Etusivu > Tilastot > Kuluttajien luottamus > Kuluttajabarometri: Menetelmäseloste

Kuluttajabarometri: Menetelmäseloste

1. Johdanto

Barometrikyselyjen käyttäminen kuluttajien mielialojen ja aikomusten mittaamiseen perustuu unkarilaisen Georg Katonan psykologisen taloustieteen teoriaan. Katona muutti 1930-luvulla Yhdysvaltoihin, missä hän työskenteli Michiganin yliopiston taloustieteen ja psykologian professorina ja oli keskeisesti kehittämässä alan kvalitatiivisia mittausmenetelmiä.

Kotitalouksien asenteita ja käyttäytymistä koskevilla empiirisillä tutkimuksilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen barometrityyppinen kysely aloitettiin vuonna 1939 USA:ssa. Hollanti (1946), Saksa (1952), Ranska (1958) ja Englanti (1961) olivat Euroopan maista ensimmäisiä. Nykyisin kuluttajabarometria tehdään kaikissa EU-maissa ja lukuisissa muissa maissa eri puolilla maailmaa.

Tilastokeskus aloitti oman kuluttajabarometrinsa marraskuussa 1987. Vuoteen 1991 asti kuluttajabarometria tehtiin kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 1992 siirryttiin neljännesvuosittaiseen kyselyyn. Lokakuusta 1995 alkaen kuluttajabarometrin tiedot on kerätty joka kuukausi EU-maiden harmonisoidun mallin mukaan.

Kokemukset osoittavat, että tutkimuskertojen tihentäminen on parantanut tietojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi tietokoneavusteinen tietojenkeruu ja aineiston käsittely on lyhentänyt tulosten julkaisuviipeen muutamaan päivään.

Monien kansainvälisten selvitysten perusteella kuluttajabarometrin tulokset ennakoivat varsin hyvin kuluttajien taloudellista käyttäytymistä. Talousanalyytikot ja markkinatutkijat käyttävät tietoja yhtenä ennakoivana indikaattorina ennustaessaan kotitalouksien kulutusta, säästämistä ja lainanottoa. Kuluttajabarometrin tietoja käytetään hyväksi myös poliittisessa päätöksenteossa.

2. Otanta ja tiedonkeruu

Kuluttajabarometrin tiedot kerättiin joulukuuhun 1999 saakka Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin tuolloin rotatoivaa paneeliasetelmaa. Samalle henkilölle esitettiin kysymykset kolme kertaa puolen vuoden välein, ja kohdehenkilöistä oli joka kuukausi uusia noin kolmannes. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea.

Tammikuusta 2000 alkaen kuluttajabarometrin kohteena on ollut kuukausittain kokonaan vaihtuva henkilöotos. Samaa otosta käytetään myös suomalaisten matkailututkimuksen ym. kyselyjen tiedonkeruussa. Kaikki haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta, noin 35 haastattelijan toimesta. Tutkimusalueena on koko maa, ja vastaajat edustavat Suomen 15–84-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Tiedonkeruumenetelmän muutoksella oli jonkin verran vaikutusta kuluttajabarometrin vastausjakaumiin.

Kuluttajabarometrin perusjoukkoon kuuluu 4,5 miljoonaa henkilöä ja 2,6 miljoonaa kotitaloutta Suomessa. Tammikuussa 2012 perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla henkilöillä. Tutkimuksen brutto-otoskoko on kuukausittain 2 350 henkilöä (aiemmin 2 200 henkilöä). Otos poimitaan Tilastokeskuksen väestötietokannasta systemaattista satunnaisotantaa (SYS) käyttäen. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain muutama päivä ennen puhelinyhteydenottoa jokaiselle otoshenkilölle tutkimuksen saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tutkimuksen sisältö ja tarkoitus. Puhelinnumerojen haku tapahtuu pääasiassa ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydentävät sitä lopuksi lisähakujen avulla. Yleensä vain noin viidelle prosentille jää numero löytymättä. Näitä kohdehenkilöitä pyydetään saatekirjeessä ottamaan itse yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukseen.

Vastauskadon ollessa nykyisin yli 45 prosenttia saadaan vastaukset joka kuukausi runsaalta 1 200 henkilöltä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan.

