Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2006 > 5. Tilaston vaihtuva teema: Perheviljelmien talous vuosina 2000–2006

5. Tilaston vaihtuva teema: Perheviljelmien talous vuosina 2000–2006

Perheviljelmillä tarkoitetaan tässä luvussa juridiselta muodoltaan luonnollisten henkilöiden omistamia maatilayrityksiä, toisin sanoen samaa yritysjoukkoa joka on tarkastelun kohteena henkilöverotusta koskevassa osassa. Tällaisten yritysten lukumäärä vuonna 2000 oli hieman yli 70000. Seitsemässä vuodessa yritysten määrä alentui 59300:n. Viljelijöiden keski-ikä vuonna 2000 oli 47 vuotta, kun vuonna 2006 se oli 49 vuotta. Ellei sukupolvenvaihdosten määrä tule jatkossa lisääntymään, niin viljelijöiden keski-ikä kasvaa edelleen, tai perheviljelmien lukumäärä tulee alenemaan vanhempien viljelijöiden lopettaessa tuotannon. Perheviljelmien viljelty peltoala on kasvanut seitsemässä vuodessa 27.7 hehtaarista 33,4 hehtaariin: 5.7 hehtaarin kasvusta vuokrapellon osuus oli 2.45 hehtaaria.

Perheviljelmien taloudellisen kehityksen seuraamista varten tilastoaineistosta muodostettiin ns. paneeliaikasarja, jossa sama yritys on mukana koko seitsemän vuoden jakson. Toisin sanoen tuotantonsa lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten tiedot eivät vaikuta paneelitarkastelussa tuloksiin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 toimi Suomessa yhtäjaksoisesti kaikkiaan 53837 luonnollisen henkilön omistamaa maatilayritykstä. Siten noin 16000 yritystä joko lopetti tuotantonsa, tai yrityksen juridinen muoto vaihtui joko kuolinpesäksi, verotusyhtymäksi tms. Toisaalta yli 5000 uuden maatilayrityksen täytyi aloittaa toimintansa kyseisellä ajanjaksolla, koska jakson lopulla yritysten määrä oli tuo em. 59300. Uusi yritys joko vaihtoi juridista omistajaryhmää esimerkiksi kuolinpesästä perheviljelmäksi, tai aloitti kokonaan uutena yrityksenä. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tilapaneeli' , koska valintakriteeri oli maatilayrityksen yhtäjaksoinen toiminta seitsemän vuoden ajan ja kuuluminen omistajaryhmään 'luonnollinen henkilö'.

Vaikka tilajoukko pysyy samana, niin taloudelliseen tulokseen vaikuttavien johtopäätösten teko on silti hankalaa, koska tilojen tuotantosuunta voi vaihtua kesken tarkastelujakson. Esimerkiksi tilapaneeliin kuuluneista yrityksistä vuonna 2000 harjoitti lypsykarjataloutta maatilarekisterin mukaan 17399 yritystä, kun 2006 niitä oli enää 12928. Samalla jaksolla viljatilojen määrä kasvoi 17866 tuhannesta 22742 tuhanteen. Näin tarkastellen esimerkiksi lypsykarjatilojen tulojen kasvu ei johdu yksin tilojen kasvattamisesta, vaan tässä tapauksessa tulojen kasvuun vaikuttaa pienempien lypsykarjayritysten tuotantosuunnan vaihtuminen esimerkiksi viljatilaksi. Joka tapauksessa tämä 53837 yrityksen tilapaneeli antaa paremman kokonaiskuvan kaikkien maatalousyritysten tulosten kehityksestä kuin että tarkasteltaisiin vain kaikkien maatilayritysten keskiarvoja. Tilapaneelin henkilöverotukseen perustuvat tiedot on esitetty tietokantatauluissa EU-tukialueittain ja tuotantosuunnittain sisältäen vuodet 2000–2006 ja yrityskohtaiset tulokset samoilla luokittelijoilla vuodesta 2004 vuoteen 2006.

Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi lähdettiin tästä 53837 yrityksen tilapaneelista etsimään sellaisia maatilayrityksiä, jotka edustaisivat mahdollisimman hyvin suomalaisia perheviljemiä. Valintakriteerien määrittelyssä tähdättiin siihen, että tähän pienempään paneeliin tulevat yritykset edustaisivat ainakin kotieläintilojen osalta vähintään yhden henkilön työllistävää maatilayritystä. Yli 10 lehmän lypsykarjatila työllistää varmasti ainakin yhden ihmisen, kuten myös yli 100 lihasian sikala, mutta 30 hehtaarin viljatilaa toki voidaan hoitaa sivutoimisesti varsinkin ulkopuolista urakointia käytettäessä. Tällaiset viljatilat ja yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat ovat kuitenkin vähintään keskikokoisia suomalaisia kasvinviljelytiloja, joten tällä perusteella on asiallista tarkastella myös niiden tuloksia omina ryhminään. Tältä pohjalta lähdettiin hakemaan mahdollisimman homogeenistä ja edustavaa yritysjoukkoa. Valintakriteeriksi asetettiin jonkin seuraavista ehdoista:
a) tilalla oli oltava yhtäjaksoisesti seitsemänä vuotena yli 10 lypsylehmää,
b) tai yhtäjaksoisesti yli 100 lihasikaa,
c) tai yhtäjaksoisesti yli 30 hehtaaria viljakasveja,
d) tai yhtäjaksoisesti yli viisi hehtaaria sokerijuurikasta.
Tällaisia maatilayrityksiä vv. 2000–2006 oli Suomessa kaikkiaan 15285. Tästä yritysjoukosta käytetään jatkossa nimitystä ' tuotantopaneeli ', koska siihen valitut yritykset on tulleet valituksi tuotannon perusteella. Tälläkään tavalla valitut yritykset eivät tietenkään voi olla täysin homogeenisia (Suomesta tuskin löytyy kahta samanlaista maatilaa): yritys saattoi täyttää kaksi tai jopa useampia edellä mainituista kriteereistä, joten se olisi voitu valita useampaa ryhmään. Tilalla saattoi olla yli 100 lihasikaa ja viljaa saattoi kasvaa yli 30 hehtaarin alalla jokaisena seitsemänä vuotena. Useampaan ryhmään kuulumisen edellytykset täyttävälle tilalle määriteltiin tuotantosuuntaryhmä seuraavasti (oheinen taulukko): jos tila oli niin monipuolinen, että se olisi voitu valita mihin tahansa ryhmään tuotantonsa puolesta, niin se valittiin sikatilaksi, eli jos tilalla olisi ollut seitsemänä vuotena yli 10 lehmää, yli 100 lihasikaa, viljaa yli 30 ha ja sokerijuurikasta yli 5 ha (kombinaatio 15 oheisessa taulussa). Tosin tällaisia tiloja ei ollut vaikka se periaatteellisesti olisikin mahdollista. Jos maatilayritys täytti joka vuosi sekä vilja- että sokerijuurikasyrityksiltä vaaditut kriteerit (kombinaatio 10 oheisessa taulukossa), niin tuotantosuunnaksi määriteltiin sokerijuurikas.

Oheisella taulukolla halutaan ilmentää lähinnä perheviljelmien erikoistumista. Taulukossa on esitelty kaikki mahdolliset tuotantopaneelin tuotantosuuntakombinaatiot. Vuosina 2000 ja 2006 tehtiin erikseen kaikille luonnollisten henkilöiden omistamille yrityksille vastaava tarkastelu, eli katsottiin kuinka moni maatilayritys olisi kyseisinä vuosina täyttänyt samat kriteerit mitkä tuotantopaneelin tiloille asetettiin koko seitsemän vuoden ajanjaksolle. Esimerkiksi kun vuonna 2000 luonnollisten henkilöiden omistamia maatilayrityksiä oli 70083, niin kyseisenä vuonna 26280 yritystä olisi täyttänyt ainakin jonkin em. kriteereistä. Kun vuonna 2000 maatilarekisterissä reiluille 20000 luonnollisen henkilön omistamalle maatilalle tuotantosuunnaksi oli määritelty lypsykarjatalous, niin näistä 14580 oli oheisen kategoria mukaan 'puhtaasti' yli 10 lypsylehmän tiloja. Ts. näillä tiloilla ei ollut yli 100 lihasikaa, yli 30 ha viljaa tai sokerijuurikasta yli 5 hehtaaria. Sensijaan vuonna 2000 oli 646 sellaista maatilayritystä joilla oli yli 30 ha viljaa ja yli 5 ha sokerijuurikasta, mutta ei sikoja eikä lehmiä ainakaan niin paljoa että em. kriteerit olisivat täyttyneet. Maatilarekisterin tuotantosuunnan määrittelee viljelijä itse tukihakemuslomakkeella, joten lypsykarjatilan kriteeri voi jonkun viljelijän mielestä täyttyä jo yhden lehmän omistuksella: käyhän navetassa isännän mielestä silloinkin 'yksi hännän huiske'.

