Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2015 > 1. Kuolemansyyt 2015

1. Kuolemansyyt 2015

Vuonna 2015 kuolleita oli yhteensä 52 300, joista miehiä oli 25 900 ja naisia 26 400. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakaumassa. Kuolleet ovat yhä vanhempia: kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli 400. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 76 vuotta, kun 10 vuotta sitten keski-iät olivat 82 ja 73 vuotta.

Kuolleiden ikärakenteesta johtuen vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa. Vuonna 2015 suomalaisten kuolemista 37 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 24 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti noin viidenneksen kaikista kuolemista. Miesten yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpämuodot olivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisten vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 8 600 henkeä, mikä oli 16 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka viides ja miesten joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuolee dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa sukupuolten välillä ei näy selkeää eroa (kuvio 5).

Alkoholiperäisiin syihin ja itsemurhiin kuolleita edellisvuotta vähemmän

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2015 vajaat 1 700 henkeä, mikä on lähes 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemista oli 3 prosenttia. Suurin osa (kolme neljästä) kuolleista oli miehiä. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut, kun vastaavasti nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vähentynyt. Alkoholiperäisiin syihin kuolleet ovat yhä vanhempia: mediaanikeski-ikä kuollessa oli miehillä ja naisilla 61 vuotta.

Vuoden 2015 aikana 731 henkilöä teki itsemurhan, mikä on noin 60 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt lähes yhtäjaksoisesti (kuvio 10). Vuonna 2015 itsemurhakuolleisuus oli lähes 30 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Itsemurhan tehneiden miesten mediaanikeski-ikä oli 48 vuotta ja naisten 51 vuotta. Joka kymmenes itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotias ja joka viides yli 65-vuotias.

Vuonna 2015 tapaturmaisesti menehtyneitä oli lähes 2 200 henkeä eli 4 prosenttia kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleita oli 65 vähemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmakuolemien määrä on hitaasti ja lähes yhtäjaksoisesti pienentynyt vuodesta 2004, jolloin tapaturmiin kuoli 2 600 henkilöä.

Työikäisistä naisista lähes puolet kuoli kasvaimiin

Suomessa kuolee vuosittain yhä vähemmän työikäisiä (15–64-vuotiaita). Vuonna 2015 heitä kuoli 8 200, mikä on 16 prosenttia kaikista kuolleista. Työiässä kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta lähes 500 hengellä. Työikäisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus onkin pienentynyt kymmenessä vuodessa noin neljänneksen.

Joka viides vuoden aikana kuolleista miehistä oli työikäinen ja naisista joka kymmenes. Työikäisten miesten kuolleisuus on edelleen yli kaksinkertaista naisiin verrattuna, vaikka miesten kuolleisuus on pienentynyt hieman nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin. Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisistä naisista kuoli kasvaimiin peräti 45 prosenttia. Verenkiertoelinten sairaudet ovat naisilla suhteellisesti vähentyneet: niiden osuus kuolemista oli vain 15 prosenttia vuonna 2015, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli lähes neljännes. Työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä on edelleen suurempi kuin kasvaimien. Naisten yleisin kuolemaan johtava syöpälaji oli rintasyöpä, joka aiheutti lähes joka kymmenennen työikäisen naisen kuoleman. Työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä.

Alkoholiperäisiin syihin työikäisistä kuoli yli 1 100 eli 14 prosenttia työikäisenä kuolleista. Työikäisiä miehiä kuoli alkoholiperäisiin syihin 3,5 kertaa enemmän kuin naisia. Joka seitsemäs työikäinen mies ja joka kymmenes nainen menehtyi alkoholiperäisiin kuolemansyihin. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta ja oli vuonna 2015 samalla tasolla kuin 1990-luvulla.

Taulukko 1. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 2015

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%
04–22 Kasvaimet	2 513	1 360	1 153	31	24	45
27–30 Verenkiertoelinten sairaudet	1 856	1 474	382	23	26	15
31–35 Hengityselinten sairaudet	190	129	61	2	2	2
41 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	1 118	872	246	14	15	10
42–49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	750	606	144	9	11	6
50 Itsemurhat	570	441	129	7	8	5
Muut kuolemansyyt	1 192	752	440	15	13	17
01–54 Kuolleita yhteensä	8 189	5 634	2 555	100	100	100

Yli 65-vuotiaita menehtyi eniten verenkiertoelinten sairauksiin

Vuonna 2015 kuolleista naisista 90 prosenttia ja miehistä 78 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta: kasvaimien, itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Yli 65-vuotiaita kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat 40 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 65–74-vuotiaista niihin kuoli kolmannes ja yli 95-vuotiaista peräti puolet (kuvio 1). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kun kasvainten osuus 65–69-vuotiassa oli 40 prosenttia, niihin menehtyi yli 95-vuotiaana kuolleista enää 6 prosenttia,.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2015 dementia oli ikääntyneiden kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien jälkeen. Dementiaan kuoli lähes joka viides 65 vuotta täyttäneistä ja joka kolmas 95 vuotta täyttäneistä.

Vuonna 2015 kaikista itsemurhan tehneistä joka viides oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä on kuitenkin hyvin pieni, alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 2013. Lisätietoa 65 vuotta täyttäneiden kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 1a-c ja tietokantatauluista.

Taulukko 2. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2015

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%
04–22 Kasvaimet	9 959	5 260	4 699	23	26	20
25 Dementia, Alzheimerin tauti	8 540	2 696	5 844	19	13	25
27–30 Verenkiertoelinten sairaudet	17 505	7 996	9 509	40	40	40
31–35 Hengityselinten sairaudet	1 749	1 028	721	4	5	3
36 Ruuansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset sairaudet)	989	413	576	2	2	2
41 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	548	416	132	1	2	1
42–49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	1 386	734	652	3	4	3
50 Itsemurhat	156	112	44	0	1	0
Muut kuolemansyyt	3 118	1 510	1 608	7	7	7
01–54 Kuolleita yhteens ä	43 950	20 165	23 785	100	100	100

Kuvio 1. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2015

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.12.2016