Julkaistu: 13.10.2017
Kulttuuritoimialojen ja –ammattien työllisyys heikentyi edellisvuodesta
Kulttuuritoimialoilla työllisyys heikentyi noin kolme prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016 ja oli noin 110 000. Eniten työllisyys heikkeni kustannustoiminnassa. Myös kulttuuriammateissa päätyössään toimivien työllisyys heikkeni edellisvuodesta noin neljä prosenttia ja kulttuuriammateissa toimi vuonna 2016 yli 126 000 työllistä.
Kulttuuritoimialojen ja –ammattien työllisyys 2011 - 2016
Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kulttuuriammateissa toimivista huomattavan suuri osuus työskenteli yrittäjinä. Palkansaajina työskenteli 74 prosenttia ja yrittäjinä 26 prosenttia, kun muissa ammateissa osuudet olivat, 87 ja 13 prosenttia. Suurista ammattiryhmistä noin kolmasosa toimittajista ja kirjailijoista sekä arkkitehdeistä työskenteli yrittäjinä.
Tarkemmin eri ammattien yrittäjien osuudesta saa tietoa työssäkäyntitilastosta, joka kuvaa koko väestön työllisyyttä vuoden lopussa ja perustuu lukuisiin rekisteriaineistoihin. Sen mukaan yrittäjien osuus on suuri mm. valokuvaajilla, sisustussuunnittelijoilla, kuvataiteilijoilla, ohjaajilla ja tuottajilla sekä soittimien tekijöillä, koru-,kulta- ja hopeasepillä, saven ja tiilenvalajilla ja dreijaajilla sekä lasinpuhaltajilla, -leikkaajilla, -hiojilla ja –viimeistelijöillä (Työllinen työvoima kulttuuriammateissa työnantajasektorin mukaan.) ).
Pysyvä työsuhde kulttuuriammateissa toimivilla on vain 62 prosentilla kun vastaava osuus muissa ammateissa toimivilla on 73. Ero selittyy yrittäjien suurella osuudella. Määräaikaisena toimi 12 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista ja loput yrittäjinä
Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2016 %
Osa-aikatyössä oli kulttuuriammateissa toimivista 21 prosenttia, kun muissa ammateissa toimivista osa-aikatyötä teki vain 16 prosenttia.
Kulttuuriammateissa toimivien työ on usein projektiluonteista pätkätyötä, ja myös useat samanaikaiset työpaikat ovat tavanomaisia. Useampi kuin yksi työpaikka oli kulttuuriammateissa toimivista noin 9 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista noin 6 prosentilla vuonna 2016.
Keskimääräinen viikkotyöaika on kulttuuriammateissa päätyössä toimivilla hieman lyhyempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Se oli kulttuuriammateissa toimivilla 34 tuntia ja muissa ammateissa toimivilla lähes 36 tuntia.
Sekä kulttuuriammateissa että -toimialoilla on miehiä ja naisia kokonaistasolla lähes yhtä paljon. Miesvaltaisia ammatteja ovat mm. myynti- ja markkinointijohtajat, lähetys- ja audiovisuaaliteknikot, soittimien tekijät ja virittäjät, lasinpuhaltajat, -leikkaajat, -hiojat, ja –viimeistelijät, kaivertajat, etsaajat, painajat, jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekjät.
Naisvaltaisia ammatteja ovat mm. arkisto- ja kirjastotyöntekijät, sisustussuunnittelijat, tanssitaiteilijat ja koreografit sekä taito- ja taideaineiden opettajat (Työllinen työvoima kulttuuriammateissa sukupuolen mukaan) .
Toimialoista mm. sanomalehtien ja muiden lehtien painaminen oli miesvaltainen, kääntäminen ja tulkkaus puolestaan naisvaltainen toimiala.
Kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. Korkea-asteen koulutus oli kulttuuriammateissa toimivista lähes 60 prosentilla, kun osuus muissa ammateissa oli vain 42 prosenttia. Keskiasteen koulutus oli 31 prosentilla kulttuuriammattien työllisistä. Perusasteen jälkeistä koulutusta ei ollut hankkinut 9 prosenttia (Kuvio 3).
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta.
Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2016 %
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työvoima ja työttömyysaste
Kulttuurialan tutkinnon suorittanut työvoima on kasvanut vuodesta 2000 yli kaksinkertaiseksi ja oli 84 167 vuonna 2015. Myös kulttuurialan tutkinnon suorittaneen työvoiman osuus koko tutkinnon suorittaneesta työvoimasta on vuodesta 2000 vuoteen 2015 kasvanut 2,1 prosentista 3,7 prosenttiin.
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on pitkään ollut korkeampi kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työttömyysaste (Kulttuuritilaston talulukkopalvelu, Taulukko 11.6.) .
Kulttuurialan ja muiden koulutusalojen työttömyysaste 2000-2015
Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot: koulutus
Vuonna 2016 taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli 8 412, kun vuonna 2000 heitä oli vain 3 214. Kaikista työttömistä työnhakijoista taidealan ammattilaisia oli 2,4 prosenttia. Peräti 36 prosenttia työttömistä taidealan ammattien työnhakijoista oli kuvataiteilijoita ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.7) .
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista ja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista.
Kulttuurialan ammattiryhmien ansiot
Yksityisellä sektorilla oli vuonna 2015 yli 27 000 kulttuurialan ammateissa toimivaa. Näistä eräissä kulttuurialan ammateissa toimivia naisia oli lähes puolet. Yksityisellä sektorilla näiden kulttuurialan ammattiryhmien keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli 3 574 euroa, miehillä 3 974 ja naisilla 3 151 euroa.
Yli 6 000 euron ansioille ylsivät mainos- ja tiedotusjohtajat. Miehet ansaitsivat keskimäärin 6 552 ja naiset 5 901 euroa. Heikoimmat ansiot, 2 280 euroa oli sisustussuunnittelijoilla (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.9) .
Kuntasektorilla työskenteli 5 448 henkilöä eräissä kulttuurialan ammateissa vuonna 2016. Kultasektorilla keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli 3 036 euroa, miehillä 3 461 ja naisilla 2 928 euroa. Eniten ansaitsivat teatterinjohtajat, keskimäärin 5 144 euroa. Myös kaupunginarkkitehdit pääsivät yli 5 000 euron ansioihin. Alle kahden tuhannen euron ansioille jäivät museoapulaiset, jotka ansaitsivat keskimäärin 1 981 euroa (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.8) .
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen palkkatilastoista.
Lähde: Kulttuuritilasto 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (273,7 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
Päivitetty 13.10.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klt/2016/01/klt_2016_01_2017-10-13_tie_001_fi.html