Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2009 > vuosikatsaus > 4. Tapaturma-, alkoholi- ja dementiakuolleisuus maakunnittain 2009

4. Tapaturma-, alkoholi- ja dementiakuolleisuus maakunnittain 2009

Kuolemansyiden alueittaista vertailua vaikeuttavat erot alueiden ikärakenteissa, pienten alueiden pienet tapausmäärät ja vuosittaiset satunnaisvaihtelut. Tässä julkaisussa on laskettu kuolleisuuslukuja sataatuhatta kohti ikäryhmittäin ja verrattu erikseen työikäisten kuolleisuutta ja yli 65-vuotiaiden kuolleisuutta, jolloin alueen ikärakenteen vaikutus on vähäinen.

Työikäisten (15–64-vuotiaat) tapaturmakuolleisuus oli Suomessa vuonna 2009 keskimäärin 31 henkilöä sataatuhatta henkeä kohden. Tässä luokittelussa alkoholimyrkytyksiä ei ole luettu tapaturmiin, vaan ne on luokiteltu alkoholiperäisiin kuolemiin. Korkein tapaturmakuolleisuus oli Etelä-Karjalassa, lähes 50 henkilöä sataatuhatta kohden ja Satakunnassa, 46 henkilöä sataatuhatta henkeä kohden. Satakunnassa sekä liikenneonnettomuuksien että kaatumistapaturmien määrä oli suurempi kuin muualla maassa. Etelä-Karjalassa erityisesti kuolleisuus lääkemyrkytyksiin oli koko maata suurempaa. Pienin tapaturmakuolleisuus oli Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (ent. Vaasan rannikkoseutu).

Kuvio 4. Työikäisten (15–64-vuotiaat) tapaturmakuolleisuus maakunnittain 2009

Kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin (alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset) työikäisillä on ollut viime vuodet samaa suuruusluokkaa. Koko maassa se oli vuonna 2009 noin 46 henkilöä 100 000 henkeä kohden. Alkoholikuolleisuus oli selvästi korkeinta Kymenlaaksossa, seuraavaksi Etelä-Karjalassa. Pienintä se oli Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (Kuvio 5).

Kuvio 5. Työikäisten (15–64) kuolleisuus alkoholiperäisiin kuolemansyihin maakunnittain 2009

Suomessa 17 prosenttia väestöstä on yli 64-vuotiaita. Vanhin väestö on Etelä-Savossa, jossa 22,5 prosenttia väestöstä on täyttänyt 65 vuotta. Seuraavina tulevat Etelä-Karjala, Kainuu, Satakunta ja Kymenlaakso, joissa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli noin 20 prosenttia. Dementiakuolleisuus oli selvästi suurinta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, 750 henkilöä 100 000 kohden. Seuraavana on useita maakuntia, joissa se oli 650 henkilöä 100 000 kohden: Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala. Matalin dementiakuolleisuus oli Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Suomalaisten yleisin kuolemansyy, iskeeminen sydäntauti (sepelvaltimotauti) oli yleisin Kainuussa. Pienintä se oli Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.

Kuvio 6. 65+ -vuotiaiden dementiakuolleisuus maakunnittain 2009

Tietoja maakunnittaisesta kuolleisuudesta on tämän julkaisun liitetaulukoissa 2 ja 3 sekä lisäksi kuolleiden määrät kuolemansyittäin ovat tietokantataulukoissa.

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Irmeli Penttilä (09) 1734 3253, Helena Korpi (09) 1734 3605, Ulla Arkkio (09) 1734 3757, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.2.2011