Suomalaiset perheviljelmät ovat varsin erikoistuneita. Toisin sanoen useamman kotieläinlajin tilat ovat harvinaisia ainakin näissä kokoluokissa mitä tämä tilapaneeli edustaa. Sellaisten yli 10 lypsylehmän tilojen joilla olisi myös yli 100 lihasikaa, lukumäärä on pudonnut vuonna 2006 alle kymmeneen. Sen sijaan voidaan sanoa, että on huomattavasti yleisempää, että yli 100 lihasian perheviljelmällä on myös yli 30 ha viljaa, kuin että vilja-ala jäisi tällaisella lihasikatilalla alle 30 hehtaariin. Kun vuonna 2000 oli kaikkiaan hieman alle 1580 yli 100 lihasian kriteerit täyttävää perheviljelmää, niin ainoastaan 256 näistä ei täyttänyt miltään muulta tuotantosuunnalta vaadittua kriteeriä. Sen sijaan esimerkiksi sikatiloista myös viljatilan kriteerit täyttäviä löytyi 1034 yritystä. Oheisen taulukon perusteella voidaan todeta, että sianlihan ja viljantuotannon yhdistämisen lisäksi hyvin yleistä on, että myös maitotilat tuottavat viljaa ja että viljatiloilla tuotetaan myös sokerijuurikasta. Mutta kaiken kaikkiaan tuotanto on hyvin erikoistunutta, kun vuonna 2006 tilapaneeliin kuuluvista tiloista kyseisenä vuonna kriteerin täyttäviä yrityksiä oli 20869, niin niistä 17900 yritystä täytti vain yhden kriteerin neljästä, siis lähes 86 prosenttia.

Tuotantopaneeliin kuuluvan maatilayrityksen tuotantosuunnan määräytyminen erilaisissa kombinaatiotilanteissa. Lisäksi kaikkien luonnollisten henkilöiden omistamien maatilayritysten jako tuotantosuuntiin erikseen vuonna 2000 ja 2006

Kaikki mahdolliset tuotantokombinaatiot ==> ryhmän valinta	1.Leh-miä yli 10	2.Siko-ja yli 100	3.Viljaa yli 30 ha	4.S-jjuurikasta yli 5 ha	Vuonna 2000 kaikista (70083) yrityksistä	Vuonna 2006 kaikista (59281) yrityksistä	Tuotantopaneeli vuodet 2000–2006 (15285)
1 ==> 1.Lypsykarja	kyllä	—	—	—	14 580	9 005	8113
2 ==> 2.Sikatalous	—	kyllä	—	—	465	256	121
3 ==> 3.Vilja	—	—	kyllä	—	6 888	7 771	5017
4 ==> 4.Sokerijuurikas	—	—	—	kyllä	1 222	868	825
5 ==> 2.Sikatalous	kyllä	kyllä	—	—	...	...	0
6 ==> 1.Lypsykarja	kyllä	—	kyllä	—	1 064	1 237	328
7 ==> 1.Lypsykarja	kyllä	—	—	kyllä	114	50	46
8 ==> 2.Sikatalous	—	kyllä	kyllä	—	1 139	1 034	427
9 ==> 2.Sikatalous	—	kyllä	—	kyllä	46	27	8
10==> 4.Sokerijuurikas	—	—	kyllä	kyllä	646	551	328
11==> 2.Sikatalous	kyllä	kyllä	kyllä	—	13	5	...
12==> 2.Sikatalous	kyllä	kyllä	—	kyllä	0	0	0
13==> 1.Lypsykarja	kyllä	—	kyllä	kyllä	35	19	6
14==> 2.Sikatalous	—	kyllä	kyllä	kyllä	66	44	10
15==> 2.Sikatalous	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	0	0	0
Yhteensä					26 280	20 869	15 285

