Etusivu > Tilastot > Kulttuuri > 2007 > Kulttuurialat tuottivat 4,6 miljardin arvonlisäyksen vuonna 2006

Julkaistu: 5.3.2009

Kulttuurialat tuottivat 4,6 miljardin arvonlisäyksen vuonna 2006

Kansantalouden tilinpitotietojen mukaan kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa runsaan 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna 2006. Tämä vastasi 3,2 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

Kulttuurin ja joukkoviestinnän arvonlisäys oli vuonna 2006 selvästi suurempi kuin sellaisten perinteisten alku- ja jalostustuotannon toimialojen kuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen, maa- ja riistatalouden, metsätalouden tai massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen. Samoin kulttuuri päihitti matkailun sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan, mutta monet muut palvelutoimialat olivat taloudellisesti sitä merkittävämpiä ja kasvoivat sitä nopeammin. Kulttuuri itse ulottuu sekä teollisen että palvelutuotannon alueille.

Suomessa kulttuurialoilla kansainvälisessä vertailussa suuri merkitys mutta BKT-osuuden kasvu laantunut

Euroopan komission tilauksesta tehdyn kulttuuritalousraportin mukaan alan liikevaihto oli 636 miljardia euroa ja BKT-osuus 2,6 prosenttia EU25-maissa vuonna 2003. Sektorin kasvu arvioitiin raportissa keskimääräistä voimakkaammaksi. Kulttuurin taloudellinen merkitys on Suomessa EU:n suurimpia. Kansantalouden tilinpitotietojen pohjalta tehdyn laskelman mukaan alan BKT-osuuden kasvu on kuitenkin viime vuosina laantunut. 2000-luvulla se on pysytellyt 3,1-3,3 prosentin tasolla, kun se vaihteli 1990-luvun loppupuoliskolla 3,5:n ja 3,7 prosentin välillä (ks. liitetaulukko Kulttuurin bruttoarvonlisäys toimialoittain 1995-2006).

Kulttuurin arvonlisäyksestä merkittävä osuus syntyy joukkoviestinnän alueella. Vuonna 2006 sanoma- ja aikakauslehtien kustantaminen ja painaminen, uutistoimistot sekä radio- ja televisiotoiminta kattoivat miltei kolmanneksen (32,7 %) kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä. Kun mukaan lasketaan vielä kirjat, elokuvat sekä muu painaminen, joukkoviestinnän osuus nousee jo selvästi yli puoleen (53,5 %) kulttuurin arvonlisäyksestä. Tällä tavoin rajatun joukkoviestinnän BKT-osuus oli 1,7 prosenttia. Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnan osuus oli 6,2 prosenttia kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä ja 0,2 prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

Kulttuurin osa-alueiden keskinäiset painoarvot eivät ole mullistuneet suuresti sitten 1990-luvun puolenvälin. Joukkoviestinnän osuus on laskenut 60 prosentista 53,5 prosenttiin. Sen sijaan esimerkiksi arkkitehtuuri- ja taideteollisen suunnittelun sekä mainonnan osuudet ovat hieman kasvaneet.

Kulttuurin sekä eräiden vertailutoimialojen ja toimialakokonaisuuksien bruttokansantuoteosuudet 2006

Kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen laskentaa kehitetään

Menetelmää kulttuurin merkityksen arvioimiseksi kansantalouden tilinpidon kehikossa on kehitetty opetusministeriön ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena. Opetusministeriön julkaisemaan raporttiin Kulttuurin satelliittitilinpito (2008) sisältyvät Tilastokeskuksessa toteutetun pilottilaskennan tulokset vuosilta 1995-2005. Selvitys koski kulttuuritoiminnan osuutta bruttokansantuotteesta, työllisyydestä, tavaroiden ja palveluiden viennistä ja tuonnista sekä kotimaisesta kysynnästä.

Kulttuurin satelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä kehitetään edelleen tulevina vuosina. Tällä hetkellä siitä saatavat tiedot kuvaavat ainoastaan suoraa taloudellista merkitystä. Jatkossa laskenta pyritään ulottamaan palveluja tuottavaan vapaaehtoistyöhön, mikä on laajaa kulttuurisektorilla. Teollisuusyritysten sisällä tapahtuvan kulttuurisen toiminnan (kuten muotoilun) arviointi kuuluu myös kehityskohteisiin. Parhaillaan lasketaan kulttuuritilinpitotietoja maakunnittain vuosien 2001-2007 osalta.

Kulttuurin BKT-osuutta vuonna 2006 koskevat tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Kulttuuritilasto 2007. Tämä joka toinen vuosi ilmestyvä kokoomajulkaisu sisältää tietoja Suomen vanhoista ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, käsi- ja taideteollisuudesta, kulttuuritapahtumista ja kulttuurikeskuksista, kulttuurialan koulutuksesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta. Lisäksi julkaisuun on koottu kansainvälisiä vertailutietoja. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja opetusministeriöstä sekä kulttuurialan laitoksilta, järjestöiltä ja yrityksiltä. Taulukoita julkaisussa on yhteensä 180 kappaletta.

Lähde: Kulttuuritilasto 2007 (2009). Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Ekholm, (09) 1734 3370 (kulttuuritilastot)
Sari Karttunen, (09) 1734 2988 (kulttuuritilastot)
Katri Soinne, (09) 1734 2778 (kansantalouden tilinpito)
kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

---

Päivitetty 5.3.2009