Etusivu > Tilastot > Kasvihuonekaasut > 2005 > Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto

Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Julkaistu: 19.4.2007

Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto

Tilastokeskus on tehnyt ensimmäistä kertaa suomenkielisen yhteenvetoraportin kasvihuonekaasupäästöistä koskien vuosia 1990-2005. Päästötiedot perustuvat vuosittain YK:n Ilmastosopimukselle toimitettavaan kansalliseen inventaarioon. Varsinaisten päästötietojen lisäksi raportissa valotetaan päästötrendien taustalla olevia syitä. Lisäksi raportissa luodaan katsaus tulevaisuuden päästöskenaarioihin sekä muiden maiden raportoimiin päästötietoihin.

Vuoden 2005 viralliset kasvihuonekaasupäästöt Ilmastosopimukselle

Tilastokeskus toimitti 13. huhtikuuta vuoden 2005 viralliset kasvihuonekaasupäästötiedot YK:n Ilmastosopimukselle. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat Kioton tavoitetason alapuolella. Suomen tavoitetason Kioton pöytäkirjan alla määrää vuoden 1990 päästötaso.

Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 69,3 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO₂ ekv.), mikä on lähes 3% vuoden 1990 päästötason alapuolella. Alhaiset päästöt johtuivat suurelta osin muista syistä kuin varsinaisista päästövähennystoimista. Erinomaisen vesitilanteen vuoksi Suomi pystyi tuomaan ennätyksellisen paljon päästövapaata, vesivoimalla tuotettua energiaa Pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Kotimaassa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön tuotanto laski. Energiantuotannon päästöt vuonna 2005 laskivat 33% verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Myös metsäteollisuuden työmarkkinakiista heijastui vähentyneen energiankulutuksen kautta teollisuuden ja energiasektorin päästömääriin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vaihdelleet vuosina 1990-2005 huomattavasti. Päästösarjasta on erotettavissa kuitenkin nouseva trendi. Vuosittaista vaihtelua selittää pääasiassa tuontisähkön ja kotimaassa, fossiililla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön suhde energiankäytössä. Päästöjen vaihteluväli on ollut yli 10 miljoonan hiilidioksiditonnia.

Pääosa kasvihuonekaasupäästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä (CO₂). Kaiken kaikkiaan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 17% pienemmät verrattuna edellisvuoden päästöihin, vastaten suurin piirtein vuoden 1990 CO₂-päästötasoa. Päästöistä suurin osa oli peräisin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa (21,7 Mt CO₂) ja teollisuudessa (11,4 Mt CO₂). Myös liikenteen polttoaineiden päästöt olivat merkittävä CO₂ päästölähde (13,5 Mt CO₂.).

Muista tärkeistä kasvihuonekaasuista sekä metaanipäästöt (CH₄) että dityppioksidipäästöt (N₂O) ovat laskeneet vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Vuonna 2005 N₂O-päästöt olivat 13% pienemmät ja CH₄-päästöt lähes 30% pienemmät kuin vuonna 1990. Suurin osa N₂O-päästöistä on maatalousmailta vapautuvaa dityppioksidia. N₂O-päästöt ovat laskeneet lähinnä typpilannoituksen vähenemisen vuoksi. Muita mainittavia N₂O päästölähteitä ovat energiasektorin päästöt sekä teollisuusprosesseista vapautuvat (ei-polttoperäiset) päästöt, mm. typpihapon valmistus. Metaanipäästöt muodostuvat pääasiassa jätteiden käsittelyn ja kotieläinten ruuansulatuksen päästöistä. Metaanipäästöt ovat pienentyneet erityisesti jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentymisen ja kaatopaikkakaasun talteenoton lisääntymisen sekä karjatalouden supistumisen vuoksi.

Jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa käytettävien F-kaasujen päästöt (HFCs, PFCs ja SF6) ovat selkeässä kasvussa. Vuonna 2005 F-kaasujen päästöt olivat yli kahdeksan kertaa suuremmat kuin vuoden 1995 päästöt. Suomen F-kaasupäästöjä verrataan Kioton pöytäkirjan alla vuoden 1995 päästötasoon. F-kaasujen merkitys kokonaispäästöissä on kuitenkin pieni.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin (nk. nielusektori) nieluilla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen sitoutumista ilmakehästä. Tämän sektorin nielut ja päästöt raportoidaan inventaariolaskennassa erillään muiden sektoreiden päästöistä. Suomessa sektorin nettonielu oli vuonna 2005 yli 30 milj. t CO₂. Nielu muodostui pääasiassa metsien kasvun ilmakehästä sitomasta hiilidioksidista.

