Etusivu > Tilastot > Kuntasektorin palkat > 2019 > Laatuseloste: Kuntasektorin palkkatilasto

Laatuseloste: Kuntasektorin palkkatilasto

• 1 Tilastotietojen relevanssi
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kuntasektorin ansiotiedot sekä tietoja toimipaikoista tiedustellaan vuosittain kunnilta ja kuntayhtymiltä. Tiedustelun vastauksista laaditaan kuntasektorin palkkatilasto. Tiedustelun piiriin kuuluvat ne kuntien ja kuntayhtymien kuukausi- ja tuntipalkkaiset henkilöt, joilla on ollut palvelussuhde kyseiseen työnantajaan lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Toimipaikkojen tietoja sekä henkilöstön lukumäärätietoja toimipaikoittain käytetään myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa sekä yritysrekisterissä. Tiedustelun sisältö pyritään pitämään samana vuosittain, jotta tiedot säilyttävät vertailtavuutensa.

Tiedustelun tietosisältö on tilaston tuottamiseen liittyviltä olennaisilta kohdiltaan seuraava:

• sukupuoli

• henkilötunnus

• työnantaja

• toimipaikka

• palvelussuhteen luonne

• ammattinimike

• sopimusala

• säännöllinen viikkotyöaika

• palveluksessa oloaika kunnassa

• palkkahinnoittelu

• kokemus-, palvelu-, ammattiala-, tai henkilökohtaisen lisän saajien lukumäärä

• työehtosopimuksen mukainen varsinainen palkka

• tehtäväkohtainen palkka (peruspalkka)

• maksetut palkanlisät, korvaukset: tiedot palkanlisästä, maksetusta määrästä ja työtunneista, mikäli lisä on tuntiperusteinen

• palkkauksen täysimääräisyys, osa-aikaisuus tai osapalkkaisuus

• lomaraha

Tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta tiedustellaan myös aikatyön ja urakkatyön tehdyt tunnit, vastaavat palkat sekä tehdyt työtunnit yhteensä; keskituntiansiot on laskettu tehtyä työtuntia kohti.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa on yhteenveto käytetyistä luokituksista:

Toimialaluokitus:  Kunnat ilmoittavat toimipaikkojen toimialatiedot Toimialaluokituksen 2008 mukaisesti.

Ammattiluokitus:  Vuodesta 2010 lähtien tilastossa on käytetty Ammattiluokitus 2010, joka noudattaa kansainvälistä ISCO-08 -luokitusta. Kevan ylläpitämät ammatti- ja virkanimikkeet luokitellaan ammattiluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa ylläpidettävän luokitusavaimen avulla.

Koulutusluokitus:  Henkilöiden koulutuksen luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen koulutusluokitusta . Se noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 2011 koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Aineiston palkansaajien koulutustiedon täydennyksessä käytetään Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä, johon kerätään tiedot tutkinnon suorittajista. Mikäli palkansaajalla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutustieto puuttuu rekisteristä, niin henkilö sijoitetaan koulutusasteeltaan perusasteelle. Tieto ulkomailla suoritetuista tutkinnoista on puutteellinen, joten valtaosa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista puuttuu rekisteristä.

Lisätietoja Tilastokeskuksen luokituksista: http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/index.html

Käsitteet

Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.

Kokonaisansio sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi yli- ja lisätyöpalkat, päivystys- ja varallaolokorvaukset sekä muut ei-säännöllisesti maksetut lisät. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Tuntipalkkaisille työntekijöille on laskettu säännöllisen työajan ansio ja kokonaiskeskituntiansio, joissa tuntijakajana on tehdyt työtunnit.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Tämä tunnusluku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo eli esimerkiksi ansio, jonka alittaa 50 % palkansaajista. Mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, kun aineistossa on suuresti poikkeavia havaintoja.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, ... , 90 % tapauksista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 % palkansaajista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 % palkansaajista.