Tilastokeskuksen CATI-keskuksen haastattelijat koulutetaan työsuhteen alkaessa haastattelutekniikan ja kuluttajabarometrin sisällön osalta sekä käymällä läpi haastattelulomaketta. Haastattelijoilla on työssään apuna kuluttajabarometrin ohjeisto (paperilla ja sähköisesti) ja mahdollisuus saada lisäopastusta CATI-keskuksen työnohjaajilta ja kuluttajabarometrin tutkijoilta. Haastattelijapalautteen avulla kyselylomaketta voidaan päivittää ja hioa entistä paremmaksi.

Haastattelut aloitetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja ne vievät runsaat kaksi viikkoa. Valmis Blaise-haastatteluaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-ohjelmien avulla. Tulokset lähetetään EU:n komissiolle sähköpostitse noin kymmenen päivää ennen tutkimuskuukauden loppua. Tilastokeskus julkaisee tulokset Suomessa kuukauden 27. päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä). Kuluttajabarometrin tuotantoprosessi on jatkuva, sillä uudet haastattelut alkavat pian edellisen kuukauden tietojen tultua julkisuuteen.

Muuhun kuin haastattelutyöhön eli kuluttajabarometrin otannan ja lomakkeen suunnitteluun, tietojen jatkokäsittelyyn, analysointiin, julkaisujen laadintaan ja tietopalveluun osallistuu päätoimisesti yksi ja osa-aikaisesti yksi henkilö.

3. Tietosisältö

Kuluttajabarometrissa kysytään joka kuukausi seuraavat 17 EU:n harmonisoimaa kysymystä (järjestys ja sanamuodot eivät tässä täysin vastaa lomakkeella käytettyjä):

1. Mikä on kotitaloutenne taloustilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten?
2. Mikä on kotitaloutenne taloustilanne 12 kuukauden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt?
3. Mikä on Suomen taloudellinen tila nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten?
4. Mikä on Suomen taloudellinen tila 12 kuukauden kuluttua verrattuna tilanteeseen nyt?
5. Millä tasolla kuluttajahinnat ovat nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten?
6. Montako prosenttia kuluttajahinnat ovat muuttuneet viimeisen 12 kuukauden aikana?
7. Miten kuluttajahinnat muuttuvat seuraavan 12 kuukauden aikana?
8. Montako prosenttia kuluttajahinnat muuttuvat seuraavan 12 kuukauden aikana?
9. Miten työttömyystilanne muuttuu Suomessa seuraavan 12 kuukauden aikana?
10. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika hankkia kestokulutustavaroita?
11. Käytättekö kestokulutustavaroiden hankintaan rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän, yhtä paljon vai vähemmän kuin viimeisen 12 kuukauden aikana?
12. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika säästää?
13. Kuinka todennäköisesti kotitaloutenne pystyy säästämään rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana?
14. Mikä on kotitaloutenne rahatilanne tällä hetkellä?
15. Kuinka todennäköisesti kotitaloutenne ostaa henkilöauton 12 kuukauden sisällä?
16. Aikooko kotitaloutenne ostaa tai rakentaa asunnon 12 kuukauden sisällä?
17. Kuinka todennäköisesti kotitaloutenne käyttää suuren summan rahaa kodin perusparannuksiin 12 kuukauden sisällä?

Tilastokeskuksen omat barometrikysymykset ovat:

1. Aikooko kotitaloutenne hankkia uuden vai käytetyn auton?
2. Miten aiotte rahoittaa autonne oston (2 tärkeintä rahoitusmuotoa)? (kysytään neljästi vuodessa)
3. Miten aiotte rahoittaa asuntonne oston (2 tärkeintä rahoitusmuotoa)? (kysytään neljästi vuodessa)
4. Aikooko kotitaloutenne käyttää rahaa seuraaviin hyödykeryhmiin 6 kuukauden sisällä: asunnon korjaus, kodin sisustus, loma-asunto, viihde-elektroniikka, kodinkoneet, kulkuvälineet (ei auto), harrastus- ja urheiluvälineet, lomamatka kotimaassa, lomamatka ulkomaille?
5. Mitä tarkoitusta varten aiotte säästää? (kysytään neljästi vuodessa)
6. Mihin kohteisiin aiotte sijoittaa säästöjänne? (kysytään neljästi vuodessa)
7. Onko nyt yleisesti ottaen hyvä vai huono aika ottaa lainaa?
8. Aikooko kotitaloutenne ottaa lainaa 12 kuukauden sisällä?
9. Mitä tarkoitusta varten aiotte ottaa lainaa? (kysytään neljästi vuodessa)
10. Kuinka arvioitte uhan jäädä itse työttömäksi muuttuneen viimeisen 12 kuukauden aikana?
11. Mitkä seuraavista laitteista kotitaloudellanne on (n. 25 laitetta: viihde-elektroniikka, tietotekniikka, puhelimet, auto)? (kysytään neljästi vuodessa)