Seuraavaksi tarkastellaan paneeliin valittujen perheviljelmien taloudellista kehitystä. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät paneeliaineistoja koskevista tietokantatauluista. Koska ainoastaan henkilöverotiedot on käytettävissä vuodesta 2000 saakka, niin aluksi keskitytään niistä saatavaan informaatioon. Luvun lopussa tuloksia tarkastellaan yritysaineistosta saatavan informaation pohjalta.

Alueellinen tarkastelu on tehty ainoastaan EU-tukialuejaon mukaan. Tuotantopaneelin tiloista 92 prosenttia sijoittuu C2 tukialueelle ja sen eteläpuolelle. Molemmilla B ja C2 alueilla on noin 29 prosenttia tiloista, kun 19 prosenttia sijoittuu C1 alueelle ja vajaa 15 prosenttia A alueelle. Yli 10 lypsylehmän tiloja löytyy kaikilta tukialueilta, yli 30 ha viljatiloja muilta paitsi C4 alueelta. Sianlihatilat löytyvät pääosin C2 alueen eteläpuolelta kun sokerijuurikasta viljellään pääasiassa C1 alueen eteläpuolella. Muutoin kaikki alueelliset tarkastelut löytyvät tilaston tietokantatauluista.

Seuraava taulukko perustuu henkilövero- ja maaseutuelinkeinorekisterin tietoihin. Tilapaneeliin kuuluvien perheviljelmien puolisoiden yhteenlaskettu maatalouden verotettava tulo, jonka voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja omien pääomien koroksi, kasvoi seitsemän vuoden jaksolla 2946 euroa yritystä kohti. Tuotantopaneelin lypsykarjatiloilla maatalouden tulot kasvoivat vertailun kohteena olevista ryhmistä voimakkaimmin, yli 15000 euroa. Maatalouden tulojen osuus puolisoiden saamasta veronalaisista tuloista kasvoi niinikää lypsykarjatiloilla hieman, 73,5 prosentista 76,1 prosenttiin. Samalla jaksolla lypsykarjatilojen viljelty peltoala kasvoi 41 hehtaarista 49,1 hehtaariin. Keskimääräinen maitotuotos kasvoi 150857 litrasta 192636 litraan, eli lähes 42000 litraa. Lypsykarjatiloilla maitolitraa kohti jaettu maatalouden tulo kasvoi 0.18 eurosta 0.22 euroon (22 prosenttia) seitsemän vuoden jaksolla. Tilapaneelin lypsykarjatilojen tuottama maitomäärä oli vuonna 2006 liki 75 prosenttia koko valtakunnassa tuotetusta maidosta, joten tuotantopaneelin lypsykarjayritykset antavat luotettavan kuvan maitosektorin talouden kehityksestä 2000–luvulla.

Sianlihan tuotantoa tapahtuu runsaasti myös muilla kuin perheviljelmillä. Toisaalta tilapaneelin vajaat 540000 lihasikaa vastaavat kuitenkin huomattavaa osaa kotieläinrekisterin reiluista 800000 lihasian lukumäärästä. Tuotantopaneelin tilojen sikalukumäärä vuonna 2006 oli noin 280000. Puolisoiden maatalouden verotettavat tulot kohosivat myös sianlihatiloilla 7300 euroa seitsemän vuoden jaksolla. Sikaa kohti laskettu tulo kuitenkin aleni 107 eurosta 97 euroon (9 prosenttia), vaikka myös lihasikojen lukumäärä yritystä kohti kasvoi 379 siasta 493 sikaan. Myös sikatilojen peltoala kasvoi yli 14 hehtaarilla seitsemässä vuodessa keskimäärin 78,3 hehtaariin.

