Julkaistu: 15.6.2021

Kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä väheni vuonna 2020 edellisvuodesta

Työllisyyskehitys oli vuonna 2020 koronapandemian johdosta huono kulttuurialoilla. Vuodesta 2017 jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen erityisesti kulttuuritoimialojen työllisyys heikkeni. Kulttuuritoimialojen työllisyys oli työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2020 noin 111 000 (95 %:n luottamusväli +- 3 300). Pudotusta edellisvuodesta oli noin 5,6 prosenttia (Kuvio 1). Kulttuuriammatissa kulttuuritoimialoilla päätyössä toimivien työllisyys heikkeni vähemmän, noin 2,6 prosenttia, kuin muissa ammateissa kulttuuritoimialoilla toimivien, joiden työllisyys väheni noin 13 prosenttia.

Kulttuuriammateissa toimivien työllisten lukumäärän kehitys on tasaisempi kuin kulttuuritoimialojen. Kulttuuriammateissa toimii myös niin ammatinharjoittajia, freelancereita kuin apurahoilla työskenteleviäkin.

Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskuksen Cuporen julkaiseman kyselytutkimuksen Taiteen ja kulttuurin barometri (Ruusuvirta ym. 2021) tulosten mukaan kolme neljästä kyselyyn vastanneesta taiteilijasta totesi koronavirustilanteen vaikuttaneen taiteelliseen työskentelyynsä. Viidenneksen mukaan pandemialla ei ole ollut vaikutuksia työskentelyyn ja neljä prosenttia ei osannut sanoa, onko pandemialla ollut vaikutuksia.

Taiteenaloittain tarkasteltuna keskimääräistä useammin koronavirustilanteella on ollut vaikutusta esittävien taiteiden ja musiikin alalla. Näiden alojen taiteilijoista valtaosa (91 % ja 90 %) ilmoitti koronatilanteella olleen vaikutusta taiteelliseen työskentelyyn. Myös taiteen moninaisuuden (85 %) ja audiovisuaalisten taiteiden (82 %) edustajat olivat kokeneet keskimääräistä useammin koronatilanteen vaikuttaneen taiteelliseen työskentelyynsä. Harvimmin vaikutuksia olivat kyselyn perusteella kokeneet kirjallisuuden (63 %), visuaalisten taiteiden (71 %) sekä arkkitehtuurin ja muotoilun (71 %) edustajat.

Kuvio 1. Kulttuuritoimialoilla ja –ammateissa päätyössä toimivien työllisyys 2011 – 2020

Kuvio 1. Kulttuuritoimialoilla ja –ammateissa päätyössä toimivien  työllisyys 2011 – 2020
Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Yrittäjänä toimiminen ja osa-aikatyö on yleistä kulttuuriammattilaisilla

Kulttuuriammateissa toimivista huomattavan suuri osuus työskenteli yrittäjinä vuonna 2020. Palkansaajina työskenteli 72 prosenttia ja yrittäjinä 28 prosenttia, kun muissa ammateissa osuudet olivat noin 87 ja 13 prosenttia (Kuvio 2).

Pysyvä työsuhde kulttuuriammateissa toimivilla on vain 61 prosentilla, kun vastaava osuus muissa ammateissa toimivilla on 74. Ero selittyy pääosin yrittäjien suurella osuudella. Määräaikaisena toimi lähes 12 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista ja loput lähes 28 prosenttia yrittäjinä. Muissa ammateissa toimivilla määräaikaisia oli lähes 13 prosenttia, mutta yrittäjiä vain vajaat 13 prosenttia.

Kuvio 2. Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivilla vuonna 2020 %

Kuvio 2. Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivilla vuonna 2020 %

Osa-aikatyö oli kulttuuriammateissa huomattavasti yleisempää kuin muissa ammateissa. Se oli vuonna 2020 noin 24 prosentilla kulttuuriammateissa toimivista, kun muissa ammateissa osa-aikatyötä teki vain noin 16 prosenttia.

Kuvio 3. koko- ja osa-aikaisten osuus kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2020, %

Kuvio 3. koko- ja osa-aikaisten osuus kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2020, %

Kulttuuriammateissa toimivien työ on usein projektiluonteista pätkätyötä ja myös useat samanaikaiset työpaikat ovat tavanomaisia. Useampi kuin yksi työpaikka oli kulttuuriammateissa toimivista noin 10 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista noin kuudella prosentilla vuonna 2020.

Keskimääräinen viikkotyöaika on kulttuuriammateissapäätyössä toimivilla lyhyempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Se oli kulttuuriammateissa toimivilla noin 32 tuntia ja muissa ammateissa toimivilla yli 35 tuntia vuonna 2020.

Sekä kulttuuriammateissa, että -toimialoilla oli vuonna 2018 miehiä ja naisia kokonaistasolla lähes yhtä paljon. Kulttuuriammateissa naisia oli lähes 54 prosenttia ( https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__klt__klt/statfin_klt_pxt_11yl.px/ ).