Luokittelukysymykset, joilla luonnehditaan vastaajaa ja hänen kotitalouttaan (kysytään joka kuukausi):

1. Montako henkilöä kotitalouteenne kuuluu?
2. Montako aikuista/lasta (4 ikäryhmää) kotitaloudessanne on?
3. Moniko kotitaloutenne jäsenistä käy säännöllisesti työssä?
4. Mikä on nykyinen kotikuntanne?
5. Mikä on kotitaloutenne asumismuoto?
6. Mikä on pääasiallinen toimintanne tällä hetkellä?
7. Mikä on ammattinne?
8. Onko teillä ammatillista koulutusta (nykyiseen) ammattiinne?
9. Mitkä ovat kotitaloutenne bruttotulot?

Otosaineistossa ovat valmiina vastaajan tietyt perustiedot, kuten ikä, sukupuoli ja otoskunta. Tutkintorekisteristä saadaan lisäksi vastaajan koulutuskoodi. Kuntatiedon perusteella voidaan muodostaa erilaisia alueluokituksia.

4. Tietojen painotus ja tulosten estimointi

Kaikki kuluttajabarometrin vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Suurin osa kuluttajabarometrin mittareista on henkilöihin kohdistuvia. Niiden osalta tulokset estimoidaan henkilöpainojen avulla. Henkilöpainot saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien (suuralue, henkilön ikäryhmä ja sukupuoli) estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta. Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös "epätäydelliseksi jälkiositukseksi". Painojen kalibrointi tehdään "automaattisesti" yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia.

Osa kuluttajabarometrin muuttujista mittaa kuitenkin kotitalouskohtaisia tietoja kuten kotitalouden rahatilanne, laitteiden omistaminen sekä ostamiseen, säästämiseen ja lainanottoon liittyvät aikomukset. Nämä tulokset saadaan kotitalouskohtaisten painojen avulla. Painorakennetta laskettaessa käytetään hyväksi Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kotitalouksien rakennetta (benchmarking-menetelmä). Varsinainen painotus tehdään jälkiosittamalla ja lopuksi kalibroimalla (reunamuuttujina suuralue ja kotitalouden jäsenlukumäärät ikäryhmittäin).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen. Tähän ilmiöön on useita syitä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (systemaattinen satunnaisotanta) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä. Edellä mainituissa kotitalouskohtaisissa tiedoissa sen sijaan ilmenee näkyvämpiä eroja verrattuna painottamattomiin lukuihin.

5. Tietojen analysointi ja tulosten esittäminen

Kuluttajat vastaavat useimpiin kysymyksiin viisiluokkaisen (++, +, =, -, --) vastausasteikon avulla. Mielipidekysymyksissä vastausten prosenttijakaumasta johdetaan saldoluku, joka vastaa EU:n balance figure -mittaria. Saldoluku lasketaan painottamalla kysymyksen vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet luvuilla +1, +0,5, 0, -0,5 ja -1. Saldoluku luonnehtii vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Saldolukujen tarkastelu aikasarjana kertoo mielialojen muutoksista ajankohdasta toiseen. Neljän keskeisimmän saldoluvun (EU-harmonisoidut kysymykset 2, 4, 9 ja 13) aritmeettista keskiarvoa nimitetään kuluttajien luottamusindikaattoriksi.

Kulutus-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia mitataan summaamalla niiden kotitalouksien prosenttiosuudet, jotka aikovat varmasti tai mahdollisesti kuluttaa, säästää tai ottaa lainaa tietyn ajan kuluessa. Prosenttiosuuksien ja kotitalouksien määrätietojen avulla voidaan laskea aikovien talouksien lukumäärä. Saadaan selville esimerkiksi kuinka moni aikoo ostaa uuden henkilöauton, säästää asuntoa varten tai ottaa lainaa opintoja varten. Aikasarjatarkastelu kertoo aikomusten muutoksista ajankohdasta toiseen.

