Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2019 > 5. Tapaturmakuolemien kasvu taittui vuonna 2019

5. Tapaturmakuolemien kasvu taittui vuonna 2019

Vuonna 2019 Suomessa menehtyi tapaturmaisesti yhteensä yli 2 200 henkilöä, 1 400 miestä ja 800 naista. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista. Miehistä kuoli tapaturmaisesti viisi prosenttia, naisista kolme prosenttia.

Vuodesta 2004 lähtien väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus väheni lähes yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. Vuosina 2016–2018 kuolemaan johtaneissa tapaturmaluvuissa oli kasvua, mutta kasvu taittui vuonna 2019. Tapaturmissa kuoli vuonna 2019 yli 140 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2019

Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi vuoden 2019 aikana 1 200 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista suurin osa, yhdeksän kymmenestä, tapahtui yli 65-vuotiaille. Kaatumalla kuolleiden keski-ikä oli miehillä 81 vuotta ja naisilla 88 vuotta. Suhteutettuna elossa olevien määriin iäkkäille miehille tapahtui hieman useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Tapaturmaisiin myrkytyksiin (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli vuonna 2019 yhteensä 278 henkilöä, joista miehiä oli yli 70 prosenttia. Vuoteen 2018 verrattuna myrkytyskuolemat vähenivät noin 30 henkilöllä. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 37 vuotta ja naisilla 43 vuotta. Suurin osa tapaturmaisista myrkytyksistä on moniainemyrkytyksiä, joissa on mukana useita eri lääkeaineita sekä alkoholia ja/tai huumeita.

Yli puolet vuoden 2019 kuolemansyytilaston tapaturmaisista myrkytyskuolemista oli EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n määritelmän mukaisia huumausainekuolemia. Ne myrkytystapaturmat, jotka eivät ole EMCDDA:n määritelmän mukaisia huumausainekuolemia, aiheutuivat lähinnä rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden (esim. bentsodiatsepiineja) yliannostuksesta.

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumiset) menehtyneitä oli vuonna 2019 kaikkiaan 209. Kuolleiden määrä on kolmanneksen pienempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Kuljetustapaturmissa kuolleisiin ei tilastoida liikenteessä itsemurhan tehneitä tai sairaskohtaukseen kuolleita.

Hukkuneiden määrä väheni, mutta lapsia hukkui edellisvuotta enemmän

Vuonna 2019 hukkui tapaturmaisesti yhteensä 132 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 31. Hukkuneiden määrä väheni edellisvuodesta. Vuonna 2018 hukkuneita oli 164. Hukkuneista suurin osa, lähes yhdeksän kymmenestä, oli miehiä. Hukkuneista oli 65 vuotta täyttäneitä yli puolet. Lasten hukkumiskuolemat lisääntyivät edellisvuodesta. Alle 15-vuotiaita hukkuneita (ml. vesiliikenteessä hukkuneet) oli kahdeksan, kun edellisenä vuonna määrä oli yksi. Hukkumiskuolemat ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli noin 200 vuodessa (kuvio 10). Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset.

Vuonna 2019 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 48, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 46. Uhreista suurin osa, kaksi kolmesta, oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita. Lisäksi saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 48 ja kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyneitä 92.

Eläinten aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Niihin menehtyi vuonna 2019 viisi ihmistä. Tapaturmat aiheuttaneet eläimet olivat hirvi, hevonen ja koira. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on 2010-luvulla kuollut vuosittain keskimäärin 9 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia viimeisen kymmenen vuoden aikana on aiheuttanut hirvi (23 kuolemaa), ampiainen (20) ja koira (19).

Kuvio 10. Hukkumistapaturmissa kuolleet 1996–2019

Päihteet mukana joka kuudennessa tapaturmakuolemassa

Henkilön päihtymyksellä oli osuutta noin joka kuudenteen tapaturmakuolemaan. Päihtyneiden osuus tapaturmakuolleista on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2019 tapaturmaisesti kuolleista oli päihteiden vaikutuksen alaisena tapaturmahetkellä 16 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 23 prosenttia.

Vuonna 2019 tapaturmaisesti kuolleista päihtyneitä oli yhteensä 314 henkilöä, joista alkoholipäihtyneitä oli suurin osa, 275 henkilöä. Lisäksi 39 henkilöä oli useamman erilaisen päihteen (huume/lääke/alkoholi) vaikutuksen alaisena (liitetaulukko 2).

Vuonna 2019 yleisintä tapaturmahetken päihtymys oli saunan kuumuuteen ja tulipaloissa kuolleilla. Heistä puolet oli päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Myös hukkuneista ja ulkona kylmyyteen kuolleista lähes puolet oli ollut päihtyneenä tapaturman tapahtumahetkellä. Kuljetusturmissa kuolleista lähes joka neljäs oli päihtynyt. Sen sijaan kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille, päihteiden vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes.

Kuolemansyytilastossa päihtymys on määritelty kuolintodistukselta. Luvuissa ovat mukana alkoholipäihtymyksen lisäksi myös huume- ja lääkepäihtymykset. Luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholi-, lääke- ja huumemyrkytyksiä.

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 14.12.2020