Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2015 > 5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy

5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy

Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä ovat kaatumiset ja putoamiset, liikenne, hukkumiset, myrkytykset sekä tulipalot. Tässä julkaisussa tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki muut myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu alkoholiperäisiin syihin.

Vuonna 2015 tapaturmat aiheuttivat runsaat neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli yhteensä lähes 2 200 henkilöä, 1 400 miestä ja 800 naista. Tapaturmakuolemien määrä on vuodesta 2004 lähtien pienentynyt hitaasti ja yhtäjaksoisesti. Vuonna 2004 tapaturmiin kuoli noin 2 600 henkilöä. Erityisesti kuolemaan johtaneet liikennetapaturmat ovat vähentyneet. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää, mutta miesten tapaturmakuolleisuus on kehittynyt erityisen suotuisasti viime vuosina ja kuolleisuusero miesten ja naisten välillä on kaventunut.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2015 tapaturmaisesti menehtyneistä lähes kaksi kolmesta oli yli 65-vuotiaita. Tapaturmaisesti kuolleet naiset olivat keskimäärin 20 vuotta vanhempia kuin tapaturmaisesti kuolleet miehet. Eroa selittää suurelta osin se, että tapaturmaisesti kaatuneiden ikääntyneiden osuus kaikista tapaturmaisesti kuolleista on suurempi naisilla kuin miehillä.

Kuvio 8. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin vuonna 1970–2015

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma aiheutuu kaatumisesta tai putoamisesta. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat vuonna 2015 yli 1 100 ihmisen kuoleman, mikä on noin puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kaatumisturmista hieman alle puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja neljännes hoitolaitoksissa. Kuolemaan johtaneista kaatumisista yhdeksän kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui hieman enemmän naisille kuin miehille, mutta elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille (kuvio 8).

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumiset) menehtyneitä oli vuonna 2015 kaikkiaan 268. Kuolleiden määrä on pienentynyt yli kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana. Liikenteessä itsemurhan tehneitä ei tilastoida kuolemansyytilastossa mukaan kuljetustapaturmissa kuolleisiin.

Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Vuonna 2015 hukkui yhteensä 139 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 28. Hukkuneista suurin osa, yli 80 prosenttia, oli miehiä. Hukkumiskuolemat ovat vähentyneet selvästi 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli yli 200 vuodessa (kuvio 9).

Vuonna 2015 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 61, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 70. Uhreista seitsemän kymmenestä oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallaan sytytetyissä tulipaloissa kuolleita. Itsemurhan tulen ja savun avulla tehneitä oli 6 henkilöä. Lisäksi saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 31 ja kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyi 52.

Kuvio 9. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 1998–2015

Tapaturmaisesti kuolleista päihtyneitä 300

Vuonna 2015 keskimäärin joka kuudennessa tapaturmakuolemassa alkoholilla oli osuutta tapaturmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihtyneitä 16 prosenttia eli 300 henkilöä (liitetaulukko 2). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 25 prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Kuolemansyytilastossa alkoholipäihtymys on määritelty kuolintodistukselta, johon todistuksen kirjoittanut lääkäri on arvioinut alkoholipäihtymyksen myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvuissa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman.

Vuonna 2015 päihtymystila oli yleisintä tapaturmaisissa sauna-ja hukkumiskuolemissa, joissa noin puolet kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös tulipaloissa menehtyneistä lähes puolet oli ollut päihtyneenä. Liikenneturmissa joka viides oli kuollessaan humalassa. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vain joka kymmenes.

Huumeisiin kuolleiden määrä vähentynyt

Tapaturmaisten myrkytyskuolemien (pl. alkoholimyrkytykset) kokonaismäärä on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2010. Myrkytyskuolemien määrä oli vuonna 2015 yhteensä 243 tapausta, mikä oli sama määrä kuin edellisenä vuonna. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 40 vuotta ja naisilla 58 vuotta.

Vuonna 2015 huumausaineista johtuvia kuolemia oli Suomessa 166, mikä on 10 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA. Seurantakeskus julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: www.emcdda.europa.eu .

EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Vuonna 2015 tapaturmaisia yliannostuskuolemia oli 119. Määrä on pienempi kuin edellisinä vuosina (2014: 122 ja 2013:143).Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia (peruskuolemansyy). Vuonna 2015 huumeilla tehtiin 24 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

Taulukko 3. Huumausaineista johtuvat kuolemat 2000–2015 (EMCDDA:n Selection B-luokitus)

	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	100 000 henkeä kohti	100 000 henkeä kohti	100 000 henkeä kohti
2000	134	109	25	2,6	4,3	0,9
2001	110	78	32	2,1	3,1	1,2
2002	97	69	28	1,9	2,7	1,1
2003	101	76	25	1,9	3,0	0,9
2004	135	96	39	2,6	3,8	1,5
2005	126	95	31	2,4	3,7	1,2
2006	138	107	31	2,6	4,2	1,2
2007	143	116	27	2,7	4,5	1,0
2008	169	120	49	3,2	4,6	1,8
2009	175	130	45	3,3	5,0	1,7
2010	156	117	39	2,9	4,4	1,4
2011	197	156	41	3,7	5,9	1,5
2012	213	161	52	3,9	6,1	1,9
2013	201	148	53	3,7	5,5	1,9
2014	176	141	35	3,2	5,2	1,3
2015	166	127	39	3,0	4,7	1,4

EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna 2015 neljä viidestä huumekuolemasta liittyi opioidien liikakäyttöön.

Kuolleiden lukumäärät on laskettu WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä.

Huumeisiin kuolee huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 2015 naisten osuus kaikista huumausainekuolemista oli yksi neljäsosa. Huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä naisia oli 16 prosenttia, mutta huumeilla tehdyissä itsemurhissa naisten osuus oli huomattavasti tätä suurempi eli yli puolet. Lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.12.2016