Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2016 > 1. Kuolemansyyt 2016

1. Kuolemansyyt 2016

Vuonna 2016 kuolleita oli yhteensä 54 000 henkilöä, josta miehiä ja naisia oli yhtä paljon. Kuolleiden määrä kasvoi lähes 1 700 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.

Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta 0,7 prosenttia, jääden kuitenkin alemmalle tasolle kuin vuonna 2014. Vuonna 2016 miesten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus kasvoi 1,4 prosenttia ja naisten 0,1 prosenttia vuodesta 2015. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien (kuvio 1). Edellisen kerran kokonaiskuolleisuuden lievää kasvua on ollut miehillä vuosina 2009 ja 1998. Naisilla kokonaiskuolleisuus on kasvanut 2000-luvulla muun muassa vuosina 2014, 2012 ja 2002. Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2016

Vuonna 2016 kuolleista kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli lähes 400. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun 10 vuotta aiemmin keski-iät olivat naisilla 83 ja miehillä 74 vuotta.

Kuolleiden ikärakenteesta johtuen vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko 1). Vuonna 2016 suomalaisten kuolemista 36 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 24 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti noin viidenneksen kaikista kuolemista. Miesten yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpämuodot olivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisten vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 9 200 henkeä, mikä oli 17 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka viides ja miesten joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei sukupuolten välillä näy selkeää eroa (kuvio 6).

Alkoholiperäisiin syihin ja itsemurhiin kuolleita hieman edellisvuotta enemmän

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2016 runsaat 1 700 henkeä, mikä oli yli 60 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli 3 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana kuolleisuus alkoholisyihin on pienentynyt viidenneksellä. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut, kun nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vastaavasti vähentynyt.

Vuoden 2016 aikana lähes 800 henkilöä teki itsemurhan, mikä oli noin 60 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi (kuvio 12). Vuonna 2016 itsemurhakuolleisuus oli lähes 30 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Itsemurhan tehneiden miesten mediaanikeski-ikä oli 49 vuotta ja naisten 50 vuotta.

Vuonna 2016 tapaturmaisesti menehtyneitä oli yli 2 200 henkeä eli 4 prosenttia kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleita oli 82 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmakuolemien määrä (pl. tapaturmaiset alkoholimyrkytykset) on kuitenkin pienentynyt yli 10 prosentilla vuodesta 2006, jolloin tapaturmiin kuoli 2 500 henkilöä.

Taulukko 1. Kuolemansyiden rakenne 2016

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Ikävakioitu kuolleisuus	Ikävakioitu kuolleisuus
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%	Muutos 2015–2016, %	Muutos 2006– 2016, %
Kuolleita yhteensä (01-54)	53 964	26 947	27 017	100	100	100	+0,7	-11,9
Verenkiertoelinten sairaudet (27-30)	19 665	9 758	9 907	36	36	37	-1,0	-24,7
Kasvaimet (04-22)	12 854	6 824	6 030	24	25	22	+0,8	-6,0
Dementia, Alzheimerin tauti (25)	9 175	2 960	6 215	17	11	23	+3,5	+45,1
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset, 42-49)	2 243	1 403	840	4	5	3	+2,0	-24,4
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys (41)	1 730	1 333	397	3	5	1	+3,8	-19,6
Hengityselinten sairaudet (31-35)	2 133	1 274	859	4	5	3	+7,6	-24,2
Itsemurhat (50)	787	615	172	1	2	1	+6,7	-29,1
Muut kuolemansyyt	5 377	2 780	2 597	10	10	10	-	-

Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin

Vuonna 2016 työikäisiä (15–64-vuotiaita) kuoli 8 200, mikä oli 15 prosenttia kaikista kuolleista. Työiässä kuolleita oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Työikäisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa lähes neljänneksellä.

Vuonna 2016 kuolleista miehistä joka viides oli työikäinen ja naisista joka kymmenes. Työikäisten miesten kuolleisuus on yhä yli kaksinkertaista naisiin verrattuna, vaikka miesten kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko 2). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisistä naisista kuoli kasvaimiin 45 prosenttia. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 15 prosenttia vuonna 2016, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli lähes neljännes. Työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä oli edelleen hieman suurempi kuin kasvaimien.

Naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 2016 noin 280 työikäistä naista (liitetaulukko 2c). Työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko 2b).

Vuonna 2016 alkoholiperäisiin syihin kuoli 1 100 työikäistä. Määrä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 1 800. Työikäiset miehet menehtyvät alkoholista johtuviin syihin huomattavasti useammin kuin naiset. Työikäisenä kuolleista miehistä noin joka seitsemäs menehtyi alkoholiperäisiin kuolemansyihin, naisista joka kymmenes.

Taulukko 2. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 2016

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%
01-54 Kuolleita yhteensä	8 182	5 613	2 569	100	100	100
04-22 Kasvaimet	2 498	1 337	1 161	31	24	45
27-30 Verenkiertoelinten sairaudet	1 830	1 442	388	22	26	15
31-35 Hengityselinten sairaudet	239	157	82	3	3	3
41 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	1 100	857	243	13	15	9
42-49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	730	582	148	9	10	6
50 Itsemurhat	600	471	129	7	8	5
Muut kuolemansyyt	1 185	767	418	14	14	16

Yli 65-vuotiaita menehtyi eniten verenkiertoelinten sairauksiin

Vuonna 2016 kuolleista naisista 90 prosenttia ja miehistä 78 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Yli 65-vuotiaita kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat lähes 40 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 65–69-vuotiaista niihin kuoli alle kolmannes ja yli 95-vuotiaista lähes puolet (kuvio 2). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65–69-vuotiailla kuolleilla 40 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 6 prosenttia.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 dementia oli ikääntyneiden kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien jälkeen. Dementiaan oli kuollut joka viides 65 vuotta täyttäneistä kuolleista ja joka kolmas 95 vuotta täyttäneistä.

Vuonna 2016 kaikista itsemurhan tehneistä useampi kuin joka viides oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä on kuitenkin hyvin pieni, alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 2014.

Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 2a-2c sekä tietokantatauluista.

Taulukko 3. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2016

54-luokkainen aikasarjaluokitus	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
	Kuolleita	Kuolleita	Kuolleita	%	%	%
01-54 Kuolleita yhteens ä	45 597	21 232	24 365	100	100	100
27-30 Verenkiertoelinten sairaudet	17 832	8 314	9 518	39	39	39
04-22 Kasvaimet	10 332	5 476	4 856	23	26	20
25 Dementia, Alzheimerin tauti	9 131	2 939	6 192	20	14	25
31-35 Hengityselinten sairaudet	1 890	1 115	775	4	5	3
36 Ruuansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset sairaudet)	1 049	440	609	2	2	2
41 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys	630	476	154	1	2	1
42-49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)	1 496	810	686	3	4	3
50 Itsemurhat	184	142	42	0	1	0
Muut kuolemansyyt	3 053	1 520	1 533	7	7	6

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2016

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 29.12.2017