Yli 30 hehtaarin viljatilojen maatalouden tulot kasvoivat keskimäärin vain reilut 500 euroa vv. 2000–2006, vaikka tilojen keskikoko kasvoi 72.5 hehtaarista 82.6 hehtaariin. Tämä tarkoitti, että viljahehtaaria kohti saavutettu tulo aleni jaksolla noin viisi prosenttia.

Sokerijuurkkaan tilakohtainen viljelypinta-ala antaa harhaanjohtavan kuvan jos verrataan keskenään vain jakson alku ja päätösvuotta, jolloin molempina vuosina juurikkaalla ollut pinta-ala oli 14 hehtaaria tilaa kohti. Juurikkaan viljelyala kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 17 hehtaariin, mutta sokeripolitiikan seurauksena koko valtakunnan juurikkaan viljelyala aleni vuodesta 2005 vuoteen 2006 kaikkiaan 31200 hehtaarista 23800 hehtaariin, mikä näkyy tilakohtaisen juurikasalan pienentymisenä noin kolmella hehtaarilla. Juurikastilojen peltoala on kuitenkin lisääntynyt muutoin, joten kun kaikki maatalouden tulot jaetaan sokerijuurikasalalla, niin näennäisesti juurikashehtaaria kohti laskettu tulo on kasvanut liki 390 eurolla. Todellisuudessa sokerijuurikkaasta saadut tulot kuitenkin pienenivät, kuten yrityskohtaisista tuloksista voidaan huomata.

Paneelitarkastelu henkilöverotusaineiston ja maaseutuelinkeinorekisterin tietojen pohjalta, vuodet 2000 ja 2006

	Vuosi	Tilapaneeli yhteensä ja tuotantopaneeli tuotantosuunnittain
		Tilapaneeli	Tuotantopaneeli keskimäärin	Lypsykarjaa >10	Lihasikoja >100	Viljaa >30 ha	Sokerijuur. >5 ha
Maatilayritysten lukumäärä	2000	53 837	15 285	8 547	568	5 017	1 153
	2006	53 837	15 285	8 547	568	5 017	1 153
	Muutos 00-06	0	0	0	0	0	0
01 Valtionveronalai-set tulot eur./puolisot yht.	2000	36 619	43 957	36 554	55 834	53 446	51 702
	2006	48 224	60 081	54 646	67 651	64 454	77 620
	Muutos 00-06	11 605	16 124	18 092	11 817	11 008	25 918
03 Maatilatalouden tulot eur./puolisot yht.	2000	18 219	31 271	30 767	44 716	31 435	27 662
	2006	21 165	41 161	45 953	52 644	33 151	34 833
	Muutos 00-06	2 946	9 890	15 186	7 928	1 716	7 171
03.1 Maatalouden ansio ja pääomatulo eur./puolisot yht.	2000	14 878	26 902	26 882	40 606	25 997	24 237
	2006	17 387	35 980	41 595	47 955	26 510	29 668
	Muutos 00-06	2 509	9 078	14 713	7 349	513	5 431
Maatalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista %	2000	40,6	61,2	73,5	72,7	48,6	46,9
	2006	36,1	59,9	76,1	70,9	41,1	38,2
	Muutos 00-06	-4,6	-1,3	2,6	-1,8	-7,5	-8,7
03a Metsätal. pääomatulo eur./puolisot yht.	2000	3 342	4 368	3 885	4 109	5 438	3 425
	2006	3 779	5 180	4 358	4 688	6 641	5 165
	Muutos 00-06	437	812	473	579	1 203	1 740
Viljelijän keski-ikä vuotta	2000	46	44	43	43	45	45
	2006	50	47	46	45	48	48
	Muutos 00-06	4	3	3	2	3	3
Viljelty peltoala ha/tila	2000	30,8	53,0	41,0	64,0	72,5	52,4
	2006	34,5	61,9	49,1	78,3	82,6	59,3
	Muutos 00-06	3,6	8,9	8,1	14,3	10,1	6,9
Maitotuotos litraa/tila	2000	36 123	86 606	150 857	1 414	5 903	3 454
	2006	35 642	108 262	192 636	1 222	1 307	938
	Muutos 00-06	-481	21 656	41 779	-192	-4 596	-2 516
Lypsylehmien lukumäärä/tila	2000	5	12	21	0	1	1
	2006	5	14	25	0	0	0
	Muutos 00-06	0	2	4	0	-1	-1
Lihasikojen lukumäärä/tila laskentahetkellä	2000	10	25	0	379	30	13
	2006	10	30	0	493	32	12
	Muutos 00-06	0	5	0	114	2	-1
Viljakasvien pinta-ala ha/tila	2000	17,0	29,0	13,0	52,0	55,0	29,0
	2006	18,0	33,0	16,0	62,0	59,0	30,0
	Muutos 00-06	1,0	4,0	3,0	10,0	4,0	1,0
Sokerijuurikkaan pinta-ala ha/tila	2000	0,0	1,0	0,0	1,0	0,0	14,0
	2006	0,0	1,0	0,0	1,0	0,0	14,0
	Muutos 00-06	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Maidontuotanto yhteensä ko tiloilta milj. litraa	2000	1 945	1 324	1 289	1	30	4
	2006	1 919	1 655	1 646	1	7	1
	Muutos 00-06	-26	331	357	0	-23	-3
Lihasikojen lukumäärä yhteensä laskentahetkellä	2000	538 370	382 125	0	215 272	150 510	14 989
	2006	538 370	458 550	0	280 024	160 544	13 836
	Uudet sarakeotsikot			Maatalouden tulot euroa/maitolitra	Maatalouden tuloteuroa/sikapaikka	Maatalouden tulot euroa/vilja ha	Maatalouden tulot euroa/sokerij. ha
Puolisoiden yhteenlskettu maatalouden tulo /päätuoteyksikkö	2000			0,18	107,14	472,67	1 731,21
	2006			0,22	97,27	449,32	2 119,14
	Muutos 00-06			0,04	— 9.87	—23.35	387.93

