1. Kuolemansyiden muutokset 1936–2010
Vuonna 1936 kuolleiden määrä oli 49 124 henkilöä ja vuonna 2010 samaa luokkaa eli 50 910. Väestömäärä oli vuonna 1936 huomattavasti pienempi kuin nyt – väkiluku oli Suomessa 3,6 miljoonaa, kun se nyt on noin 5,4 miljoonaa. Kuolleisuus oli siis huomattavasti suurempi, kun ihmiset kuolivat nuorempana ja lapsikuolleisuus oli vielä melko suurta.
Kuvioon 1 on valittu muutamia vuoden 1936 kuolemansyitä ja vastaavat luvut vuodelta 2010. On huomattava, että kuolemansyiden luokitukset ovat muuttuneet useaan kertaan vuosien varrella ja sen vuoksi kaikkia kuolemansyyryhmiä ei voi vertailla keskenään. 1) Kuvioon 1 on valikoitu kuolemansyyryhmiä, joita voi vertailla suuntaa-antavasti.
Kuvio 1. Kuolleisuus eräisiin kuolemansyihin keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden vuosina 1936 ja 2010
Suurin muutos väestön kuolemansyissä 75 vuoden aikana on ollut tuberkuloosin häviäminen. Tuberkuloosi aiheutti 1930-luvun lopulla jopa 16 prosenttia kaikista kuolemista. 2000-luvulla kaikkien tartuntatautikuolemien (joihin tuberkuloosikin kuuluu) osuus kaikista kuolemista oli enää vajaa prosentti. Kuolleisuus verenkiertoelinten tauteihin on lisääntynyt hieman samalla aikavälillä, noin 350 kuolemasta 380:een 100 000 henkeä kohden. Myös kuolleisuus kasvaimiin on lisääntynyt noin 110:stä noin 220:een 100 000 henkeä kohden. Kuolleisuus ruoansulatuselinten tauteihin on puolestaan pysynyt melko samantasoisena vuosikymmenien aikana.
Alle 1-vuotiaana kuoli vuonna 1936 vielä 4 500 lasta, kun vuonna 2010 määrä oli enää 138. Tapaturma- ja itsemurhakuolleisuuden taso ei eronnut merkittävästi nykyisestä (ks. myös luvut 4, 5 ja 6 myöhemmin tässä julkaisussa).
1) Kuolemansyytilastoja on kerätty Suomessa jo vuodesta 1749 alkaen. Kuolemansyyluokitukset ovat kuitenkin vaihdelleet vuosien kuluessa niin paljon, että luotettavien aikasarjojen tuottaminen ei ole mahdollista koko tältä ajanjaksolta. Vuonna 1936 otettiin käyttöön uusi kuolemansyynimistö, ja kuolemansyiden toteaminen siirrettiin seurakuntien sijaan lääkäreiden tehtäväksi. Tämän uudistuksen vuoksi tämän julkaisun aikasarjat alkavat vuodesta 1936. Joistakin kuolemansyyryhmistä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tuottaa aikasarjaa 1936 lähtien, koska tautiluokitukset ovat muuttuneet myös tämän jälkeen. Siksi muutamista kuolemansyistä esitetään tietoa alkaen vuodesta 1969. Nykypäivänä kaikki kuolemansyyt ovat lääkärin ilmoittamia, mutta esimerkiksi vuonna 1936 kolmannes kuolemansyistä perustui omaisten tai muiden henkilöiden kertomuksiin. Tästä syystä tuon ajan lukuihin voi suhtautua enemmänkin suuntaa-antavina. Kuolemansyytietoja varhaisemmilta vuosilta on Kuolemansyytilastojulkaisuissa, joita on digitoitu ja siirretty Kansallisarkiston Doria-tietokantaan (http://www.doria.fi/handle/10024/67158).
Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen (09) 1734 3273, Helena Korpi (09) 1734 3605, Irmeli Penttilä (09) 1734 3253, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 16.12.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2010,
1. Kuolemansyiden muutokset 1936–2010
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_002_fi.html