Etusivu > Tilastot > Tuotannon suhdannekuvaaja > 2012 > lokakuu > Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste

Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Kuvaus
• 3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu samoihin arvo- ja hintaindikaattoreihin kuin kansantalouden neljännesvuositilinpito. Osa lähdeaineistosta joudutaan estimoimaan, sillä kaikki aineistot eivät ehdi valmistua tuotannon suhdannekuvaajan julkaisuaikataulussa.

1.2 Tuotannon suhdannekuvaajan tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkistetaan uusien tietojen ilmestyttyä.

2. Kuvaus

2.1 Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Se sisältää indeksisarjat vuoden 1996 tammikuusta alkaen. Tiedot ovat indeksimuodossa, perusvuotena on aina edellinen vuosi. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle sekä kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

2.2 Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat työpäiväkorjataan ja kausitasoitetaan Tramo/Seats-menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä.

3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus

3.1 Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaaja käyttää kansantalouden neljännesvuositilinpidon tietojärjestelmää. Julkaisu sisältää kolmen päätoimialan (alkutuotanto, jalostus ja palvelut) sekä koko talouden aikasarjat. Alkutuotanto sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalouden. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältää kaupan, kuljetuksen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, asiantuntija- ja muut liike-elämän palvelut, taiteen ja viihteen sekä julkiset ja muut palvelut. Tiedot ovat julkisia.

3.2 Laskennassa käytettävät lähdeaineistot kattavat suuren osan neljännesvuositilinpidossa käytettävästä aineistosta. Laskenta toteutetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolla. Välituotekäyttöä ei arvioida erikseen, vaan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta arvotietolähteinä käytetään pääsääntöisesti liikevaihtokuvaajien ja julkisten palveluiden osalta palkkasummakuvaajien ennakkotietoja sekä hintatietoina tuottajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Alkutuotannon lähdeaineistoina toimivat yksikkömäärätiedot meijereiden vastaanottamasta maidosta, teurastamotilastot, satotilastot, tiedot markkinahakkuista ja näitä yksikkömäärätietoja vastaavat yksikköhintatiedot.

3.3 Aikasarjan historialle suoritetaan täsmäyttäminen (benchmarking) siltä osin kuin neljännesvuositilinpito on julkaistu. Tämän menetelmällisen, tilaston laadun parantamiseen tähtäävän toimenpiteen perustelu on se, että neljännesvuosi- ja vuositilinpito perustuvat kattavampiin tietolähteisiin kuin tuotannon suhdannekuvaaja, ja koherentin talouden historian kehityskuvan tuottamiseksi neljännesvuosi- tai vuositilinpidon sisältämän informaation hyödyntämistä täsmäyttämismenetelmien avulla on pidetty yleisesti kannatettavana. Tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjojen historia täsmäytetään neljännesvuositilinpidon arvonlisäyssarjoihin. Tällöin tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjan historia noudattaa neljännesvuositilinpidon ja vuositilinpidon mukaista kehityskulkua. Täsmäyttämisestä huolimatta tuotannon suhdannekuvaajaa ei kuitenkaan voida pitää aidosti arvonlisäystä ennakoivana kuvaajana. Välituotekäytön arviointia ei tehdä, eikä täsmäytys koske uusimpia, neljännestilinpidossa vielä julkaisemattoman vuosineljänneksen kuukausia, vaan näiden arvot ekstrapoloidaan aikasarjaan tuotosindikaattoreita hyödyntäen.

3.4 Tuotannon suhdannekuvaajan osuvuutta voi arvioida julkaisun yhteydessä esitettävän revisiotaulukon avulla. Revisiot aiheutuvat joko lähdeaineiston tarkentumisesta tai täsmäyttämisestä neljännesvuositilinpitoon. Koska aikasarjat lasketaan joka kierroksella uudelleen kokonaisuudessaan, revisiot ovat mahdollisia myös vanhoilla vuosilla, jos esim. vuositilinpidon tasot muuttuvat ja muutokset välittyvät täsmäytyksen kautta neljännesvuositilinpitoon ja edelleen tuotannon suhdannekuvaajaan.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Päivitetään kuukausittain.

4.2 Vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Tarkemmat julkaisuajat: http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/tjulk.html .

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan internetissä.

5.2 Tuotannon suhdannekuvaajan kuvaus ja menetelmäseloste ovat saatavilla tilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/index.html .

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Tuotannon suhdannekuvaaja täsmentyy uusimman neljännesvuositilinpidon myötä.

6.2 Ketjutusmenettelystä johtuen tuotannon suhdannekuvaajan alatoimialoja koskevat sarjat eivät ole suoraan vertailukelpoisia lähdetilastojen kanssa.

6.3 Aikasarjan tietoja on saatavilla vuodesta 1996 lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tuotannon suhdannekuvaajan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Koska välituotekäyttöä, tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita ei arvioida, tuotannon suhdannekuvaaja ei suoraan mittaa bruttokansantuotteen kehitystä. Aikasarjan historia kuitenkin vastaa neljännesvuositilinpidon arvonlisäystä.

Lähde: Tuotannon suhdannekuvaaja 2012, lokakuu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Pekka Karvinen 09 1734 2667, Samu Hakala 09 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 9.1.2013