Ristiintaulukoimalla tulokset luokittelutietojen kanssa saadaan tarkempaa tietoa erityyppisten kotitalouksien mielialoista ja aikomuksista. Voidaan tarkastella esimerkiksi luottamusindikaattorin vaihtelua vastaajan iän, sukupuolen, koulutuksen tai sosioekonomisen aseman mukaan. Saadaan myös selville miten asunnon ostoaikeet vaihtelevat vaikkapa kotitalouden koon, tyypin, tulojen tai asuinalueen mukaan.

Kuluttajabarometrilla mitataan myös kuluttajien hintatietoisuutta. Vastaajia pyydetään arvioimaan kuluttajahintojen muutos 12 viimeisen ja 12 seuraavan kuukauden aikana prosentteina (desimaalin tarkkuudella). Vastauksista lasketaan kuluttajien arvioiden keskiarvo. Mukaan otetaan itseisarvoltaan vain alle 15 prosentin arviot.

Tutkimuksella mitataan myös erilaisten koneiden ja laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa. Tulokset julkaistaan prosenttiosuuksina kotitalouksista.

6. Tulosten julkistaminen

Kuluttajabarometrin tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla tiedotteina ja pdf-julkaisuina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: http://tilastokeskus.fi/index.html.

Noin viikko haastattelujen päättymisestä ilmestyvät kuukausitiedote ja -julkaisu sekä tietokantataulukot (StatFin), joissa esitetään koko maata ja suuralueita koskevat tiedot (aikasarjoina).

Kuukausittain laaditaan myös taulukkojulkaisu, jossa esitetään yksityiskohtaista tietoa kysymysten vastausjakaumista eri taustamuuttujien mukaan.

Neljännesvuosittain julkaistaan laiteomistustietoja (aikasarjoja) tietokantataulukkoina.

Kuluttajabarometri saa mediassa hyvin näkyvyyttä. Lehdistössä kuluttajabarometri on yksi parhaiten läpimeneviä Tilastokeskuksen tuotteita. Taloustoimittajille toimitetaan usein lisätietoja, jos tuloksista halutaan toimittaa laajempi artikkeli. Maakuntalehdet ovat hyvin kiinnostuneita oman alueensa tuloksista. Sähköinen media pitää kuluttajabarometria hyvänä uutislähteenä.

Kuluttajabarometrin tietoja käytetään monilla yhteiskunnan lohkoilla. Kuluttajien mielialat, odotukset ja aikomukset kiinnostavat muun muassa talouspolitiikasta vastaavia viranomaisia, elinkeinoelämän järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Korkeakoulut, muut oppilaitokset ja kirjastot käyttävät kuluttajabarometria usein hakuteostyyppisesti. Rahoituslaitokset, pankkiiriliikkeet yms. seuraavat kuluttajien säästämis- ja lainanottosuunnitelmia sekä kiinnostusta arvopaperimarkkinoihin. Mainosala, kaupan keskusjärjestöt, asunto-, auto-, kodinkone- yms. kaupan liitot samoin kuin yksittäiset yrittäjät ennakoivat alansa kysynnän muutoksia kuluttajabarometrin avulla.

Tarvittavat barometritiedot löytyvät useimmiten kuluttajabarometrin tilastojulkaisuista tai vakiotulosteista. Yksilöllisiä tietotarpeita varten aineistoa voidaan myös räätälöidä. Toisinaan jokin yritys, oppilaitos, kaupan alan liitto tms. haluaa omalta intressialueeltaan erikseen valmistellun esitelmän.

7. Tietojen luotettavuus

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Kuluttajien odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitenkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttajien mielialamittareita on käytetty pitkään ennakoivien talousindikaattorien osina ja talouden ennustemalleissa.

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti yksityisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen (BKT) muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin kotitalouksien päätösten toteutumista. Kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Kuluttajabarometrista on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Suomen Pankissa on selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2005). Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta kuluttajabarometrista Helsingin CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala). Syksyn 2010 CIRET-konferenssiin valmistui jälleen paperi kuluttajabarometrista ja sen indikaattorien osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala). Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen sarjojen välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa.

Keskitettyyn tiedonkeruuseen siirtymisen jälkeen Kangassalo ja Notkola analysoivat vastauskadon rakennetta vanhassa ja uudessa menetelmässä (CIRET 2000). Myöhemmin tutkittiin laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia kuluttajabarometrin tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001).

Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikkien EU-maiden kuluttajabarometrien vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo).

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään (ks. edellä kohta 4).

8. Lopuksi

Suomessa erilaiset barometrikyselyt ovat vakiinnuttaneet asemansa ennustelaitosten sekä suhdannekehitystä analysoivien ekonomistien ja toimittajien työkaluina. Teollisuuden barometrikyselyä on tehty Suomessa vuodesta 1966 ja kuluttajabarometria vuodesta 1987. Näiden ohella tehdään runsaasti toimialoittaisia barometrikyselyjä.

Barometriaineistojen kasvavalle käytölle on useita perusteluja: Aikasarjojen pidentyminen on tarjonnut historiallista vertailutietoa ja mahdollistanut kyselyiden luotettavuuden tutkimisen. Kyselyfrekvenssin tihentyminen, barometrikyselyiden kansainvälinen harmonisointi ja internetin käyttö tietojen kansainvälisessä jakelussa (esim. EU: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/indicators-statistics/economic-databases/business-and-consumer-surveys_en) ovat myös osaltaan lisänneet barometriaineistojen käyttöä.

Kasvava kysyntä kertoo myös käyttäjien tyytyväisyydestä barometrikyselyihin. Niitä käytetään täydentämään ja paikkaamaan perinteisen kvantitatiivisen tilastodatan tarjontaa. Myös tilastotietojen ajantasaisuusvaatimusten kiristyminen on lisännyt barometriaineistojen käyttöä.

Erilaisten odotus- ja mielialatekijöiden rooli on kasvanut taloudellisen kehityksen määrittäjinä. Kuluttajien ja yritysten luottamus- tai mielialatekijöitä ei kyetä tarkoin määrittämään ja mittaamaan. Barometritekniikka antaa kuitenkin käyttökelpoisen approksimaation näille odotustekijöille. Suomen kokemukset barometrikyselyistä vastaavat kansainvälisiä kokemuksia. Barometrit ovat kyenneet ennakoimaan ja jäljittämään kaikki isot muutokset tuotannossa, investoinneissa ja kulutuksessa, ja myös useimmat pienet suhdannevaihtelut.

 

Lähteitä

Djerf K. ja Takala K. (1997): Macroeconomy and Consumer Sentiment: Performance of the Finnish Consumer Barometer after Ten Years, Bank of Finland Discussion Papers 20/1997, Helsinki. Julkaistu myös teoksessa: Oppenländer K.H., Poser G. and Weller S. (eds., 1998): Selected Papers Submitted to the 23^rd CIRET Conference in Helsinki, Aldershot: Ashgate.

European Commission, DG ECFIN (2017): The Joint Harmonised EU Programme of Business and Consumer Surveys - User Guide (updated February 2017). https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/indicators-statistics/economic-databases/business-and-consumer-surveys/methodology-business-and-consumer-surveys/methodological-guidelines-and-other-documents_en

Junes T. (2014): Kuluttajien luottamus ja epäluottamus ennakoivat tulevaa. Hyvinvointikatsaus 4/2014, Tilastokeskus.

Junes T. ja Kangassalo P. (2013): Task force on quality of BCS data: Analysis of response rates. Statistics Finland, October 2013.

Kangasniemi J., Kangassalo P. ja Takala K. (2010): What Affects the Views about the Economic Sentiment? Evidence from the Consumer and Manufacturing Surveys in Finland. Paperi esitetty 30.CIRET-konferenssissa New Yorkissa, lokakuu 2010.

Kangassalo P. ja Heiskanen M. (2001): Testing the Mode Effects in the Finnish Consumer Survey, Proceedings of Statistics Canada Symposium 2001, Ottawa.

Kangassalo P. ja Notkola V. (2002): Centralised CATI Method in the Finnish Consumer Survey - Testing the Effects of Nonresponse, in Poser G. (ed., in co-op. with D. Bloesch): Economic Surveys and Data Analysis, CIRET Conference Proceedings, Paris 2000, OECD, Paris.

Kangassalo P. ja Takala K. (2005): Measuring the Usefulness of Consumers' Inflation Expectations in Finland, Statistics in Transition - Journal of the Polish Statistical Association, Volume 7, Number 2, September 2005, Warsaw.

Tilastokeskus (1987-): Kuluttajabarometrin julkaisut ja työpaperit.

---

Päivitetty 9.5.2017