Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

6. Miesten huumausainekuolemat lisääntyivät vuonna 2020

Huumausaineisiin kuoli vuonna 2020 Suomessa 258 henkilöä, mikä oli 24 enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 11). Kuolleista oli 202 miehiä ja 56 naisia. Edellisestä vuodesta miesten huumausainekuolemien määrä kasvoi, kun taas naisia kuoli huumeisiin suunnilleen yhtä paljon. Erityisesti lisääntyivät nuorten miesten huumausainekuolemat. Alle 30-vuotiaana menehtyi 33 miestä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Useampi kuin kolme neljästä huumeisiin kuolleista oli mies. Miehet kuolivat huumeisiin naisia nuorempina. Miehillä eniten huumekuolemia oli 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, naisilla puolestaan 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä (kuvio 13). Huumeisiin kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli miehillä 30 ja naisilla 37 vuotta.

Huumekuolleisuus 100 000 asukasta kohden oli vuonna 2020 Suomessa 4,7, miehillä 7,4 ja naisilla 2 (liitetaulukko 4).

Huumausainekuolemat voidaan määritellä monella tavalla. Tilastokeskus käyttää EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen määritelmää (EMCDDA:n Selection B -luokitus). Siinä huumekuolemiksi luokitellaan huumeiden aiheuttamat tapaturmaiset myrkytykset, huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat, huumeilla tehdyt itsemurhat ja tahallisuudeltaan epäselvät huumeiden aiheuttamat myrkytykset.

Huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Huumeeksi katsotaan opioidit, kannabis ja sen johdokset sekä muita hallusinogeenejä ja väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiini ja sen johdokset. Valtaosassa kuolemista oli kyse useamman aineen käytöstä. Huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia. Vuonna 2020 huumekuolemista 70 prosenttia aiheutui opioidien liikakäytöstä.

Suurin osa (67 %) huumausainekuolemista oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia, yleensä moniainemyrkytyksiä. Vaikuttavimpana aineena oli useimmiten synteettinen lääkeopioidi, kuten buprenorfiini. Tapaturmaiseen huumeiden yliannostukseen kuoli 173 henkilöä vuonna 2020, mikä oli 6 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 50 vuonna 2020, kun niitä edellisenä vuonna oli 40. Lähes kaikki tapaukset liittyivät sekakäyttöön.

Vuonna 2020 noin joka kymmenes huumekuolema oli itsemurha. Huumeilla tehtiin 27 itsemurhaa, mikä oli suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Yli puolet huumeilla tehdyistä itsemurhista oli naisten tekemiä, kun kaikista huumeisiin kuolleista harvempi kuin joka neljäs oli nainen.

Kuvio 11. Huumausainekuolemat 2006–2020 (EMCDDA:n määritelmä)

Kuvio 11. Huumausainekuolemat 2006–2020 (EMCDDA:n määritelmä)

Kuvio 12. Huumausainekuolemat iän mukaan vuonna 2019 ja 2020

Kuvio 12. Huumausainekuolemat iän mukaan vuonna 2019 ja 2020

Kuvio 13. Huumausainekuolemat iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2020

Kuvio 13. Huumausainekuolemat iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2020

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 10.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2020, 6. Miesten huumausainekuolemat lisääntyivät vuonna 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_006_fi.html