Seuraavaksi edellä esitettyjen paneelitilojen tuloksia tarkastellaan yritysaineiston, eli maatalousveroaineiston ja tilastokyselyllä hankittujen tietojen pohjalta. Nämä aineistot sisältävät huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa perheyrityksen tuloista ja menoista kuin henkilöveroaineisto. Toki henkilöveroaineisto kertoo totuuden mitä viljelijäperheelle jää lopulta rahaa työnsä tuloksena, mutta mistä se tulee onkin jo toinen asia. Yrityskohtaiset luvut on esitetty tietokantatauluissa vuodesta 2004 vuoteen 2006, mutta tässä tarkastellaan vain vuosien 2005 ja 2006 välillä tapahtuneita muutoksia . Yrityskohtaisista tiedoista ei siten ole muodostettavissa kokonaisaineistoon perustuvaa vastaavaa aikasarjaa kuin henkilöverotiedoista ennen vuotta 2004 olevalta ajalta. Yrityskohtaiset EU-tukialueittaiset analyysit jäävät niin ikään tilaston käyttäjän mielenkiinnon varaan.

Alla olevassa taulukossa tähdellä (*) merkityt tiedot perustuvat tilastokyselyllä hankittuun aineistoon, kun muut tiedot pohjautuvat kokonaisaineistoon. Tilapaneelin yrityksistä vuonna 2006 kaikkiaan 5676 yritykseltä on saatu otantatutkimukseen hyväksytty tilastolomake. Tuotantopaneelin (15285 yritystä) osalta hyväksyttyjä vastauksia oli 2580, eli lähes 17 prosenttia perusjoukon tiloista, joten ototutkimus antaa luotettavan ja edustavan kuvan perusjoukkonsa ominaisuuksista. Toisekseen koko perusjoukon osalta saadut tiedot ovat niin tarkkoja, että myös se parantaa otostietojen luotettavuutta. Esimerkiksi kun verotietojen kautta saadaan kaikilta yrityksiltä tieto 22 prosentin alv-kantaan kuuluvista kotieläinten myyntituloista, niin otantatiloilta kysytty tieto myyntitulojen jakautumisesta nautojen, sikojen, siipikarjan ja muiden eläinten kesken on varsin luotettava. Myös kotieläinrekisteristä saatu tieto tilan kotieläimistä vahvistaa tätä ilmoitusta.

