdistä onnistui lisäämään tilaajamääriään. Viihteelle ja elämyksille on ollut kysyntää yhteiskunnan sulkutoimien aikana. Medialla on ollut näiden tarpeiden täyttämisessä keskeinen rooli. Yksityiskohtaisemmin media-alan kehityksestä pandemian aikana voi lukea Joukkoviestintätilaston katsauksesta (julkaistu 3.12.2021).

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.


Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Saarenmaa 029 551 3517, joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (410,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 3.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-6329. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jvie/2020/jvie_2020_2021-12-03_tie_001_fi.html