Miesvaltaisia ammatteja ovat mm. myynti- ja markkinointijohtajat (miehiä 73 prosenttia vuonna 2018), lähetys- ja audiovisuaaliteknikot (82 prosenttia), painajat (78 prosenttia).

Naisvaltaisia ammatteja ovat mm. arkiston- (70 prosenttia) ja kirjastotonhoitajat (80 prosenttia ), kirjastotyöntekijät (77 prosenttia) ja museoalan erityisasiantuntijat (77 prosenttia), sisustussuunnittelijat (85 prosenttia) sekä tanssitaiteilijat ja koreografit (71 prosenttia) ( https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__klt__klt/statfin_klt_pxt_11yl.px/ ).

Kulttuurialan ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja

Kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. Korkea-asteen koulutus oli kulttuuriammateissa toimivista noin 57 prosentilla, kun osuus muissa ammateissa oli noin 47 prosenttia. Toisen asteen koulutus oli noin 35 prosentilla kulttuuriammattien työllisistä ja lähes 47 prosentilla muissa ammateissa toimivilla. Perusasteen jälkeistä koulutusta ei ollut lähes kahdeksalla prosentilla kulttuuriammateissa toimivista (Kuvio 4).

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta.

Kuvio 4. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2020 %

Kuvio 4. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2020 %

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen

Tilastokeskus on uudistanut kulttuurialan koulutuksen tilastointia. Luokittelu perustuu kansallisesta koulutusluokituksesta 2016 (https://stat.fi/fi/luokitukset/koulutus/) valittuun kokonaisuuteen. Aiemmin kulttuuritilastojen taulukoissa käytettiin opetushallinnon koulutusalaluokitusta (ks. tarkemmin Kulttuurialan koulutus ).

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen on pitkään ollut korkeampi kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työttömyysaste. Vuonna 2019 työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen oli kulttuurialalta valmistuneista 13,9 prosenttia, kun kaikilta muilta aloilta pois lukien lukiokoulutus, työttömiä oli 8,7 prosenttia (Kulttuuritilaston tietokantataulukko http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__klt__klt/statfin_klt_pxt_123w.px/ ).

Kuvio 5. Kulttuurialalta ja kaikilta koulutusaloilta pl. lukiokoulutus valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen 2007-2019 (%)

Kuvio 5. Kulttuurialalta ja kaikilta koulutusaloilta pl. lukiokoulutus valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen 2007-2019 (%)
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilasto

Taidealan ammattien työttömät työnhakijat

Vuonna 2020 taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 8 717, noin 2 670 enemmän kuin edellisvuonna. Kuvataiteilijoita oli yli 34 prosenttia kaikista työttömistä taidealan ammattien työnhakijoista. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen keskiarvo taidealojen työttömistä työnhakijoista oli 8 481, näistä 625 oli lomautettuina. Graafisten suunnittelijoiden ja muusikoiden osuudet työttömistä työnhakijoista ylittivät 16 prosenttia ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.7 ).

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista.

Kuvio 6. Taideammattien työttömät työnhakijat neljännesvuosittain 2019Q1– 2021Q1

Kuvio 6. Taideammattien työttömät työnhakijat neljännesvuosittain 2019Q1– 2021Q1
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kulttuurialan ammattiryhmien ansiot

Yksityisen sektorin kokoaikaisia kuukausipalkkaisia oli Palkkarakennetilaston mukaan 743 122 vuonna 2019. Kulttuurialan ammateissa yksityisen sektorin palkansaajia oli yli 28 000, lähes neljä prosenttia.

Yli 6 700 euron ansioille ylsivät mainos- ja tiedotusjohtajat. Miehet ansaitsivat keskimäärin runsaat 7 113 ja naiset 6 410 euroa. Heikoimmat ansiot yksityisellä sektorilla, noin 2 173 euroa oli tekstiili-, nahka- yms. käsityötuotteiden tekijöillä ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.9 ).

Kuntasektorilla työskenteli vuonna 2020 356 811 henkilöä, joista lähes 5 300 toimi kulttuurialan ammateissa. Kuntasektorilla keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli noin 3 250 euroa. Kulttuurialan ammateissa se oli keskimäärin noin 2 920 euroa. Eniten ansaitsivat teatterinjohtajat, keskimäärin noin 5 560 euroa. Myös kaupunginarkkitehdit pääsivät lähes 5 200 euron ansioihin. Kahden tuhannen euron ansioille jäivät museoapulaiset, jotka ansaitsivat keskimäärin 2 024 euroa ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.8 ).

Lähteet:

Tilastolähteet:
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto
Tilastokeskus: Koulutustilasto
Työ ja elinkeinoministeriö: Työttömät työhakijat ja lomautetut
Muut lähteet:
Ruusuvirta, Lahtinen, Rensujeff, Kurlin Niiniaho (2021). Taiteen ja kulttuurin barometri 2020, Cuporen verkkojulkaisuja 67, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.


Lähde: Kulttuuritilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (332,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2020/01/klt_2020_01_2021-06-15_tie_001_fi.html