Etusivu > Tilastot > Kuntasektorin palkat > 2017 > Tuntipalkkaiset työskentelevät aika- tai urakkapalkalla

Tuntipalkkaiset työskentelevät aika- tai urakkapalkalla

Säännöllisen työajan keskituntiansion mediaani työaikalisin oli tuntipalkkaisilla 14,67 euroa vuonna 2017. Tuntipalkkaisten säännöllisen työajan keskituntiansio sisältää aikatyön ja urakkatyön ansiot, ilta- ja yötyölisät, vuoro- ja lauantaityökorotuksen sekä sunnuntaityökorotuksen.

Kuvio 6. Säännöllisen työajan keskituntiansion mediaani kuntasektorilla työaikalisin vuosina 2016 ja 2017

Tuntipalkkaisten sopimuksen mukaiset palkkaustavat ovat aikapalkka ja urakkapalkka. Tuntipalkkaisen henkilön säännöllisen työajan keskituntiansioon voi sisältyä sekä aikapalkkaa että urakkapalkkaa, sillä osalle palkansaajista tulee ansioita molemmista palkkaustavoista. Valtaosa tuntipalkkaisista työskenteli kuitenkin pelkällä aikapalkalla, lähes 6 200 henkilöä. Näistä noin 390 henkilöllä oli myös urakkapalkkaa. Pelkästään urakkapalkalla työskenteleviä aineistossa oli noin 380 henkilöä.

Kuvio 7. Lukumäärä osuudet palkkaustavan mukaan

Ammattiluokittain tarkasteltuna tuntipalkkaisten suurin ryhmä oli ‘7115 kirvesmiehet ja rakennuspuusepät’. Seuraavaksi suurimmat ammattiluokat olivat ‘61132 puutarha- ja kasvihuonetyönjohtajat ja - työntekijät’ ja ‘5153 kiinteistöhuollon työntekijät’.

Taulukko 1. Kuntasektorin tuntipalkkaisten lukumäärät ja säännöllisen työajan keskituntiansion mediaanit ammattiluokittain 2017

Ammattiluokitus 2010	Lkm	€/h
Yhteensä	7 402	14,67
2 Erityisasiantuntijat	5	..
3 Asiantuntijat	437	15,78
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät	53	15,22
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät	1 125	14,46
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.	1 178	13,44
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät	2 285	15,44
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät	1 007	14,51
9 Muut työntekijät	1 277	14,18

Kuntasektorilla oli tuntipalkkaisia vuonna 2017 noin 7 400. Valtaosa (85%) tuntipalkkaisista oli miehiä. Yleisimmät ammattinimikkeet miehillä olivat kirvesmies, kuorma-autonkuljettaja ja putkiasentaja kun naisten vastaavat olivat puistotyöntekijä, puutarha-apulainen ja liikuntapaikanhoitaja.

Kuvio 8. Yleisimpien kuntasektorin tuntipalkkaisten ammattien palkat miehillä ja naisilla

Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen arvioiminen haastavaa tuntipalkkaisilla

Vuoden 2017 helmikuussa voimaan astuneen kilpailukykysopimuksen vaikutuksen arvioiminen tuntipalkkatilastoon on haastavaa muutamien tilaston erityispiirteiden takia. Arviointia vaikeuttavat vuosittain vähenevä henkilöstö sekä tilastoon ilmoitettujen palkkajaksojen vaihtelevat pituudet. Lisäksi ne ansio- ja tuntikäsitteet, joista kilpailukykysopimuksen vaikutus olisi parhaiten nähtävissä (tehdyt tunnit ja palkallisen vapaan ansio), sisältävät muita palkan ja tuntien eriä, joiden mukanaolo hankaloittaa arviointia entisestään.

Tarkastellaan työajan pidentymistä tehtyjen tuntien perusteella. Tehdyt tunnit lasketaan henkilölle aikatyön ja urakkatyön ilmoitetuista tunneista. Tehtyjen tuntien määrä kasvoi keskimäärin 4 % vuonna 2017. Tarkemmin tarkasteltuna aikatyön tunnit olivat kasvaneet ja urakkatyön tunnit laskeneet verrattuna edelliseen vuoteen. On kuitenkin syytä huomioida, että aikatyön ja urakkatyön tehdyn työajan määrä voi vaihdella kunnissa vuosittain, joten arviointi kilpailukykysopimuksen kannalta katsottuna ei ole yksiselitteinen.

Kuvio 9. Kuntasektorin tuntipalkkaisten tehtyjen tuntien määrä keskimäärin henkilöä kohden palkkaryhmissä

Palkallisen vapaan ansioissa näkyy hienoista laskua (4 %). Tuntipalkkaisilla palkallisen vapaan ansioon lasketaan mukaan vuosiloman, sairausloman, koulutuksen, 50- ja 60-vuotispäivän, lapsen äkillisen sairastumisen, lapsen syntymään liittyvä tms. ajalta maksettu palkka. Joten suoranaista vaikutusta kilpailukykysopimuksen osalta lomarahojen vähennykseen on vaikeaa varmuudella arvioida.

Kuvio 10. Palkallisen vapaan ansio keskimäärin henkilöä kohden palkkaryhmissä

Lähde: Kuntasektorin palkat 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Maija Lahtinen 029 551 3645, Eeva-Liisa Petäjä 029 551 3450, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 3.5.2018