Kasvihuonekaasupäästökehitys sektoreittain vuosina 1990-2005 suhteessa vuoden 1990 tasoon, % (1990 = 100%).

Kasvihuonekaasupäästöt kaasuittain ja lähteittäin vuosina 1990, 1995-2005 (Gg CO₂ ekv.)

Kaasu	Päästölähde	1990	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005
Kaikki	yhteensä	71 000	72 000	77 000	76 000	72 000	72 000	70 000	75 000	77 000	85 000	81 000	69 000

CO₂	yhteensä	57 000	58 000	64 000	63 000	60 000	59 000	57 000	62 000	65 000	73 000	69 000	57 000
	Energiantuotanto	53 000	55 000	61 000	59 000	56 000	55 000	54 000	59 000	61 000	69 000	65 000	53 000
	Teollisuusprosessit	3 300	3 000	3 200	3 500	3 400	3 500	3 600	3 600	3 500	3 800	4 000	3 700
	Liuotinkäyttö	116	81	76	74	74	73	72	72	68	64	65	60

N₂O	yhteensä	7 900	7 200	7 100	7 100	6 900	6 800	6 800	6 800	6 800	6 900	6 900	6 800
	Maatalous	5 000	4 400	4 300	4 200	4 100	4 000	4 100	4 000	3 900	3 900	3 800	3 700
	Teollisuusprosessit	1 660	1 460	1 460	1 440	1 380	1 350	1 360	1 280	1 340	1 420	1 460	1 570
	Energiantuotanto	1 010	1 080	1 160	1 190	1 200	1 230	1 220	1 300	1 360	1 440	1 450	1 350
	Jätteiden käsittely	164	163	163	162	158	156	158	160	157	161	161	164
	Ilokaasun käyttö	62	62	62	62	62	62	53	50	43	40	40	47

CH₄	yhteensä	6 300	6 100	6 000	5 900	5 700	5 600	5 400	5 300	5 100	4 900	4 700	4 500
	Jätteiden käsittely	3 800	3 800	3 700	3 600	3 400	3 300	3 100	3 000	2 800	2 600	2 500	2 300
	Maatalous	2 150	1 930	1 950	1 980	1 940	1 910	1 910	1 880	1 900	1 880	1 860	1 850
	Energiantuotanto	316	378	387	375	376	355	341	361	357	362	347	345
	Teollisuusprosessit	9	14	14	13	15	15	15	15	14	15	16	16

F-kaasut	yhteensä	94	98	150	240	300	400	580	730	530	710	730	890

Huom. Pyöristyksistä johtuen taulukossa esiintyvät summat eivät aina täsmää.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin päästöt ja nielut vuosina 1990, 1995-2005 (Tg CO₂ ekv.).

		1990	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005
CO₂	Yhteensä	-21	-15	-23	-17	-16	-17	-16	-19	-19	-18	-19	-31
	Metsät	-28	-24	-31	-25	-25	-26	-25	-28	-27	-26	-26	-38
	Ruohikkoalueet	-1,6	1,1	0,6	1	1,7	2,4	3	3,2	2,7	3	3,2	2,3
	Turvetuotantokentät	0,59	0,66	0,67	0,68	0,68	0,68	0,68	0,67	0,69	0,64	0,61	0,73
	Maatalousmaa	7,4	6,9	7,1	6,7	6,1	5,8	5,3	5,1	4,6	4,2	3,9	3,6

N₂O	Yhteensä	0,036	0,015	0,017	0,022	0,018	0,023	0,022	0,02	0,021	0,02	0,02	0,02
	Metsät	0,028	0,007	0,008	0,013	0,009	0,014	0,014	0,012	0,012	0,012	0,012	0,011
	Turvetuotantokentät	0,008	0,008	0,009	0,009	0,009	0,009	0,009	0,009	0,009	0,008	0,008	0,009

CH₄	Yhteensä	0,015	0,012	0,01	0,013	0,009	0,012	0,009	0,012	0,013	0,012	0,008	0,011
	Metsät	0,009	0,005	0,003	0,006	0,002	0,005	0,002	0,005	0,006	0,005	0,002	0,004
	Turvetuotantokentät	0,006	0,007	0,007	0,007	0,007	0,007	0,007	0,007	0,007	0,007	0,006	0,007

(negatiivinen luku tarkoittaa nielua, positiivinen luku päästöä)

Vuoden 2005 koko raportointi

Lähde: Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2005, National Inventory Report to the UNFCCC, 15th April 2007. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Pipatti (09)1734 3543, Tuija Lapveteläinen (09 )1734 3528, etunimi.sukunimi@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Päivitetty 19.4.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2005/khki_2005_2007-04-19_tie_001.html