Yli 10 lehmän lypsykarjayritykset

Tuotantopaneeliin kuuluvien 8547 lypsykarjayrityksen tulot kasvoivat lähes 16000 euroa edellisvuodesta. Tosin tuotettu maitomääräkin lisääntyi yli 8000 litraa. Enemmän kuitenkin tulojen kasvuun vaikutti yli 10000 euroa kasvaneet maataloustuet. Maidon myyntitulot kasvoivat nekin lähes 4000 euroa. Menotkin tosin lisääntyivät lypsykarjayritystä kohti lähes 8000 eurolla. Tästä lannotteiden ja rehumenojen osuus oli yhteensä noin 1500 euroa. Maatalouden tulokseksi yritystä kohti jäi 41441 euroa, kasvu edellisvuoteen oli 7420.

Yli 100 lihasian sikalat

Sianlihan tuottajien ahdinko on ollut laajalti esillä viimeaikoina. Valitettavasti veroaineiston perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä akuutin tilanteen kehityksestä, koska veroaineisto valmistuu vasta noin vuoden viiveellä verovuoden päättymisestä ja aineiston muokkaaminen tilastoksi vie myös oman aikansa. Joka tapauksessa sianlihan tuotannon kannattavuuden heikkeneminen näkyy koko 2000 luvun. Vaikka tuotantopaneelin lihasikatiloilla sikojen keskimääräinen lukumäärä vv. 2005–2006 kasvoi 466 lihasiasta 493 lihasikaan, niin tulot alenivat edellisvuoteen verrattuna 533 euroa. Sianlihan myyntitulot tosin lisääntyivät noin 3500 eurolla, mutta lihasikatilojen saama maataloustuki aleni noin 1300 euroa. Menopuolelta merkille pantavaa on, että rehumenot kohosivat lähes 2200 euroa yritystä kohti, mikä oli suurin syy siihen, että maatalouden tulos aleni 57 euroa edellisvuodesta.

Yli 30 hehtaarin viljatilat

Tuotantopaneeliin kuuluvien viljatilojen keskikoko oli vuonna 2006 jo yli 82 hehtaaria. Näiden perheviljelmien tulot olivat tilastovuotena lähes 120000 euroa josta tukien osuus oli 55400 euroa. Tukien määrä laski noin 600 euroa edellisvuodesta, kun tulot kohosivat noin 1160 euroa. Viljatilojen menoissa ei tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia, joten maatalouden tulos kasvoi noin 250 eurolla. Tilapaneelin tuotantosuunnista viljatilat jäävät maatalouden tuloksella mitattuna alhaisimmalle tasolle 25854 euroon. Toisin sanoen 82 hehtaarin viljelystä jää puolisoille yhteensä tämä summa vietäväksi omaan henkilökohtaiseen veroilmoitukseen. On muistettava, että edellä mainittuun tulokseen sisältyy myös maatalousyrityksen kaikki muutkin kuin viljasta saadut tulot, esimerkiksi tilan sivuansiot jne.

Yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat

Henkilöveroaineistosta päätellen sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuus olisi parantunut reippaasti, kun sokerijuurikkaan viljelyala on supistunut huomattavasti, mutta silti puolisoiden maatalouden veronalaiset tulot ovat kasvaneet noin 4000 euroa edellisvuodesta. Todellisuudessa juurikasyritysten sokerijuurikkaan myyntitulot vuonna 2006 alenivat liki 3400 euroa edellisvuodesta. Yritysten tulot lisääntyivät koska maataloustukien määrä kasvoi noin 7900 euroa, kuten myös viljan myyntitulot lisääntyivät juurikkaalta vapautuneella pinta-alalla. Menoissa ei myöskään tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna, joten juurikasyritysten maatalouden tulos kasvoi reilut 4000 euroa, päätyen hieman yli 29000 euroon yritystä kohti.

