Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien kulutus > 2006 > Taloussuhdanteet vaikuttavat eniten kestotavaroiden, palveluiden ja vapaa-ajan kulutukseen

Julkaistu: 8.6.2009

Taloussuhdanteet vaikuttavat eniten kestotavaroiden, palveluiden ja vapaa-ajan kulutukseen

Suomalaiset kotitaloudet käyttivät vuonna 2006 kulutukseensa reaalisesti runsaan kolmanneksen enemmän rahaa kuin 20 vuotta aiemmin. Kulutus on samalla monipuolistunut, kun entistä pienempi osuus kulutusmenoista käytetään elintarvikkeisiin. Kolme suurinta menoerää – asuminen, liikenne ja elintarvikkeet – veivät vuonna 2006 runsaat puolet kaikista menoista. Kulutuksen kasvu ei kuitenkaan ole ollut tasaista, vaan se on seurannut suhdannevaihteluita. Erityisen suhdanneherkkiä kulutuseriä ovat olleet kestotavarat, palvelut sekä vapaa-ajan kulutus.

Kulutuksen kasvu on ollut eri aikoina erilaista myös eri väestöryhmissä. Kulutuserot tasoittuivat 1980-luvun loppupuolella ja pysyivät suunnilleen ennallaan 1990-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen erot ovat kasvaneet. Viime vuosina esimerkiksi työttömien ja yksinhuoltajien taloudet ovat jääneet edelleen jälkeen yleisestä elintason noususta.

Kulutuksen kasvu on hidastunut Pohjois-Suomessa

Alueelliset kulutuserot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan vuosina 1985–2006. Tästä poikkeuksena on kuitenkin ollut 1990-luvulta lähtien Pohjois-Suomi, jossa keskimääräinen kulutus on jäänyt jälkeen muusta maasta. Pääkaupunkiseudulla kulutusmenot ovat olleet koko tarkastelujakson aikana muuta maata korkeammat. Muun Etelä-Suomen kulutus on ollut lähellä koko maan keskimääräisiä menoja, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomessa kulutus on ollut keskimääräistä alhaisempaa. Kaupungeissa on kulutettu enemmän kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa, mutta erot ovat aina noususuhdanteiden aikana jonkin verran kaventuneet. Alueellisiin kulutuseroihin vaikuttavat erot alueiden väestörakenteessa ja työssäkäynnin tasossa.

Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohden Manner-Suomessa suuralueittain 1985–2006 (koko maa = 100)

Asumismenot rasittavat eniten nuoria ja pienituloisia

Asuminen on kotitalouksien suurin yksittäinen menoerä. Asumismenot vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä elämänvaiheessa kotitaloudet elävät ja millaisia asumisvalintoja heillä on ollut mahdollista tehdä. Runsaalla puolella kaikista kotitalouksista asumismenot veivät vuonna 2006 korkeintaan 20 prosenttia tuloista. Kolmanneksen tai enemmän tuloistaan joutui maksamaan lähes viidennes talouksista.

Asunnon hallintasuhde on selkeä asumismenojen erottelija. Aina 1990-luvun puoliväliin asti vuokra-asunnoissa asumismenot olivat pienemmät kuin omistusasunnoissa, mutta suhde on sen jälkeen kääntynyt toisin päin. Asumisen pinta-alaan suhteutettuna asumisestaan ovat maksaneet eniten yhden hengen taloudet sekä yksinhuoltajat ja vähiten kahden huoltajan lapsiperheet sekä yli 65-vuotiaiden taloudet. Näistä jälkimmäiset asuvat yleisesti omistusasunnossa. Tuloluokittaiset erot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Asumistukijärjestelmä kompensoi pienituloisten osalta hieman näitä eroja. Asumismenorasite - eli asumis- ja lainanhoitomenojen osuus tuloista kun asumisen tuet on huomioitu - oli vuonna 2006 kuitenkin suurin nuorimmassa ikäryhmässä sekä alimmassa tuloluokassa.

Asumismenorasite eri tuloryhmissä viitehenkilön iän mukaan asumisen tuet huomioon ottaen 2006 (%)

Tulokvintiili	Ikäluokka
	Alle 35 v.	35 - 49 v.	50 - 64 v.	65 + v.	Kaikki
I,alin	24,6	25,4	24,6	24,8	24,9
II	24,2	22,7	18,5	18,1	21,0
III	27,3	21,2	16,2	14,7	20,1
IV	25,8	19,9	12,5	12,6	18,0
V,ylin	23,8	18,0	11,3	11,7	14,8
Kaikki	25,2	20,1	13,3	15,7	18,1

Julkiset hyvinvointipalvelut ja kotitalouksien välinen taloudellinen apu tasoittavat kulutuseroja

Julkisilla koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluilla on suuri merkitys kotitalouksien kokonaiskulutuksen kannalta. Vuonna 2006 niiden keskimääräinen arvo oli runsaat 4 000 euroa kotitalouden kulutusyksikköä kohti. Koulutuspalveluiden osuus oli tästä noin puolet, terveyspalveluiden osuus runsaat 40 prosenttia ja sosiaalipalveluiden osuus noin 10 prosenttia. Kansainväliset vertailut osoittavat, että koulutuspalveluiden merkitys on Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa suuri. Hyvinvointipalveluiden käytöstä koituvat etuudet kohdentuvat pääosin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Niillä on merkitystä kotitalouksien välisen tulonjaon ja kulutuserojen tasaajina. Koulutuspalveluista koituva etuus on suuri etenkin opiskelijatalouksissa, mutta myös lapsiperheissä. Eläkeläistalouksissa terveydenhoidon palvelujen osuus on suurempi kuin muissa talouksissa.

Kotitalouksien välinen taloudellinen apu on kokonaisuutena tarkastellen vähäistä julkisiin hyvinvointipalveluihin verrattuna, mutta saajakotitalouksien kannalta merkityksellistä. Esimerkiksi vuonna 2006 opiskelijatalouksista runsaat 80 prosenttia sai toisilta kotitalouksilta rahallista apua keskimäärin 1 000 euroa talouden kulutusyksikköä kohden. Yhtä suuri osuus sai noin 1 000 euron arvosta erilaisia kulutushyödykkeitä. Kotitalouksien keskinäinen tuki kohdistuukin lähinnä elämänvaiheen mukaisesti vanhemmilta nuoremmille. Eniten vastaanottavat sukupolvet ovat syntyneet 1960-luvun loppupuolella tai sen jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Kotitalouksien kulutus 1985–2006 (Tilastokeskus, Tulot ja kulutus 2009) , jossa tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien rakenteessa, kulutuksessa ja toimeentulossa tapahtuneita muutoksia runsaan kahdenkymmenen vuoden ajalta. Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistoihin vuosilta 1985, 1990, 1995, 2001 ja 2006.

Lisätietoa painetusta julkaisusta Kotitalouksien kulutus 1985-2006 löytyy Tilastotorilta. Linkistä löytyvät myös julkaisumyynnin yhteystiedot. Verkkojulkistuksen yhteydessä oleva pdf -julkaisu sisältää lyhyen katsauksen kulutuksen keskeisiin muutospiirteisiin.

Lähde: Kotitalouksien kulutus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Ahlqvist 09-1734 3412, Marko Ylitalo 09-1734 3560

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (442,4 kt)

Katsaukset

• Katsaus kulutuksen muutoksiin (8.6.2009)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Kulutustutkimuksen laatuseloste (8.6.2009)

---

Päivitetty 8.6.2009