Etusivu > Tilastot > Kuolemansyyt > 2020 > 2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni naisilla, miehillä ennallaan

2. Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni naisilla, miehillä ennallaan

Vuoden 2020 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niiden osuus kuolemansyistä on kuitenkin pienentynyt kymmenessä vuodessa 40 prosentista 33 prosenttiin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt sekä miehillä että naisilla noin kolmanneksella. Vuonna 2020 ikävakioitu kuolleisuus supistui edelleen koko väestössä yhdellä prosentilla. Naisilla kuolleisuus väheni kolme prosenttia ja miehillä kuolleisuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2019 (liitekuvio 1). Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden keski-ikä oli 84 vuotta.

Sepelvaltimotautikuolleisuus väheni edellisvuodesta

Yleisempiä kuolemaan johtaneita verenkiertoelinten sairauksia ovat iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Ne ovat edelleen merkittävä kuolemansyy, vaikka kuolleisuus niihin on vähentynyt. Vuonna 2020 sepelvaltimotauti aiheutti miehillä lähes joka viidennen ja naisilla joka kahdeksannen kuoleman. Sepelvaltimotautiin kuolleita oli yhteensä 8 600 henkeä.

Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä 15–64-vuotiaita lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Kuviossa 3 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä (liitetaulukko 5). Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt selvästi viimeisten 40 vuoden aikana ja erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2020 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä naisilla (-6,5 %) että miehillä (-1,5 %).

Kuvio 3. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1971–2020

Kasvaimiin kuolleet keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten sairauksiin kuolleet

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2020 kasvaimiin kuoli 13 400 henkeä ja ne aiheuttivat Suomessa lähes joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden keski-ikä oli 75 vuotta.

Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä 12 prosenttia ja naisilla hieman vähemmän, 7 prosenttia (liitekuvio 2). Vuonna 2020 kasvainkuolleisuus väheni edellisvuoteen verrattuna kaikilla miehillä (-3 %) ja naisilla (-1 %). Sen sijaan työikäisillä 15–64-vuotiailla miehillä kasvainkuolleisuus lisääntyi (+4 %) ja naisilla väheni (-1 %) edellisvuoteen verrattuna. Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Vuonna 2020 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 1 450 miestä ja lähes 900 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Kymmenen viime vuoden aikana naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut lähes 10 prosenttia ja miesten vähentynyt samanaikaisesti lähes 30 prosenttia. Vuonna 2020 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus pieneni miehillä 9 prosenttia ja naisilla kasvua oli yhden prosenttia verran vuoteen 2019 verrattuna (kuvio 4).

Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 1971–2020

Rintasyöpäkuolleisuus lisääntyi vuonna 2020

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2020 rintasyöpään kuoli 946 naista, mikä on 72 naista enemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpäkuolleisuus oli 34 kuolemaa 100 000 naista kohti. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä oli 74 vuotta. Joka neljäs kuolleista oli alle 65-vuotias.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt kaikkiaan lähes 10 prosenttia, vaikka vuonna 2020 kuolleisuus rintasyöpään kasvoi 5 prosentilla edellisvuodesta (kuvio 5).

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2020 eturauhasen syöpään kuoli 920 miestä eli hieman vähemmän kuin naisia rintasyöpään. Miesten eturauhasen ikävakioimaton syöpäkuolleisuus oli 34 kuolemaa 100 000 henkeä kohti.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä oli 81 vuotta. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt 2000-luvulla viimeisen kymmenen vuoden aikana 20 prosenttia. Vuonna 2020 kuolleisuus eturauhasen syöpään pieneni edelleen neljä prosenttia edellisvuodesta (kuvio 5).

Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 1971–2020

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 10.12.2021