Paneelitarkastelu yritysveroaineiston ja otantatiloilta saatujen tietojen pohjalta, vuodet 2005 ja 2006

	Vuosi
		Tilapaneeli	Tuotantopaneeli keskimäärin	Lypsykarjaa >10	Lihasikoja >100	Viljaa >30 ha	Sokerijuurikasta yli 5 ha
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2005	53 837	15 285	8 547	568	5 017	1 153
	2006	53 837	15 285	8 547	568	5 017	1 153
	Muutos 05-06	0	0	0	0	0	0
02 * Maatilayritysten lukumäärä otoksessa	2005	5 130	2 429	1 408	119	764	138
	2006	5 676	2 580	1 514	132	774	160
	Muutos 05-06	546	151	106	13	10	22
05.3 * Sikatulo (alv 22 %) euroa/yritys	2005	4 710	11 883	101	168 053	15 681	7 838
	2006	4 795	12 357	81	171 581	15 320	7 910
	Muutos 05-06	85	474	-20	3 528	-361	72
07.1 * Maitotulo (alv 17 %) euroa/yritys	2005	12 593	35 121	64 137	962	950	741
	2006	12 459	36 934	67 889	467	555	562
	Muutos 05-06	-134	1 813	3 752	-495	-395	-179
08.1 * Viljan myyntitulo euroa/yritys	2005	4 032	7 243	983	8 980	16 405	9 238
	2006	4 301	7 720	954	5 579	17 559	11 641
	Muutos 05-06	269	477	-29	-3 401	1 154	2 403
08.2 * Sokerijuurikkaan myyntitulo euroa/yritys	2005	819	2 525	180	2 011	397	28 312
	2006	673	2 019	132	1 101	360	24 954
	Muutos 05-06	-146	-506	-48	-910	-37	-3 358
10 Tuet euroa/yritys	2005	27 249	51 375	48 233	85 143	56 003	37 889
	2006	29 544	57 540	58 628	83 832	55 409	45 796
	Muutos 05-06	2 295	6 165	10 395	-1 311	-594	7 907
13 Tulot yhteensä euroa/yritys	2005	63 556	128 124	125 730	280 575	118 156	114 140
	2006	66 998	137 751	141 569	280 022	119 321	119 556
	Muutos 05-06	3 442	9 627	15 839	-553	1 165	5 416
15.4 * Lannoitteet ja kalkki euroa/yritys	2005	3 602	7 228	6 272	13 361	7 985	7 788
	2006	3 816	7 824	6 862	14 044	8 452	8 781
	Muutos 05-06	214	596	590	683	467	993
16.1 * Rehut yms. euroa/yritys	2005	6 449	15 681	18 332	64 207	8 982	5 654
	2006	6 269	16 232	19 263	66 390	8 591	4 794
	Muutos 05-06	-180	551	931	2 183	-391	-860
20 Menot yhteensä euroa/yritys	2005	46 432	93 194	87 552	226 893	89 160	86 716
	2006	47 942	97 867	95 500	225 545	89 730	87 922
	Muutos 05-06	1 510	4 673	7 948	-1 348	570	1 206
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys	2005	15 223	31 090	34 021	47 535	25 596	25 173
	2006	16 995	35 627	41 441	47 478	25 854	29 217
	Muutos 05-06	1 772	4 537	7 420	-57	258	4 044
42 Maatalouden varat euroa/yritys	2005	63 569	129 331	142 691	208 445	107 734	85 306
	2006	64 438	134 236	147 461	233 924	111 540	85 849
	Muutos 05-06	869	4 905	4 770	25 479	3 806	543
43 Maatalouden velat euroa/yritys	2005	46 525	95 608	91 894	189 950	97 069	70 309
	2006	48 321	100 856	98 962	201 470	99 761	70 097
	Muutos 05-06	1 796	5 248	7 068	11 520	2 692	-212

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 9.7.2008