1.3 Lait ja asetukset

Tietojenantamisvelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tietoja luovutetaan vain tilasto- ja tutkimustarkoituksiin. KT Kuntatyönantajilla on lain 254/1993 perusteella oikeus saada kunnilta ja kuntayhtymiltä yksilökohtaisia tietoja työmarkkinaneuvottelujen edellyttämää selvitystoimintaa varten. Tilastokeskus voi antaa tietojen käyttöluvan myös kunnille, kuntayhtymille ja järjestöille tilastolain (280/2004) nojalla. Kunnat ja kuntayhtymät saavat oman aineistonsa suojaamattomana. Muusta aineistosta poistetaan henkilön, työnantajan ja toimipaikan tunnisteet.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilastokeskus kerää ansiotiedot kuntien kuukausi- ja tuntipalkkaisista palkansaajista, jotka olivat kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedustelussa ovat mukana kokoaikaiset, osa-aikaiset ja sivutoimiset palkansaajat. Palvelussuhteen luonteen mukaisesti kohdejoukko jakautuu vakinaisiin, määräaikaisiin, työllistettyihin, harjoittelijoihin ja oppisopimussuhteisiin työntekijöihin. Tiedustelun ulkopuolelle kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä jäävät perhehoitajat ja omaishoitajat, sivutoimiset tuntiopettajat sekä työmarkkinatuen mukaisesti tehdyllä työharjoittelusopimuksella palkatut.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedustelu kattaa koko kuntasektorin henkilöstön. Joinakin vuosina tiedot voivat jäädä saamatta muutamalta työnantajalta. Kato on tällöin henkilöstön osalta n. 1–2 prosenttia.

Tilaston tietoja on korjattu ja tilasto on julkistettu uudelleen 26.5.2020. Korjatut ansiot ovat korkeammat kuin aiemmin julkaistut tiedot: yleisellä tasolla tarkasteltuna ero on enintään kymmenen euroa. Tarkemman tason tiedoissa, esimerkiksi ammattikohtaisissa tiedoissa, erot ovat pääsääntöisesti muutamia kymmeniä euroa aiemmin julkaistuihin tietoihin nähden. Lisäksi tilastossa olevien koko- ja osa-aikaisten palkansaajien lukumäärät ovat korjauksen jälkeen hieman pienemmät.

Vuodesta 2014 lähtien on tietosuojakäytänteitä tarkennettu. Mikäli muuttujan kohdalla oleva tieto perustuu alle kolmen työnantajan tietoihin, sitä ei julkisteta. Samoin menetellään, mikäli tieto perustuu yli 80-prosenttisesti yhden työnantajan tietoihin.

Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, niin palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä (..). Jos henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva ( - ). Lisäksi, jos yhden luokan suuruus on 1–3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot tietosuojasyistä.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kuntasektorin palkkatilasto on vuositilasto ja tilaston viiteajankohta on lokakuu. Tilasto valmistuu toukokuussa. Julkaistut tiedot ovat lopullisia.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kuntasektorin palkkatilastot julkaistaan HTML-muodossa, pdf-julkaisuna sekä StatFin-tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.stat.fi/til/ksp/ . Tilaston tiedonkeruusivuilta löytyvät tiedustelun täyttöohjeet ja luokitukset http://www.stat.fi/keruu/kupa/

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Kuntasektorin palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1973 lähtien.

Vuonna 2007 kuntasektorin ansiolaskentaa muutettiin siten, että opettajille laskettiin viikkoylitunneista muodostuvat ansiot säännöllisen työajan ansioksi. Säännöllisen työajan ansiot eivät täten ole opettajilla vertailukelpoisia tätä aiempien vuosien vastaaviin. Tämä muutos vaikuttaa myös kyseisen ansion keskiarvoihin koko kuntasektorilla.

Vuonna 2014 on muutaman palkkatekijän sijoittumista eri ansiokäsitteisiin tarkistettu. Tämä korjaus aiheuttaa opettajilla noin 0,5 prosentin nousun ja siten koko kuntasektorilla noin 0,1 prosentin nousun säännöllisen työajan ansioissa verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Vuodesta 2015 alkaen kuntasektorin palkkatilaston ammattiluokitus on tehty Työssäkäyntitilastossa. Muutos näkyy kuntasektorin palkkatilastossa vuonna 2015  noin 27 000 palkansaajan luokituksessa, josta osa oli luokituksen tarkentumisia karkeammalta tasolta. Suurimmat muutokset olivat ammattiluokituksen 2-numerotasolla seuraavissa ammateissa: 53 (-4400) eli hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijät, josta siirtyi palkansaajia lähinnä ammattiluokkaan 91 (+4100) eli siivoojiin, kotiapulaisiin ja muihin puhdistustyöntekijöihin.

Kuntasektorin palkkatilaston vuosien 2014 ja 2015 ammattiluokitukset eivät siten ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Kuntasektorin palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste '4 Erikoisammattikoulutusaste'. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.

Kuntasektorin palkkatietoja käytetään ansiotasoindeksin laskennassa. Ansiotasoindeksi on palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi. Kuntasektorin palkkatilaston tietoja julkaistaan lisäksi palkkarakennetilastossa.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kuntien palkansaajien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi työssäkäyntitilastossa (rekisteripohjainen vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto, otostutkimus). Rajauksista ja keruumenetelmistä johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia

Lähde: Kuntasektorin palkat 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Udd (kuukausipalkat) 029 551 3522, Terhi Öberg (tuntipalkat) 029 551 3566, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 26.5.2020