Laatuseloste: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Tietojen ajantasaisuus
- 5. Tietojen saatavuus
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Tietojen yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kuvaa koko maan kiinteistön ylläpidon hintojen keskimääräistä kehitystä kiinteistönhoidon eri kuluerissä, joihin kuuluvat hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö, jätehuolto, vahinkovakuutukset ja kunnossapitokorjaukset.
Indeksi kertoo kuinka paljon kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat nousseet perusajankohdasta, kun ylläpidon kuluerien menekeissä ei ole tapahtunut muutoksia.
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi jaotellaan julkaisussa rakennustyypeittäin ja kuluerittäin. Käytetyt jaot ovat alla:
1. Rakennustyypit ja paino-osuudet kokonaisindeksissä (painosumma 1000): Asuinkerrostalo (509), myymälärakennus (114), toimistorakennus (76), terveyskeskus (49), koulurakennus (92), teollisuusrakennus (143) ja päiväkotirakennus (17).
2. Kuluerät (painosumma 1000): Hallinto (75), käyttö ja huolto (132), ulkoalueiden hoito (36), siivous (95), lämmitys (227), vesi ja jätevesi (61), sähkö (105), jätehuolto (34), vahinkovakuutukset (13) ja kunnossapitokorjaukset (222).
Indeksiä käytetään kiinteistön hoidon kustannustason kehittymisen seurantaan. Indeksiä voidaan hyödyntää ylläpitokustannusten vertailutietoina ja tuottavuustarkasteluissa. Indeksin avulla voidaan myös muuntaa tietyn ajankohdan kokonaiskustannustasoa, yksittäisen kustannuserän tai tietyn rakennustyypin kustannustasoa indeksien laskenta-ajankohtien välillä.
1.2 Tietolähteet
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä käytetään Tilastokeskuksen muiden hintaindeksien tietoja. Näitä ovat kuluttajahintaindeksi, palvelujen tuottajahintaindeksit, rakennuskustannusindeksi, työvoimakustannusindeksi ja uudisrakentamisen volyymi-indeksi.
1.3 Käsitteet ja luokitukset
Kiinteistön ylläpitokustannukset muodostuvat hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Kiinteistön hoitokustannuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ylläpidetään kiinteistössä sen toiminnan vaatimia olosuhteita toimintojen valvonnan ja ohjauksen sekä huollon avulla. Kunnossapidolla tarkoitetaan säännöllisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjaamalla ja uusimalla säilyttää rakennus laitteineen ja varusteineen korkeintaan alkuperäistä vastaavassa kunnossa.
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä kustannuskehitystä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta kiinteistön hoidon kuluerittäin ja rakennustyypeittäin.
2. Menetelmäkuvaus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tuottaminen perustuu kiinteäpainoiseen indeksilaskentaan (Laspeyresin indeksikaava), jossa valittujen kustannustekijöiden hinnan muutosten avulla seurataan rakennuskannan mukaisen normaalikiinteistön ylläpitokustannusten kehitystä silloin, kun ylläpidon kustannusrakenne pidetään muuttumattomana. Esimerkiksi talven ankaruus ei kasvata ylläpitokustannuksia lisääntyneenä energian kulutuksena, jos energian hinta on pysynyt muuttumattomana. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin muutoksiin vaikuttavat vain ja ainoastaan indeksiin sisältyvien kustannustekijöiden hinnan muutokset.
Kokonaisindeksi lasketaan asuinkerrostalon, myymälärakennuksen, toimistorakennuksen, terveyskeskuksen, koulurakennuksen, teollisuusrakennuksen ja päiväkotirakennuksen ylläpitokustannusindeksien painotettuna keskiarvona. Indeksiin valitut kiinteistöt ovat ns. normaalirakennuksia, joiden tehtävänä on edustaa ja kuvata mahdollisimman hyvin kyseisen rakennustyypin ylläpidon kustannusten tasoa ja jakautumista kiinteistönpidon nimikkeille perusvuonna. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin painorakenne tarkistetaan viiden vuoden välein. Indeksissä seurataan 54 nimikettä.
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100 painorakenteen laatimisessa käytettiin KTI Kiinteistötieto Oy:n tuottamaa raporttia rakennustyyppien kustannusjakaumasta.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin kustannustason muutoslaskelmissa oletetaan, ettei panosten nimikkeiden menekeissä tapahdu suuria muutoksia. Esimerkiksi indeksi ei ota huomioon säätilojen muutosten aiheuttamaa lämmitystarpeen muutosta eri ajankohtien välillä.
4. Tietojen ajantasaisuus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on neljännesvuosi-indeksi, joka ilmestyy noin 2 kuukautta viiteajankohdan päättymisen jälkeen.
5. Tietojen saatavuus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot julkaistaan tilastokeskus.fi –sivustoilla julkistamistiedotteena ja tietokantataulukkona. Tilasto on saatavissa pdf-julkaisuna ja excel-taulukkopaketteina. Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiä voidaan käyttää myös pitkän ajan vertailuihin, kun huomioidaan edellä esitetyt panosrakenteen ja määrien muutokset ajassa. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin osoittamaa keskimääräistä kustannuskehitystä voidaan tarkastella suhteessa muiden kiinteistöalalla toimivien organisaatioiden tuottamiin tietoihin.
Uudistetun 2015=100 indeksin kattavuus poikkeaa aikaisempien perusvuosien indekseistä siten, että siinä ei ole mukana kiinteistöveroa ja tontin vuokraa.
7. Tietojen yhtenäisyys
Tilaston tuotannossa käytettäviä metatietoja on saatavissa Tilastokeskuksen teollisuuden, rakentamisen ja asumisen vastuualueelta.
Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus
Lisätietoja: Liina Arhosalo 029 551 3612, Eetu Toivanen 029 551 3331, rakennus.indeksit@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 19.9.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4533. 2. vuosineljännes 2018,
Laatuseloste: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kyki/2018/02/kyki_2018_02_2018-09-19_laa_001_fi.html