Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2014 > 2. Sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan

2. Sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan

Vuonna 2014 kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Näiden merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 46 prosentista 37 prosenttiin. Samanaikaisesti miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt yli 40 prosenttia (liitekuvio 4).

Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt Suomessa huomattavasti. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 2014 yhä joka viidennen kuoleman ja sepelvaltimotautiin kuoli yli 10 000 henkeä. Näistä miehiä oli hieman yli puolet. Tautiin kuolleet ovat aiempaa vanhempia. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista oli työikäisiä lähes neljä kymmenestä, kun vuonna 2014 vain yksi kymmenestä. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 78 ja 87 vuotta.

Kuviossa 2 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 40 vuoden aikana. Vuonna 2014 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla.

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2014 ne aiheuttivat lähes joka neljännen kuoleman. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä yli kymmenen prosenttia ja naisten hieman vähemmän, 6 prosenttia (liitekuvio 5). Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä edelleen keuhkosyöpä ja naisilla rintasyöpä. Vuonna 2014 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 1 400 miestä ja 800 naista. Miehillä keuhkosyöpäkuolleisuus on supistunut 1980-luvun alusta lähtien. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on sen sijaan samanaikaisesti kasvanut hitaasti (kuvio 3).

Kuvio 2. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2014

Kuvio 3. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 1971–2014

Rintasyöpä oli naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2014 naisilla oli rintasyöpäkuolemia kaikkiaan 813 eli 29 kuolemaa 100 000 naista kohti. Rintasyöpään menehtyneistä joka kolmas oli alle 65-vuotias. Työikäisiä naisia kuoli lähes yhtä paljon rintasyöpään kuin alkoholiperäisiin syihin. Rintasyöpään kuolleiden kokonaismäärä vaihtelee vuosittain ja vuonna 2014 määrä oli samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin. Ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt lähes ennallaan 70-luvulta lähtien, mutta viime vuosien ikävakioidut luvut näyttävät rintasyöpäkuolleisuuden olevan kuitenkin hitaasti vähenemässä (kuvio 4).

Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2014 eturauhassyöpään kuoli 859 miestä eli hieman enemmän kuin naisia kuoli rintasyöpään. Miesten eturauhassyöpäkuolleisuus onkin lähes samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuus eli 32 kuolemaa 100 000 miestä kohti.

Eturauhassyöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy; useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt selvästi 2000-luvulla, vaikka eturauhasyöpään kuolleiden määrä on kasvanut 1990-luvulta.

Kuvio 4. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2014

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.12.2015