Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2006 > 1. Johdanto

1. Johdanto

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedoista valtaosa perustuu erilaisista hallinnollisista rekistereistä saataviin aineistoihin. Tilaston kannalta keskeisiä rekistereitä tuotetaan ja ylläpidetään sekä Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla että verohallinnossa. Tietoja on yhdistetty tilastoa varten lähes 20:stä erilaisesta tietorekisteristä, jonka lisäksi tilaston tietovarantoa on täydennetty noin 9000 maatilayrittäjälle suunnatulla tilastokyselyllä, jolla kysytään maatalouden verolomaketta yksityiskohtaisemmin maatilayritysten myyntituloja ja vähennyskelpoisia menoja. Tilaston kaikki tiedot esitetään liitteinä olevissa tietokantatauluissa, joista käyttäjä voi poimia vain kulloisenkin kiinnostuksen kohteena olevia tietoja. Valtaosa taulujen tiedoista on esitetty keskiarvoina tilastoyksikköä kohti. Toki keskiarvoista voidaan helposti laskea summia yli koko aineiston kertomalla keskiarvo tilastoyksiköiden määrällä. Uutta on se, että henkilöverotusta koskevista taulukoista tietoja voidaan poimia vuosista 2000–2006 erikseen ja maatilayrityskohtaisista tauluista vuosista 2004, 2005 ja 2006. Tavoitteena on, että lukujen 1–4 osalta tilasto tulisi pysymään jatkossa hyvin vakiomuotoisena, kun 'tilaston vaihtuva teema' luvussa aihe vaihtuisi vuosittain. Tällä kertaa teemaksi valittiin keskeistä suomalaista maataloustuotantoa edustavien perheviljelmänä toimivien maatilayritysten paneelitarkastelu. Tilasto julkaistaan nyt toista kertaa. Viitevuoteen 2004 saakka vastaavia tietoja julkaistiin yrityskohtaisten tietojen osalta otantatutkimukseen perustuvassa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa, sekä henkilöverotukseen pohjautuvien tietojen osalta kokonaistutkimukseen perustuvassa Maatilatalouden tulo- ja verotilastossa.

Tilaston kuvauksen kohteena olevaa perusjoukkoa on vuoden 2006 tilastossa laajennettu siten, että metsätaloutta koskevat tiedot esitetään myös muiden kuin maatalousyrittäjien harjoittaman metsätalouden osalta. Metsätalouden pinta-alaverotus päättyi kaikkien metsänomistajien osalta vuonna 2005, joten nyt julkaistavassa tilastossa on ensimmäistä kertaa esitetty verotietoihin pohjautuvia yksityismetsätalouden puunmyyntituloja sekä metsätaloudesta aiheutuvia menoja kaikkien yksityismetsänomistajien osalta. Metsätalouden tuloksia esitellään sekä alueellisesti että omistajaryhmien mukaan luokiteltuna. Metsätaloutta koskevat tiedot julkaistaan ainoastaan vuodelta 2006.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ylläpitämän vuoden 2006 maatilarekisterin mukaan Suomessa oli 69071 aktiivimaatilaa. Samaan aikaan verohallinnon rekisterien mukaan maatilatalouden verovelvollisia yksiköitä oli 143298. Tässä tilastossa käytetään nimitystä “aktiiviyritys” sellaisista maatalouden verolainsäädännön mukaisista verovelvollisista, jotka harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Tosin maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia yksiköitä, esimerkiksi vanha ja nuori isäntä ovat muutaman vuoden ajan molemmat maatalouden verovelvollisia. Tällaisissa tapauksissa aktiiviseksi yritykseksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas muut aktiivitiloillakin toimivat maatalouden verovelvolliset merkittiin passiivisiksi yrityksiksi. Passiivisisten maatalousyrittäjien lukumäärä oli yli 77000. Luonnollisesti suuri osa heistä oli sellaisia verovelvollisia, jotka olivat vuokranneet peltonsa muiden viljeltäviksi ja olivat siten maan vuokratulojen takia maataloudesta verovelvollisia.

Tilasto julkaistaan kokonaisuudessaan ainoastaan Tilastokeskuksen internet palvelussa. Tilaston katsaus osaan on poimittu vain joitain tietoja kuriositeetin omaisesti tilaston tietokantatauluista. Tilaston liitteenä olevat tietokantataulukot korvaavat aiemmissa painetuissa julkaisuissa esitetyt tilastotaulukot. Tietokantataulukot mahdollistavat aiempaa monipuolisempien tarkastelujen tekemisen, koska vanhaa ”sivurajoitetta” ei ole enää olemassa. Tietokantatauluista voidaan tehdä rajoitettuja poimintoja tilaston käyttäjän kiinnostuksen kohteena olevista aiheista. Tietokantatauluista poimitut tiedot on helppo tallentaa esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmaan, jossa tietoja voidaan muokata omien tarpeiden mukaan. Aiemmissa painetuissa tilastojulkaisuissa oli mahdollista julkaista pääosin vain yhden ulottuvuuden taulukoita, kun nyt julkaistavissa tietokantatauluissa on pääsääntöisesti vähintään kaksi ulottuvuutta, esimerkiksi tuotantosuunta maakunnittain. Tietoja esitetään myös kuntakohtaisesti.

Tämän tilaston tilastoyksiköstä käytetään nimitystä maatilayritys. Kuten edellä mainittiin, maatilalla voi toimia useampia verovelvollisia yrityksiä, tai toisaalta yksi yrittäjä voi harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla, jopa kokonaisia maatiloja vuokrataan. Maatila ei ole juridinen oikeushenkilö, joten maatila ei voi omistaa esimerkiksi pankkitiliä tai olla taloudellisessa vastuussa. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö, joka maatalouden kyseessä ollessa on useimmiten luonnollinen henkilö, verotusyhtymä tai kuolinpesä. Muun yritystoiminnan tilastointiin verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen. Toki taloudellisia tuloksia voidaan laskea edelleen maatilaakin kohden, mutta maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, kun maataloudessa siirryttiin maatilan pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaan verotukseen. Toki voidaan myös puhua tuloista maatilayrittäjää kohti, mutta koska kyseessä on usein yrittäjäpuolisot, niin on käytännöllisempää käyttää nimitystä 'maatilayritys' puhuttaessa taloudellisesta tuloksesta.

Tässä tilastossa ei ole mukana sellaisten yritysten tuloksia, jotka eivät ole maatilatalouden verolainsäädännön mukaan verovelvollisia. Jos maatalouden harjoittaja suorittaa esimerkiksi koneurakointia siinä laajuudessa, että verottaja katsoo urakoinnin kuuluvan eri liikkeeksi kuin maatalous, niin tämä koneurakointi jää tämän tilaston kuvauksen ulkopuolelle. Toisaalta jos koneyrittäminen voidaan katsoa maatalouden sivuelinkeinoksi ja siitä saatuja tuloja verotetaan muiden maatalouden tulojen ohessa, niin urakoinnin tulot ja menot sisältyvät tähän tilastoon. Maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain alla. Nämäkin yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 9.7.2008