Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2014 > 4. Alkoholikuolleisuus väheni edelleen

4. Alkoholikuolleisuus väheni edelleen

Alkoholin käyttöön liittyvä kuolleisuus kasvoi Suomessa suhteellisen tasaisesti 1980-luvulta lähtien aina vuoteen 2003, jonka jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi muutamassa vuodessa noin neljänneksellä. Vuodesta 2008 alkanut alkoholikuolleisuuden hidas lasku jatkui vuonna 2014. Vuonna 2014 alkoholikuolleisuus oli pienempää kuin kymmenen vuotta aiemmin. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2014 runsaat 1 800 henkeä, joista miehiä oli 1 400 ja naisia 400.

Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus 2000-luvulla. Vuodesta 2007 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna 2014 kokonaiskulutus oli 9,3 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohden (THL 2015). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 2009–2014 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista.

Alkoholiperäisiin kuolemansyihin on kerätty yhteen useita alkoholiperäisiä tauteja sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytysten osuus alkoholikuolemista on pienentynyt kymmenessä vuodessa 26 prosentista 15 prosenttiin. Alkoholimyrkytyksiin kuoli 275 henkilöä vuonna 2014 ja heistä 79 prosenttia oli miehiä.

Kuolemansyyryhmän merkitys on pienempi kuin kasvaimien tai verenkiertoelinten pääryhmien. Alkoholiperäisiin syihin kuolee kuitenkin edelleen enemmän työikäisiä kuin yksittäisiin kasvaintyyppeihin tai iskeemisiin sydäntauteihin. Alkoholi on mukana myös monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä.

Kuvio 6. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 1971–2014

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio 7). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naiset ovat alkoholitilastoissa jäljessä, mutta naistenkin alkoholikuolleisuus on noussut tasaisesti jo usean vuosikymmenen ajan seuraten miesten alkoholikuolleisuutta.

Alkoholiin kuolleet ovat yhä vanhempia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut nuorempia ikäryhmiä huomattavasti nopeammin ja on lähes puolitoistakertaistunut. Alkoholiin kuolleista suurin osa eli lähes seitsemän kymmenestä on edelleen työikäisiä. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Kymmenessä vuodessa yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä, 17 prosentista 32 prosenttiin. Vuonna 2014 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden miesten keski-ikä oli 59 vuotta ja naisten 62 vuotta.

Vuonna 2014 alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemista oli neljä prosenttia. Alkoholiperäiset kuolemansyyt ovat keski-ikäisille yleisempiä kuolemansyitä kuin eläkeikäisille, koska nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus on kokonaisuudessaan vanhempia ikäryhmiä selvästi pienempää. 45–54-vuotiaina kuolleista miehistä alkoholi oli joka neljännen eli 26 prosentin kuolemansyy ja 65–74 -vuotiailla huomattavasti harvemman eli 5 prosentin.

Peruskuolemansyyn lisäksi alkoholi liittyy moneen tapaturmaiseen kuolemaan myötävaikuttavana tekijänä. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa.

Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 1971–2014

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.12.2015