Etusivu > Tilastot > Tuotannon suhdannekuvaaja > 2009 > Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste

Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu 64 arvo- ja 64 hintalähteeseen.

1.2 Kuvaajan tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkistetaan uusien tietojen ilmestyttyä.

2. Kuvaus

2.1 Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Se sisältää indeksisarjat vuoden 1996 tammikuusta alkaen. Tiedot ovat indeksimuodossa, perusvuotena on aina edellinen vuosi. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle sekä kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

2.2 Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat työpäiväkorjataan ja kausitasoitetaan Tramo/Seats-menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä.

3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus

3.1 Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan tietojärjestelmä koostuu tiedostosta, joka sisältää kolmen päätoimialan sekä koko talouden aikasarjat.
Toimialaluokitus, kolme päätoimialaa: alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Alkutuotanto sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalouden. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset palvelut.
Tiedot ovat julkisia.

3.3 Laskennassa käytettävät lähdeaineistot kattavat suuren osan neljännesvuositilinpidossa käytettävästä aineistosta. Laskenta toteutetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolla, mutta ei sektorijaolla kuten neljännesvuositilinpidossa. Myöskään välituotekäyttöä ei arvioida erikseen, vaan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta arvotietolähteinä käytetään pääsääntöisesti liikevaihtokuvaajien ja julkisten palveluiden osalta palkkasummakuvaajien ennakkotietoja sekä hintatietoina tuottajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Alkutuotannon lähdeaineistoina toimivat yksikkömäärätiedot meijereiden vastaanottamasta maidosta, teurastamotilastot, satotilastot, tiedot markkinahakkuista ja näitä yksikkömäärätietoja vastaavat yksikköhintatiedot.

3.5 Aikasarjan historialle suoritetaan täsmäyttäminen (benchmarking) siltä osin kuin neljännesvuositilinpito on julkaistu. Tämän menetelmällisen, tilaston laadun parantamiseen tähtäävän toimenpiteen perustelu on se, että neljännesvuosi- ja vuositilinpito perustuvat kattavampiin tietolähteisiin kuin tuotannon suhdannekuvaaja, ja koherentin talouden historian kehityskuvan tuottamiseksi neljännesvuosi- tai vuositilinpidon sisältämän informaation hyödyntämistä täsmäyttämismenetelmien avulla on pidetty yleisesti kannatettavana.
Tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjojen historia täsmäytetään neljännesvuositilinpidon arvonlisäyssarjoihin. Tällöin tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjan historia noudattaa neljännesvuositilinpidon ja vuositilinpidon mukaista kehityskulkua. Täsmäyttämisestä huolimatta tuotannon suhdannekuvaajaa ei kuitenkaan voida pitää aidosti arvonlisäystä ennakoivana kuvaajana. Välituotekäytön arviointia ei tehdä neljännesvuositilinpidon tapaan, eikä täsmäytys koske uusimpia, neljännestilinpidossa vielä julkaisemattoman vuosineljänneksen kuukausia, vaan näiden arvot viedään aikasarjaan tuotosindikaattorien mukaisella muutoksella.

3.6 Tuotannon suhdannekuvaajan nykyinen laskentamenetelmä valmistui vuoden 2008 lopulla, eikä sen osuvuudesta ole vielä tarkkaa tietoa. Osalla laskennassa käytettävistä alatoimialoista on tehty simuloidulla aineistolla osuvuustarkastelut, joilla on selvitetty, kuinka hyvin tuotannon suhdannekuvaaja olisi nykyisellä laskentamenetelmällään ennakoinut neljännesvuositilinpidon ensimmäistä tietoa vuoden 2007 alusta vuoden 2008 kolmanteen neljännekseen. Tarkastelut rajoittuvat jalostus- ja palvelutoimialoihin, jotka perustuvat liikevaihtokuvaajiin. Palkkasummakuvaajiin perustuvia, pääosin julkista sektoria koskevia palvelutoimialoja ei aineiston puutteen vuoksi saatu sisällytettyä tarkasteluihin.
Tarkastelujen perusteella tuotannon suhdannekuvaaja olisi aliarvioinut jalostusta (teollisuus + rakentaminen) tarkastelujaksolla keskimäärin 0,20 %-yksikköä. Poikkeamien itseisarvojen keskiarvo on 1,33 %-yksikköä, joten ennakoivuudessa olisi lyhyen tarkasteluajanjakson perusteella ollut paljon vaihtelua. Erityisen suuri poikkeama havaittiin vuoden 2008 toisella neljänneksellä, jolloin yliarviointi olisi ollut 2,9 %-yksikköä. Palveluiden (kauppa + muut palvelut) kohdalla vaihtelu on huomattavasti pienempää: tuotannon suhdannekuvaaja olisi aliarvioinut palveluita keskimäärin 0,29 %-yksikköä, ja poikkeamien itseisarvojen keskiarvo on 0,35 %-yksikköä. Tarkasteluissa käytetyt jalostustoimialat kattoivat 32,6 prosenttia ja palvelutoimialat 42,8 prosenttia eli yhteensä 75,4 prosenttia vuoden 2007 koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Päivitetään kuukausittain.

4.2 Vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Tarkemmat julkaisuajat: http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/tjulk.html.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan internetissä.

5.2 Tuotannon suhdannekuvaajan kuvaus ja menetelmäseloste ovat saatavilla tilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Tuotannon suhdannekuvaaja täsmentyy uusimman neljännesvuositilinpidon myötä.

6.2 Ketjutusmenettelystä johtuen tuotannon suhdannekuvaajan alatoimialoja koskevat sarjat eivät ole suoraan vertailukelpoisia lähdetilastojen kanssa.

6.3 Aikasarjan tietoja on saatavilla vuodesta 1996 lähtien.

---

Päivitetty 9.2.2009